Peiper
Majuri
Ministeri Niinistö ja sotilasjohto eri linjoilla Suomen puolustuksesta – kenraalien uhkakuvana nopea sota
Jussi Niinistö haluaa lisää perinteisiä voimavaroja. Kenraaleiden uhkakuvana on nopea sota.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on toivonut reservin kasvattamista. Kuvan alokkaat vannoivat sotilasvalan Upinniemessä helmikuussa 2011. (KUVA: SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA)
Kari Huhta HS
Julkaistu: 12.2. 2:00 , Päivitetty: 12.2. 9:49
LINJAEROT puolustushallinnon sisällä näkyvät valmistumassa olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa, arvioivat asiantuntijat HS:lle.
Puolustusselonteko on määrä julkistaa helmikuun aikana.
Selonteossa korostetaan puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps) läheisiä maanpuolustuksen perinteisiä voimavaroja, kuten sodanajan reservin kasvattamista, paikallisjoukkoja ja miinoja korvaavia asejärjestelmiä.
Niinistö on puhunut vaalimistaan hankkeista muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa joulukuun puolivälissä. Hänen tavoitteensa mukaan sodanajan joukkojen vahvuus olisi 280 000, kun se nyt on 230 000.
Vuoden 2015 alkuun asti virallinen reservi eli sodanajan vahvuus oli 350 000. Määrän pudottaminen nykytasolle oli useiden arvioiden mukaan enemmän tosiasioiden tunnustamista kuin reservin supistamista.
Todellisuudessa rahat eivät riittäneet nykyistä suuremman reservin varustamiseen. Reservin uudelleenkasvattamisen rahoituskeinot eivät ole tiedossa.
HANKKEET reservin kasvattamiseksi ja miina-aseiden kehittämiseksi eivät vastaa puolustusvoimien johdon uhkakuva-arvioita. Ne ovat perusteena, kun selonteossa edistetään vireillä olevia suuria ja kalliita asejärjestelmien hankintoja.
Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg arvioi HS:n haastattelussa tammikuun lopussa, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka olisi nykyään todennäköisesti yllätyksellinen, outo ja nopea (HS 29.1.).
”Iso reserviläisarmeija on kuin dieselkone, se nostaa hitaasti kierroksia”, Lindberg sanoi.
SELONTEKO sisältää sotilaalliset perustelut vireillä oleville ilmavoimien monitoimihävittäjien ja merivoimien uusien alusten hankinnoille. Myös maavoimien kalustoa halutaan uusia.
Ensi vuosikymmenille venyvät hankinnat maksavat yhteensä todennäköisesti selvästi yli kymmenen miljardia euroa.
Uudessa puolustusselonteossa ei linjata päätöksiä hankinnoista, mutta selonteon kautta on määrä saada aikaan poliittinen sitoutuminen, jonka pohjalta hankintoja voidaan viedä eteenpäin yli vaalikausien.
Lisäksi selonteossa perustellaan tarvetta nopeammalla valmiudelle, tiedustelukyvylle ja päätöksenteolle kriiseissä.
TOISIN kuin aiemmin, puolustusselonteko tehdään nyt erillisenä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka valmistui viime kesäkuussa.
Linjakiistoja puolustusselonteon taustalta löytyy paitsi Niinistön ja puolustusvoimien väliltä myös eduskunnan seurantaryhmässä. Ryhmässä ja valiokunnissa muun muassa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on kansanedustajana jarrutellut Suomen puolustuksen länsi-integraatiota, josta hän oli aiemmin itse päättämässä.
Fakta
Selonteot kerran vaalikaudessa
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen valmistumisväliksi on vakiintunut neljä vuotta eli yksi vaalikausi.
Aiemmin selonteot on yhdistetty niin, että puolustusvoimien hankintoja ja määrärahoja koskevat linjaukset ovat olleet yli satasivuisen tekstin lopussa.
Syksyllä 2015 käynnistyneessä selontekotyössä turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan osat on laadittu erikseen.
