yrjö
Ylipäällikkö
...mutta venäjän kannalta ihan sama. Lisäksi muualta päin ja ulkoa katsoen se näyttää samalta.
Millainen ihminen ryhtyy Putinin trolliksi?
- Viestiketjun aloittaja SuomiKP
- Aloitus PVM
...mutta venäjän kannalta ihan sama. Lisäksi muualta päin ja ulkoa katsoen se näyttää samalta.
Bushmaster
Greatest Leader
Luulo ei ole tiedo väärtti ja "EU -uskovaisuus" sokaisee/tyhmentää fiksunkin ihmisen järjenvalon
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Emme me suomalsiet trolleja tarvitse, kun meillä on ihan omaa väkeä. Juhani Suomen mielestä Mannerheim oli pikkupoika ja Kekkonen SUURI valtiomies...
Ihmetyttää tämä väite myötäsukaisuudesta. Marskia on nimittäin jalustalta yritetty kammeta vaikka millaisin jutuin ja keinoin, silkoin valheinkin. "Murha-Kustaa", "korsettihomo ja Uralin perhonen", "ryyppäsi ja rähjäsi", "kenialainen neekeri"...
Ja silti äijä könöttää jalustallaan kuin olisi kuullut jostain kärpästen ininää.
Mutta tuo olikin mielenkiintoinen juttu tuo Harald Öhquist Mannerheimin haastajana. Öhquist oli sentään yksi tunari talvisodan komentajana. Kolmesta Ö:stä (Öhquist, Österman, Oesch) ainoastaan Oesch oli jotain.
Bushmaster
Greatest Leader
Niinpä niin juuri näin...ja kun alkaa katselmaan taaksepäin niin yllättyy siitä miten kauan ja kuinka pitkään "hybridisodankäyntiä on sovellettu suomessa....
"sodat voitetaan ihmisten mielissä ei taistelukentillä"
Bushmaster
Greatest Leader
Viimeksi muokattu:
Bushmaster
Greatest Leader
Tälle naiselle 
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1435892795558?jako=c70b6a61e5358e058a761acb4feda545
34-vuotias Saara Jantunen tutkii Puolustusvoimissa informaatiosotaa – ja siksi häntä tytötellään
Aina kun Puolustusvoimien tutkija Saara Jantunen on esillä julkisuudessa, alkaa loanheittokampanja internetissä. "Siellä se pikkutyttö taas puhuu sodasta." "Lapsinero, joka on väitellyt lukemalla kokoomuksen historian läpi." Ja paljon vitsejä korkokengistä.
Se ei ole pelkkää kateellisten panettelua. Kysymys on informaatiosodasta. 34-vuotias Jantunen on yksi harvoista aiheen asiantuntijoista Suomessa, mutta hän on myös sodankäynnin kohde.
Tutkija käyttää itseään ja kokemuksiaan esimerkkinä ensi syksynä ilmestyvässä Infosota-tietokirjassa. Siinä hän avaa, mitä informaatiosota on, ketkä sitä Suomessa käyvät ja millaisilla aseilla. Asiantuntijoiden vähättely ikään, sukupuoleen tai pukeutumiseen vetoamalla on vain yksi käytetyistä keinoista.
Saara Jantunen seuraa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Se on yksi alusta, jolla informaatiosotaa käydään. Jantusella on tapana jakaa Twitterissä esimerkkejä disinformaatiosta eli valheellisen tiedon levittämisestä. "Päivän disinformaatiot" ovat olleet esimerkiksi uutisia suomen kielelläkin toimivalta Sputnik-uutistoimistolta ja Verkkomedia-sivustolta.
"Somevaikuttamisen kanavat muodostavat ekosysteemejä ja rihmastoja. Niiden avulla voidaan tuottaa mustaa propagandaa, ilman että yksittäisen poliitikon kädet likaantuvat."
Tyypillinen informaatiosodankäynnin ase on myös puheenvuorojen leimaaminen provokaatioiksi. Paljon on puhuttu myös trollaamisesta. Se on asioiden tahallista, usein aggressiivisesti sävyttynyttä sekoittamista.
Nämä ovat vanhoja retorisia keinoja, jotka on nyt otettu uuteen käyttöön. Jantusen mukaan suomalaisessa informaatiosodankäynnissä sekoittuvat monet eri ideologiat ja pyrkimykset. Keskustelussa käytetään vuorotellen niin rauhanaatteeseen kuin suomettumiseen liittyviä argumentteja.
Kysymys on tiettyjen keskustelunaiheiden polarisoitumisesta sekä siitä, ketkä ylipäätään saavat puhua esimerkiksi Venäjästä ja Ukrainan sodasta.
Kun Jantunen pyydettiin puhumaan informaatiosodasta eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle, lähettiPutinin kannattajana tunnettu ex-kirkkoherra Juha Molari hänelle sähköpostia.
