Tätä kun lukee tuntuu että hybrisotaa on käyty jo ennen Krimiä ....
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3004852/marski-horjuu-jo-jalustallaan
2.6.2013 09.09
TIMO MÄKELÄ
Marski horjuu jo jalustallaan
JUKKA PARKKARI
Myyttiään pienempi, väittää uusi tutkimus Mannerheimista.
Joka vuosi on ilmestynyt useita tavalla tai toisella Suomen marsalkka
C. G. S. Mannerheimia (1867–1951) käsitteleviä kirjoja. Pelkästään viime vuonna niitä julkaistiin kolmetoista. Kirjojen joukossa on ollut nuoremman polven historiantutkijoiden teoksia, jotka laajentavat ja syventävät kuvaa marsalkasta – ja jopa muuttavat sitä.
Horjuttaako uusi tutkimus jalustalle nostetun ja jopa suosituimmaksi suomalaiseksi valitun Mannerheimin asemaa maamme historiassa? Eräiden tutkijoiden mielestä marskia on tähän asti käsitelty silkkihansikkain. Marskin omia muistelmia on taas luonnehdittu “kirjalliseksi ratsastajapatsaaksi”.
Historian kannalta suuri puute on se, ettei Mannerheimista ole ainuttakaan suomalaista tieteelliset vaatimukset täyttävää elämäkertaa, vaikka marsalkasta on kirjoitettu vuosikymmenten kuluessa satoja teoksia aina Mannerheimin naisista tuntemattomaan Mannerheimiin saakka.
Sekahedelmäkeittoa
Eräs tärkeimmistä nykyisistä sotahistorian tutkijoista on filosofian tohtori
Lasse Laaksonen (s. 1968), jonka 1999 hyväksytty väitöskirja
Todellisuus ja harhat jo herätti melkoista huomiota. Siinä Laaksonen selvitteli talvisodan Kannaksen taisteluja ja Suomen armeijan tilaa maaliskuussa 1940.
Uusimmassa tutkimuksessaan
Mistä sotakenraalit tulivat(Helsinki-Kirjat 2011) Laaksonen käsittelee varsin kriittisesti aikaisempaa Mannerheim-kirjallisuutta.
Laaksonen aloittaa toteamalla Mannerheimista ja hänen alaisinaan toimineista kenraaleista kirjoitetun paljon.
”Valtaosa kirjallisuudesta on tieteellisesti arvioituna kevyttä: suurmieskirjallisuutta, kertovaa kirjallisuutta ja kuvakirjoja. Henkilöitä on etupäässä tarkasteltu myönteisesti, tilanteita ja tapahtumia on selitetty päähenkilön kannalta myönteisesti”, Laaksonen hahmottelee.
”Huono päättäjä ja kehno ihmistuntija”
Jo kesän lopulla ilmestyy professori
Juhani Suomen laaja tutkimus
Mannerheim. Viimeinen kortti? (Siltala), jonka päähenkilöä kustantaja esittelee muun muassa tähän malliin:
“Presidenttinä ja ylipäällikkönä onnistumisen edellytyksiä ei ainakaan parantanut Mannerheimille ominainen horjuvuus päättäjänä, huono ihmistuntemus sekä taipumus antaa muiden johdatella itseään.”
Esittelytekstissä Mannerheimin todetaan pelänneen Neuvostoliittoa vuosi vuodelta yhä enemmän ja jatketaan:
”Mannerheim-myytin synnyttämistä edesauttoivat hänen taustansa sekä myöhemmin hänen johdonmukainen työnsä vakiintuneen idolikuvan ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Hän jäi tavallaan roolinsa vangiksi ja piti siksi johtotähtenään kansansuosionsa ja historiallisen jälkikuvansa vaalimista.”
Suomen kirjan esittelyn lopuksi todetaan vielä:
”Suomen itsenäisyysvuosien historiassa Mannerheim on ehkä paras esimerkki siitä, että tärkeää ei ole se, millainen kansakunnan johtaja on, vaan se, millaiseksi hänet kuvitellaan.”
Mannerheim ja Hitlerin Saksa
Syksyllä asialla ovat myös nuoremman polven ansioituneet historiantutkijat, joiden voi olettaa luopuneen silkkihansikkaista arkistoja penkoessaan. Valtiotieteen tohtori
Markku Jokisipilä ja filosofian maister
i Janne Könönen julkaisevat teoksen
Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (Otava) ilmestyy syyskuussa.
Kustantajan mukaan tutkimus vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä marsalkka Mannerheim ajatteli kulissien takana
Hitlerin Saksasta? Millainen vaikutus valtakunnanmarsalkka
Herman Göringillä oli Suomen johdon ratkaisuihin sodassa?”
Toinen Mannerheim -tutkimuksen kannalta kiinnostava kirja on lokakuussa ilmestyvä
Mannerheimin haastaja. Kenraali Harald Öhquist (Otava). Sen ovat kirjoittaneet kirjailija
Päivi Tapola ja filosofian tohtori
Mikko Karjalainen.
Kirjassa tarkastellaan talvi- ja jatkosodan aikaisia tapahtumia Mannerheimin epäsuosioon joutuneen kenraalin näkökulmasta. Marsalkka muun muassa siirsi Öhquistin rintamalta koulutuksen tarkastajaksi.
Jotain ajan hengestä kertoo sekin, että monen kirjan sankarista Lauri Törnistä on tulossa kriittinen elämäkerta. Teoksen nimi on Tuntematon Lauri Törni (Otava) ja tekijöinä dosentti Juha Pohjonen ja tutkijatohtori Oula Silvennoinen.
Laaja juttu uudesta Mannerheim-tutkimuksesta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 31. toukokuuta.