Turvallisuuspolitiikassa neljän vuoden aikajännettä on toistuvasti arvosteltu pitkäksi.
Jussi Niinistö haluaa lisää perinteisiä voimavaroja. Kenraaleiden uhkakuvana on nopea sota.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on toivonut reservin kasvattamista. Kuvan alokkaat vannoivat sotilasvalan Upinniemessä helmikuussa 2011. (KUVA: SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA)
Kari Huhta HS
Julkaistu: 12.2. 2:00 , Päivitetty: 12.2. 9:49
LINJAEROT puolustushallinnon sisällä näkyvät valmistumassa olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa, arvioivat asiantuntijat HS:lle.
Puolustusselonteko on määrä julkistaa helmikuun aikana.
Selonteossa korostetaan puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps) läheisiä maanpuolustuksen perinteisiä voimavaroja, kuten sodanajan reservin kasvattamista, paikallisjoukkoja ja miinoja korvaavia asejärjestelmiä.
Niinistö on puhunut vaalimistaan hankkeista muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa joulukuun puolivälissä. Hänen tavoitteensa mukaan sodanajan joukkojen vahvuus olisi 280 000, kun se nyt on 230 000.
Vuoden 2015 alkuun asti virallinen reservi eli sodanajan vahvuus oli 350 000. Määrän pudottaminen nykytasolle oli useiden arvioiden mukaan enemmän tosiasioiden tunnustamista kuin reservin supistamista.
Todellisuudessa rahat eivät riittäneet nykyistä suuremman reservin varustamiseen. Reservin uudelleenkasvattamisen rahoituskeinot eivät ole tiedossa.
HANKKEET reservin kasvattamiseksi ja miina-aseiden kehittämiseksi eivät vastaa puolustusvoimien johdon uhkakuva-arvioita. Ne ovat perusteena, kun selonteossa edistetään vireillä olevia suuria ja kalliita asejärjestelmien hankintoja.
Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg arvioi HS:n haastattelussa tammikuun lopussa, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka olisi nykyään todennäköisesti yllätyksellinen, outo ja nopea (HS 29.1.).
”Iso reserviläisarmeija on kuin dieselkone, se nostaa hitaasti kierroksia”, Lindberg sanoi.
SELONTEKO sisältää sotilaalliset perustelut vireillä oleville ilmavoimien monitoimihävittäjien ja merivoimien uusien alusten hankinnoille. Myös maavoimien kalustoa halutaan uusia.
Ensi vuosikymmenille venyvät hankinnat maksavat yhteensä todennäköisesti selvästi yli kymmenen miljardia euroa.
Uudessa puolustusselonteossa ei linjata päätöksiä hankinnoista, mutta selonteon kautta on määrä saada aikaan poliittinen sitoutuminen, jonka pohjalta hankintoja voidaan viedä eteenpäin yli vaalikausien.
Lisäksi selonteossa perustellaan tarvetta nopeammalla valmiudelle, tiedustelukyvylle ja päätöksenteolle kriiseissä.
TOISIN kuin aiemmin, puolustusselonteko tehdään nyt erillisenä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka valmistui viime kesäkuussa.
Linjakiistoja puolustusselonteon taustalta löytyy paitsi Niinistön ja puolustusvoimien väliltä myös eduskunnan seurantaryhmässä. Ryhmässä ja valiokunnissa muun muassa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on kansanedustajana jarrutellut Suomen puolustuksen länsi-integraatiota, josta hän oli aiemmin itse päättämässä.
Fakta
Selonteot kerran vaalikaudessa
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen valmistumisväliksi on vakiintunut neljä vuotta eli yksi vaalikausi.
Aiemmin selonteot on yhdistetty niin, että puolustusvoimien hankintoja ja määrärahoja koskevat linjaukset ovat olleet yli satasivuisen tekstin lopussa.
Syksyllä 2015 käynnistyneessä selontekotyössä turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan osat on laadittu erikseen.
Turvallisuuspolitiikassa neljän vuoden aikajännettä on toistuvasti arvosteltu pitkäksi.