"Tarkoitus oli vaikuttaa siihen, minkälaista tietoa annan eduskunnalle."
Sähköposti ei ollut ensimmäinen laatuaan eikä viimeinen. Jantunen sanoo, että Putinin politiikkaa kannattavista aktivisteista puhuttaessa sanansa pitää asetella varovasti. Monia tutkijoita ja toimittajia vastaan on nostettu kunnianloukkaussyytteitä ja tehty kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tulevan kirjan käsikirjoitus onkin tarkoitus käydä läpi myös lakimiehen kanssa.
Informaatiosota on paitsi suoraa vaikuttamista, myös tutkimusta ja tiedustelua. Tutkitaan siis, miten suomalaiset reagoivat, kun heihin yritetään vaikuttaa. Samalla syntyy reaktioita, joista voidaan raportoida Venäjällä.
Tavoitteena on kaventaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumavaraa. Kun Venäjän valtiojohtoinen media uutisoi Suomen tapahtumista, faktat ovat tarkoin valikoituja. Voidaan esimerkiksi kertoa, että suomalaiset ovat luvanneet olla liittymättä Natoon. Mutta ketkä suomalaiset ja missä yhteydessä? Mikäli uutista toistetaan monta kertaa, se voi synnyttää painetta toimia kuvatulla tavalla.
Yksi seuraus informaatiosodasta on Jantusen mukaan se, että suomalainen keskustelukulttuuri muuttuu entistäkin varovaisemmaksi. Esimerkiksi juuri Natosta keskusteltaessa puhujien tarkoitusperät kyseenalaistetaan herkästi. Tutkija itse sanoo suhtautuvansa sotilasliittoon myönteisesti.
"Puhun tässä nyt yksityishenkilönä. En todellakaan usko Suomen oman puolustuksen romahtamiseen Nato-jäsenyyden myötä. Nato velvoittaa vahvasti jäsenmaitaan pitämään oman tonttinsa kunnossa."
Mitä niihin korkokenkävitseihin tulee, niin kyllä Jantusella korkokenkiä riittää. Suomenlinnan-kodin eteisen seinää vasten on pinottu kolmisenkymmentä laatikkoa. Kengät ovat samaa kotimaista merkkiä. "Mulla on vähän lähtenyt mopo käsistä tämän harrastuksen kanssa", Jantunen myöntää.
Hän on asunut Suomenlinnassa puolitoista vuotta. Paikka muistuttaa joiltakin osin Jantusen syntymäkaupunkia Haminaa. Kummassakin ovat läsnä sekä meri että varuskunta.
Jantusen isä työskenteli Haminassa upseerina, äiti oli päiväkodin johtaja. Jantunen liikkui armeijaympäristössä pienestä asti. Kasarmilla varusmiehet lukivat hänelle Aku Ankkaa.
Isän ammatti sotilaana toi mukanaan myös sen, että naapurin lapsia kiellettiin leikkimästä Jantusen ja hänen pikkuveljensä kanssa. Välillä Jantuset asuivat myös ulkomailla. Isä toimi rauhanturvaajana Makedoniassa ja tarkkailijana Pakistanissa.
Kun perhe oli vuonna 1995 palaamassa Makedonian-komennukselta, näytettiin lentokoneessa uutiskooste Suomen viime aikojen tapahtumista. Yksi niistä oli voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollisti naisten asepalveluksen. Uutisissa haastateltiin nuoria naisia ja kysyttiin, aikoivatko he hakeutua palvelukseen. Eräs haastateltava vastasi kyllä. Kun toimittaja uteli syytä, nainen vastasi olevansa aktiivipartiolainen. Lentokoneellinen rauhanturvaajia repesi nauramaan. 15-vuotiasta Saara Jantusta ei naurattanut.
Tuolloin hän ei vielä itse harkinnut uraa puolustusvoimissa. Päivät täyttyivät koulunkäynnin lisäksi karatesta, uimisesta ja pianotunneista. Lukion jälkeen Jantunen lähti opiskelemaan englantilaista filologiaa Hollantiin, Groningenin yliopistoon. Opintojen lomassa hän alkoi harkita armeijan käymistä. Rauhanturvaajan työt kiinnostivat.
Asiaa tarkemmin ajatellessaan Jantunen koki asepalveluksen myös velvollisuudekseen. Opiskelutoverit Hollannissa eivät oikein ymmärtäneet sitä. Maassa on ammattiarmeija, eikä puolustusvoimilla ole yhteiskunnallisesti merkittävää roolia.
"Olimme yliopiston kahvilassa lounaalla, ja selitin kaverille, kuinka aion palata Suomeen ja mennä armeijaan. Hän sanoi, ettei ymmärrä moista ollenkaan. Eihän maailmassa enää käydä sellaisia vanhanaikaisia sotia."
Lounaan jälkeen Jantunen suuntasi luennolle. Myöhässä saapunut kalpea professori kertoi, että kaksi matkustajalentokonetta on juuri Yhdysvalloissa lentänyt päin WTC-torneja.
Sodat eivät olleet hävinneet. Jantunen palasi Suomeen ja aloitti varusmiespalveluksensa. Hän ehti palvella vuoden aikana kolmessa paikassa: Mikkelissä, Utissa ja Hyrylässä.
Se oli enimmäkseen kamalaa.
"Varsinkin maaseudun osastoissa oli naisvihamielisiä asenteita. Kun minut ylennettiin kersantiksi, kukaan varusmiestovereistani ei puhunut minulle kahteen viikkoon."
Vapaaehtoisena armeijaan tulleella ei ollut oikeutta valittaa. Asenne oli, että kun olet kerran tänne omasta halustasi tullut, sinun täytyy kestää kaikki.
Ei ehkä ole ihme, että vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvista naisista 25 prosenttia keskeyttää.
Omista kokemuksistaan huolimatta Jantunen haluaisi naiset aktiivisemmin mukaan maanpuolustustyöhön. Hän on feministi ja ajattelee, että ihmisillä pitäisi olla samat yhteiskunnalliset velvollisuudet sukupuolesta riippumatta.
Armeijan käymisestä olisi naisille myös konkreettista hyötyä, Jantunen uskoo. "Ei pidä vinkua, että marginalisoidutaan tietyillä aloilla, jos ei haluta kantaa vastuuta."
Jantunen näkee turvallisuuspoliittiset kysymykset koko yhteiskuntaa läpileikkaavina. Siksi naisten vähäinen osallistuminen on ongelma. Aktiivinen suhde maanpuolustukseen on tutkijan mielestä edellytys kaiken yhteiskunnallisen keskustelun käymiselle.
"Hyväksyn sen, että joku ei asepalvelukseen halua mennä. Tärkeää olisi kuitenkin pohtia asiaa ja tehdä päätös, eikä ajatella että tämä ei koske minua."
Armeijan jälkeen Jantunen suoritti maisterintutkintonsa loppuun Helsingin yliopistossa. Graduaiheeksi valikoitui Yhdysvaltojen armeijan viestintä, erityisesti Irakin sotaan liittyen.
"Olin silloin vielä tyypillinen humanisti, joka kirjoitti länsikriittistä diskurssianalyysiä."
Jantunen on tyytyväinen, että on päässyt työskentelemään Puolustusvoimille. Siellä sotaa tutkitaan muutenkin kuin moralisoivasta näkökulmasta.
Maanpuolustuskorkeakouluun tekemässään väitöskirjassa hän jatkoi Yhdysvaltain viestinnän analysoimista. Sodasta puhutaan siellä ylevään sävyyn, valistusajan arvoja korostaen. Luotu kuva on kaukana sodan arjesta.
"WikiLeaks ja Snowdenin tapaus ovat oireita, jotka syntyvät sanojen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta."
Vielä joitakin vuosia sitten Jantunen sai usein kuulla, että informaatiosota on "sopivan pehmeä tutkimusaihe" naiselle ja siviilille. Ukrainan tilanne on muuttanut ilmapiiriä. Nyt Jantusta pyydetään puhumaan erilaisiin paikkoihin. Jopa Kultarantaan tuli kutsu.
Sinne tutkija asteli punaisissa korkokengissä.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1435892795558?jako=c70b6a61e5358e058a761acb4feda545
34-vuotias Saara Jantunen tutkii Puolustusvoimissa informaatiosotaa – ja siksi häntä tytötellään
Aina kun Puolustusvoimien tutkija Saara Jantunen on esillä julkisuudessa, alkaa loanheittokampanja internetissä. "Siellä se pikkutyttö taas puhuu sodasta." "Lapsinero, joka on väitellyt lukemalla kokoomuksen historian läpi." Ja paljon vitsejä korkokengistä.
Se ei ole pelkkää kateellisten panettelua. Kysymys on informaatiosodasta. 34-vuotias Jantunen on yksi harvoista aiheen asiantuntijoista Suomessa, mutta hän on myös sodankäynnin kohde.
Tutkija käyttää itseään ja kokemuksiaan esimerkkinä ensi syksynä ilmestyvässä Infosota-tietokirjassa. Siinä hän avaa, mitä informaatiosota on, ketkä sitä Suomessa käyvät ja millaisilla aseilla. Asiantuntijoiden vähättely ikään, sukupuoleen tai pukeutumiseen vetoamalla on vain yksi käytetyistä keinoista.
Saara Jantunen seuraa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Se on yksi alusta, jolla informaatiosotaa käydään. Jantusella on tapana jakaa Twitterissä esimerkkejä disinformaatiosta eli valheellisen tiedon levittämisestä. "Päivän disinformaatiot" ovat olleet esimerkiksi uutisia suomen kielelläkin toimivalta Sputnik-uutistoimistolta ja Verkkomedia-sivustolta.
"Somevaikuttamisen kanavat muodostavat ekosysteemejä ja rihmastoja. Niiden avulla voidaan tuottaa mustaa propagandaa, ilman että yksittäisen poliitikon kädet likaantuvat."
Tyypillinen informaatiosodankäynnin ase on myös puheenvuorojen leimaaminen provokaatioiksi. Paljon on puhuttu myös trollaamisesta. Se on asioiden tahallista, usein aggressiivisesti sävyttynyttä sekoittamista.
Nämä ovat vanhoja retorisia keinoja, jotka on nyt otettu uuteen käyttöön. Jantusen mukaan suomalaisessa informaatiosodankäynnissä sekoittuvat monet eri ideologiat ja pyrkimykset. Keskustelussa käytetään vuorotellen niin rauhanaatteeseen kuin suomettumiseen liittyviä argumentteja.
Kysymys on tiettyjen keskustelunaiheiden polarisoitumisesta sekä siitä, ketkä ylipäätään saavat puhua esimerkiksi Venäjästä ja Ukrainan sodasta.
Kun Jantunen pyydettiin puhumaan informaatiosodasta eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle, lähettiPutinin kannattajana tunnettu ex-kirkkoherra Juha Molari hänelle sähköpostia.
"Tarkoitus oli vaikuttaa siihen, minkälaista tietoa annan eduskunnalle."
Sähköposti ei ollut ensimmäinen laatuaan eikä viimeinen. Jantunen sanoo, että Putinin politiikkaa kannattavista aktivisteista puhuttaessa sanansa pitää asetella varovasti. Monia tutkijoita ja toimittajia vastaan on nostettu kunnianloukkaussyytteitä ja tehty kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tulevan kirjan käsikirjoitus onkin tarkoitus käydä läpi myös lakimiehen kanssa.
Informaatiosota on paitsi suoraa vaikuttamista, myös tutkimusta ja tiedustelua. Tutkitaan siis, miten suomalaiset reagoivat, kun heihin yritetään vaikuttaa. Samalla syntyy reaktioita, joista voidaan raportoida Venäjällä.
Tavoitteena on kaventaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumavaraa. Kun Venäjän valtiojohtoinen media uutisoi Suomen tapahtumista, faktat ovat tarkoin valikoituja. Voidaan esimerkiksi kertoa, että suomalaiset ovat luvanneet olla liittymättä Natoon. Mutta ketkä suomalaiset ja missä yhteydessä? Mikäli uutista toistetaan monta kertaa, se voi synnyttää painetta toimia kuvatulla tavalla.
Yksi seuraus informaatiosodasta on Jantusen mukaan se, että suomalainen keskustelukulttuuri muuttuu entistäkin varovaisemmaksi. Esimerkiksi juuri Natosta keskusteltaessa puhujien tarkoitusperät kyseenalaistetaan herkästi. Tutkija itse sanoo suhtautuvansa sotilasliittoon myönteisesti.
"Puhun tässä nyt yksityishenkilönä. En todellakaan usko Suomen oman puolustuksen romahtamiseen Nato-jäsenyyden myötä. Nato velvoittaa vahvasti jäsenmaitaan pitämään oman tonttinsa kunnossa."
Mitä niihin korkokenkävitseihin tulee, niin kyllä Jantusella korkokenkiä riittää. Suomenlinnan-kodin eteisen seinää vasten on pinottu kolmisenkymmentä laatikkoa. Kengät ovat samaa kotimaista merkkiä. "Mulla on vähän lähtenyt mopo käsistä tämän harrastuksen kanssa", Jantunen myöntää.
Hän on asunut Suomenlinnassa puolitoista vuotta. Paikka muistuttaa joiltakin osin Jantusen syntymäkaupunkia Haminaa. Kummassakin ovat läsnä sekä meri että varuskunta.
Jantusen isä työskenteli Haminassa upseerina, äiti oli päiväkodin johtaja. Jantunen liikkui armeijaympäristössä pienestä asti. Kasarmilla varusmiehet lukivat hänelle Aku Ankkaa.
Isän ammatti sotilaana toi mukanaan myös sen, että naapurin lapsia kiellettiin leikkimästä Jantusen ja hänen pikkuveljensä kanssa. Välillä Jantuset asuivat myös ulkomailla. Isä toimi rauhanturvaajana Makedoniassa ja tarkkailijana Pakistanissa.
Kun perhe oli vuonna 1995 palaamassa Makedonian-komennukselta, näytettiin lentokoneessa uutiskooste Suomen viime aikojen tapahtumista. Yksi niistä oli voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollisti naisten asepalveluksen. Uutisissa haastateltiin nuoria naisia ja kysyttiin, aikoivatko he hakeutua palvelukseen. Eräs haastateltava vastasi kyllä. Kun toimittaja uteli syytä, nainen vastasi olevansa aktiivipartiolainen. Lentokoneellinen rauhanturvaajia repesi nauramaan. 15-vuotiasta Saara Jantusta ei naurattanut.
Tuolloin hän ei vielä itse harkinnut uraa puolustusvoimissa. Päivät täyttyivät koulunkäynnin lisäksi karatesta, uimisesta ja pianotunneista. Lukion jälkeen Jantunen lähti opiskelemaan englantilaista filologiaa Hollantiin, Groningenin yliopistoon. Opintojen lomassa hän alkoi harkita armeijan käymistä. Rauhanturvaajan työt kiinnostivat.
Asiaa tarkemmin ajatellessaan Jantunen koki asepalveluksen myös velvollisuudekseen. Opiskelutoverit Hollannissa eivät oikein ymmärtäneet sitä. Maassa on ammattiarmeija, eikä puolustusvoimilla ole yhteiskunnallisesti merkittävää roolia.
"Olimme yliopiston kahvilassa lounaalla, ja selitin kaverille, kuinka aion palata Suomeen ja mennä armeijaan. Hän sanoi, ettei ymmärrä moista ollenkaan. Eihän maailmassa enää käydä sellaisia vanhanaikaisia sotia."
Lounaan jälkeen Jantunen suuntasi luennolle. Myöhässä saapunut kalpea professori kertoi, että kaksi matkustajalentokonetta on juuri Yhdysvalloissa lentänyt päin WTC-torneja.
Sodat eivät olleet hävinneet. Jantunen palasi Suomeen ja aloitti varusmiespalveluksensa. Hän ehti palvella vuoden aikana kolmessa paikassa: Mikkelissä, Utissa ja Hyrylässä.
Se oli enimmäkseen kamalaa.
"Varsinkin maaseudun osastoissa oli naisvihamielisiä asenteita. Kun minut ylennettiin kersantiksi, kukaan varusmiestovereistani ei puhunut minulle kahteen viikkoon."
Vapaaehtoisena armeijaan tulleella ei ollut oikeutta valittaa. Asenne oli, että kun olet kerran tänne omasta halustasi tullut, sinun täytyy kestää kaikki.
Ei ehkä ole ihme, että vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvista naisista 25 prosenttia keskeyttää.
Omista kokemuksistaan huolimatta Jantunen haluaisi naiset aktiivisemmin mukaan maanpuolustustyöhön. Hän on feministi ja ajattelee, että ihmisillä pitäisi olla samat yhteiskunnalliset velvollisuudet sukupuolesta riippumatta.
Armeijan käymisestä olisi naisille myös konkreettista hyötyä, Jantunen uskoo. "Ei pidä vinkua, että marginalisoidutaan tietyillä aloilla, jos ei haluta kantaa vastuuta."
Jantunen näkee turvallisuuspoliittiset kysymykset koko yhteiskuntaa läpileikkaavina. Siksi naisten vähäinen osallistuminen on ongelma. Aktiivinen suhde maanpuolustukseen on tutkijan mielestä edellytys kaiken yhteiskunnallisen keskustelun käymiselle.
"Hyväksyn sen, että joku ei asepalvelukseen halua mennä. Tärkeää olisi kuitenkin pohtia asiaa ja tehdä päätös, eikä ajatella että tämä ei koske minua."
Armeijan jälkeen Jantunen suoritti maisterintutkintonsa loppuun Helsingin yliopistossa. Graduaiheeksi valikoitui Yhdysvaltojen armeijan viestintä, erityisesti Irakin sotaan liittyen.
"Olin silloin vielä tyypillinen humanisti, joka kirjoitti länsikriittistä diskurssianalyysiä."
Jantunen on tyytyväinen, että on päässyt työskentelemään Puolustusvoimille. Siellä sotaa tutkitaan muutenkin kuin moralisoivasta näkökulmasta.
Maanpuolustuskorkeakouluun tekemässään väitöskirjassa hän jatkoi Yhdysvaltain viestinnän analysoimista. Sodasta puhutaan siellä ylevään sävyyn, valistusajan arvoja korostaen. Luotu kuva on kaukana sodan arjesta.
"WikiLeaks ja Snowdenin tapaus ovat oireita, jotka syntyvät sanojen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta."
Vielä joitakin vuosia sitten Jantunen sai usein kuulla, että informaatiosota on "sopivan pehmeä tutkimusaihe" naiselle ja siviilille. Ukrainan tilanne on muuttanut ilmapiiriä. Nyt Jantusta pyydetään puhumaan erilaisiin paikkoihin. Jopa Kultarantaan tuli kutsu.
Sinne tutkija asteli punaisissa korkokengissä.
StepanRudanskij
Respected Leader
Straight forward. Arvostan.
Bushmaster
Greatest Leader
En oikeen keksinyt mihin säikeeseen tämän jutun olisin laittanut..? Siirtäkää joku sinne mihin juttu kuuluisi jos ei tänne...
"Keksityillä jutuilla, valheilla ja vääristelyllä vaikutetaan ulkomailta Suomeen"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pakiuru disinformaatio-38313
Kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan Suomeen kohdistuu lisääntyvää informaatiovaikuttamista.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru arvioi, että Suomeen kohdistuvan lisääntyvän informaatiovaikuttamisen taustalla on halu luoda yhteiskuntaamme epävarmuutta ja vaikeuttaa siten hallintoa sekä päätöksentekoa.
– Huolestuttava ilmiö on ulkomailta ammattimaisesti johdettu, suunnitelmallinen sekä resursoitu vaikuttaminen, jonka tavoitteena on mielipideilmaston systemaattinen muokkaaminen disinformaation avulla. Keksittyjä juttuja, valheita, vääristelyjä ja merkillisiä rinnastuksia käytetään häikäilemättömästi hyväksi eri medioissa, Pauli Kiuru toteaa tiedotteessaan.
– Informaatiovaikuttamisen lopullisena tavoitteena on vaikuttaa kansalaismielipiteeseen ja poliittiseen keskusteluun niin, että sillä on merkitystä sekä äänestäjiin että poliittisiin päätöksentekijöihin. Päämääränä on saada poliitikot tekemään epävarmuuden ja ristikkäisten paineiden puristuksessa Suomen kannalta haitallisia päätöksiä.
Hänen mukaansa "toivottu päätös voisi olla esimerkiksi se, ettei päätöstä tehdä ollenkaan tai se tehdään alimitoitettuna ja väärin ajoitettuna".
– Nykyään on entistä vaikeampi tietää, missä kulkee rauhan ja sotatilan välinen raja. Aina ei ole edes selvää, ketkä ovat kriisin osapuolia. Kyberhyökkäyksissä vihollinen on näkymätön. Ulkoministeriön verkkourkintatapaus pari vuotta sitten oli tästä meille erinomaisen hyvä, mutta valitettava varoitus, Kiuru katsoo.
Hän toteaa, että hallitusohjelman mukaan vaalikaudella päätetään merivoimien taistelukaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja ensi vaalikaudella tehdään päätökset ilmavoimien tulevista hankinnoista.
– Mitä lähemmäksi päätöksenteko tulee, sitä intensiivisemmäksi keskustelu ja informaatiovaikuttaminen muuttuvat.
– Olen yllättynyt, jos isojen päätöstemme lähestyessä informaatiosodankäynnin keinoja ei käytettäisi Suomea vastaan. Sota ja myös informaatiosota ovat yllätyksellisiä, ja siksi vaikuttamisen yksityiskohtiin on vaikea varautua. Tietoisuus kohteena olemisesta auttaa jo merkittävästi, Pauli Kiuru sanoo.
"Keksityillä jutuilla, valheilla ja vääristelyllä vaikutetaan ulkomailta Suomeen"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pakiuru disinformaatio-38313
Kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan Suomeen kohdistuu lisääntyvää informaatiovaikuttamista.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru arvioi, että Suomeen kohdistuvan lisääntyvän informaatiovaikuttamisen taustalla on halu luoda yhteiskuntaamme epävarmuutta ja vaikeuttaa siten hallintoa sekä päätöksentekoa.
– Huolestuttava ilmiö on ulkomailta ammattimaisesti johdettu, suunnitelmallinen sekä resursoitu vaikuttaminen, jonka tavoitteena on mielipideilmaston systemaattinen muokkaaminen disinformaation avulla. Keksittyjä juttuja, valheita, vääristelyjä ja merkillisiä rinnastuksia käytetään häikäilemättömästi hyväksi eri medioissa, Pauli Kiuru toteaa tiedotteessaan.
– Informaatiovaikuttamisen lopullisena tavoitteena on vaikuttaa kansalaismielipiteeseen ja poliittiseen keskusteluun niin, että sillä on merkitystä sekä äänestäjiin että poliittisiin päätöksentekijöihin. Päämääränä on saada poliitikot tekemään epävarmuuden ja ristikkäisten paineiden puristuksessa Suomen kannalta haitallisia päätöksiä.
Hänen mukaansa "toivottu päätös voisi olla esimerkiksi se, ettei päätöstä tehdä ollenkaan tai se tehdään alimitoitettuna ja väärin ajoitettuna".
– Nykyään on entistä vaikeampi tietää, missä kulkee rauhan ja sotatilan välinen raja. Aina ei ole edes selvää, ketkä ovat kriisin osapuolia. Kyberhyökkäyksissä vihollinen on näkymätön. Ulkoministeriön verkkourkintatapaus pari vuotta sitten oli tästä meille erinomaisen hyvä, mutta valitettava varoitus, Kiuru katsoo.
Hän toteaa, että hallitusohjelman mukaan vaalikaudella päätetään merivoimien taistelukaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja ensi vaalikaudella tehdään päätökset ilmavoimien tulevista hankinnoista.
– Mitä lähemmäksi päätöksenteko tulee, sitä intensiivisemmäksi keskustelu ja informaatiovaikuttaminen muuttuvat.
– Olen yllättynyt, jos isojen päätöstemme lähestyessä informaatiosodankäynnin keinoja ei käytettäisi Suomea vastaan. Sota ja myös informaatiosota ovat yllätyksellisiä, ja siksi vaikuttamisen yksityiskohtiin on vaikea varautua. Tietoisuus kohteena olemisesta auttaa jo merkittävästi, Pauli Kiuru sanoo.
Bushmaster
Greatest Leader
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sputnik karjala-38377
Sputnikin multimediateos: Puna-armeija vapautti Karjalan suomalaismiehittäjistä
Venäjän Sputnik Internationalin historiamultimediassa Karjala vapautetaan pois suomalaisilta.
Multimediateos on osa sarjaa, jossa esitellään 15 puna-armeijan avaintaistelua Natsi-Saksaa ja Japania vastaan.
Karjala-multimedian viides osa on nimeltään "Vapautettu Karjala".
Jatkosodan alkamisesta todetaan ainoastaan, että "29. kesäkuuta 1941 Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja joulukuussa 1941 miehitti suurinta osaa Karjalasta, mukaan lukien Petrozavodsk" (Petroskoi/Äänislinna). Tämä on kerrottu otsikon "Karjalan miehitys" alla.
Vuonna 1928 syntynyt Anna kertoo elämästä suomalaisten miehittämällä alueella. Suomen joukkojen kerrotaan olleen "vaarallisen lähellä" Leningradia, jonka 900 vuorokautta kestäneen piirityksen puna-armeija kukisti helmikuussa 1944. Sodan taisteluita ja operaatioita esitellään.
Sputnikin multimediateos: Puna-armeija vapautti Karjalan suomalaismiehittäjistä
Venäjän Sputnik Internationalin historiamultimediassa Karjala vapautetaan pois suomalaisilta.
-
Suomen annetaan ymmärtää aloittaneen jatkosodan.
(sputniknews.com/)
Vapautettu Karjala multimediateoksessa.
(sputniknews.com/)
Suomen annetaan ymmärtää aloittaneen jatkosodan.
(sputniknews.com/)
Vapautettu Karjala multimediateoksessa.
Multimediateos on osa sarjaa, jossa esitellään 15 puna-armeijan avaintaistelua Natsi-Saksaa ja Japania vastaan.
Karjala-multimedian viides osa on nimeltään "Vapautettu Karjala".
Jatkosodan alkamisesta todetaan ainoastaan, että "29. kesäkuuta 1941 Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja joulukuussa 1941 miehitti suurinta osaa Karjalasta, mukaan lukien Petrozavodsk" (Petroskoi/Äänislinna). Tämä on kerrottu otsikon "Karjalan miehitys" alla.
Vuonna 1928 syntynyt Anna kertoo elämästä suomalaisten miehittämällä alueella. Suomen joukkojen kerrotaan olleen "vaarallisen lähellä" Leningradia, jonka 900 vuorokautta kestäneen piirityksen puna-armeija kukisti helmikuussa 1944. Sodan taisteluita ja operaatioita esitellään.
Kieltämättä. Hommafoorumilla jopa ihmetellään kun Halla-aho EI lue verkkomediaa EIKÄ suosittele sitä muille. Magneettimediaa myös lainattu tietenkin. http://hommaforum.org/index.php/topic,101691.0.html
Edit. Kappas, aiheen otsikkoa muutettiin. Alkuperäinen otsikko oli "Halla-aho EI lue verkkomediaa EIKÄ suosittele sitä muillekkaan!"
Viimeksi muokattu:
aj77
Greatest Leader
Olen nyt vartin läimäytellyt Putinia. Käykään tekin läimäyttelemässä.
Släpsläpsläpputin
http://games.usvsth3m.com/slap-vladimir-putin/
Jo 4,5 miljoonaa läimäytystä
Släpsläpsläpputin
http://games.usvsth3m.com/slap-vladimir-putin/
Jo 4,5 miljoonaa läimäytystä
V. Levola
Kapteeni
Aiheeseen liittyen:
http://hommaforum.org/index.php/topic,97061.msg1920628.html#msg1920628
Kuinkahan moni tuon forumin käyttäjistä on jo keräämässä nimiä IPU:n tai Muutos 2011:sta kannattajakortteihin?
IPU on tietenkin tuttu hörhöpuolue, mutta mites Muutos 2011? Olen käsittänyt että Muutos 2011 on lähinnä persuihin kyllästyneitä maahanmuuttokriitikoita, joista osa kyllä voi olla hieman erikoisia persoonia, mutta ovatko he Kremlin asialla?
V. Levola
Kapteeni
Meinasin vaan ylipäätään, että Perussuomalaisiin syystä tai toisesta pettyneet, hmm, persoonallisuudet taitavat valua noihin pienpuoluesiin. Molemmat ryhmät tipahtivat vastikään puoluerekisteristä, joten siksi ajattelin niiden kalastelevan nimiä kannattajakortteihin Hommalla.
Maidan
Respected Leader
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
5 min. ja potku munille.
Toki varmasti näin, eikä asia rajoitu vain näihin puolueisiin jotka väittävät itseään kansallismieliseksi. Pienpuolueissa on helpompi saada asemaa ja päästä ehdokkaaksi kun ei ole niin paljoa varaa valita kuin suuremmissa puolueissa.
tulikomento
Supreme Leader
Tässä pari mainiota löytöä Verkkomeedion satiirisivulta
Ylpeä isä
Ilmeisesti Molarin iltarukous
Ylpeä isä
Ilmeisesti Molarin iltarukous
Vonka
Supreme Leader
Verkkomeedio varoittaa:
Muistatte varmaan kun tiivistimme Verkkomedian uutista kauniista ukrainalaisesta Tatjanasta, jonka fasistinen Suomi ajaa Ukrainan natsien kynsiin:https://www.facebook.com/Verkkomeedio/posts/478938512254620
Iloksenne voimme nyt kertoa, että ukrainalaiskaunotar Tatjana on saanut diplomaattistatuksen! Mietitte varmaan kuinka tämä on mahdollista, eihän diplomaattistatuksia kovin herkästi jaella! Eipä hätää, hänet on ylentänyt oikeamielinen Donetskin kansantasavallan edustusto Suomessa. Tatjana Imatova, refugee expert! http://novorossiyaembassy.com/personnel
Mitä luulette toverit, kuinka mahtaakaan käydä kun ukrainalaiskaunotar lähetetään Suomen toimesta Kiovan fasistien tykö? Mainitaanko asiasta Äitä Venäjän mediassa? Jos mainitaan, niin käsitelläänkö siinä Suomea totuudenmukaisesti? Kuka mahtaa olla haastateltavana, olisiko mahdollista että eräs massiivinen dosentti, kuuluisa ihmisoikeustaistelija, järkähtämätön totuudenpuhuja? Kuka kirjoittaa ensimmäisen uutisen, voisiko olla Nadezhda Yermolaeva? "Suomi karkottaa diplomaatin Ukrainaan!", ja dosentti videolla (laajakuvassa).
https://www.facebook.com/Verkkomeedio?fref=nf
Muistatte varmaan kun tiivistimme Verkkomedian uutista kauniista ukrainalaisesta Tatjanasta, jonka fasistinen Suomi ajaa Ukrainan natsien kynsiin:https://www.facebook.com/Verkkomeedio/posts/478938512254620
Iloksenne voimme nyt kertoa, että ukrainalaiskaunotar Tatjana on saanut diplomaattistatuksen! Mietitte varmaan kuinka tämä on mahdollista, eihän diplomaattistatuksia kovin herkästi jaella! Eipä hätää, hänet on ylentänyt oikeamielinen Donetskin kansantasavallan edustusto Suomessa. Tatjana Imatova, refugee expert! http://novorossiyaembassy.com/personnel
Mitä luulette toverit, kuinka mahtaakaan käydä kun ukrainalaiskaunotar lähetetään Suomen toimesta Kiovan fasistien tykö? Mainitaanko asiasta Äitä Venäjän mediassa? Jos mainitaan, niin käsitelläänkö siinä Suomea totuudenmukaisesti? Kuka mahtaa olla haastateltavana, olisiko mahdollista että eräs massiivinen dosentti, kuuluisa ihmisoikeustaistelija, järkähtämätön totuudenpuhuja? Kuka kirjoittaa ensimmäisen uutisen, voisiko olla Nadezhda Yermolaeva? "Suomi karkottaa diplomaatin Ukrainaan!", ja dosentti videolla (laajakuvassa).
https://www.facebook.com/Verkkomeedio?fref=nf