Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Toivottavasti ei ainakaan minulle, levyjen lisäpainon takia kuolisin varmaan 2A42:n kranaattien jauhamana kun en ehtisi irti riittävän nopeasti.Monellekohan löytyy edes laatalliset liivit?
Menee ehkä off topicille taikka sitten ei mutta olen useasti miettinyt että olisiko ideaa kenties jonkin sortin moniosaaja sotilaalla. Siviili ammattina Poliisi , raja, tulli jne(valtiolla töissä), joka olisi sodantullessa ns jonkin sortin valmiusjoukossa. Tuskimpa poliiseja tarvii sodan tullen niin paljoa kuin sotilaita.
Näin ollen budjettia voisi jakaa tehokkaamin.
Päinvastoin poliiseille on entistä enenmmän tarvetta. Tullin kohdalla voitanee tarvetta vähentää, mutta saattavat joutua korvaamaan rajavartioita.
Vai että oikein "yllättää" ?Huhhuh. Mitenkähän tämän keskustelun osallistujat saataisiin tajuamaan, että se edellinen sota loppui yli 70 vuotta sitten. Jos katsoo ikkunasta ulos niin voi jopa havaita tiettyjä muutoksia. Nykyään se suojaliivi nyt vaan on standardikamaa niin länsimaiselle kuin venäläisellekin sotilaalle. Suomi alkaa olla tässä massojen aseistamisessa lihamuuriksi Pohjois-Korean kaltaisten maiden kanssa aika yksin. Tästä suojaliivin välttämättömyydestä pitäisikin tehdä kysely suomalaisille ammattisotilaille foorumin huru-ukkojen sijaan, tulos voisi yllättää...
Lisään vielä kaikki muut ammatit mitkä saa liksansa valtiolta
Huhhuh. Mitenkähän tämän keskustelun osallistujat saataisiin tajuamaan, että se edellinen sota loppui yli 70 vuotta sitten. Jos katsoo ikkunasta ulos niin voi jopa havaita tiettyjä muutoksia. Nykyään se suojaliivi nyt vaan on standardikamaa niin länsimaiselle kuin venäläisellekin sotilaalle. Suomi alkaa olla tässä massojen aseistamisessa lihamuuriksi Pohjois-Korean kaltaisten maiden kanssa aika yksin. Tästä suojaliivin välttämättömyydestä pitäisikin tehdä kysely suomalaisille ammattisotilaille foorumin huru-ukkojen sijaan, tulos voisi yllättää...
Kunto ensin, taidot ja aseet seuraavaksi, sitten liivit
Tästä olen toki samaa mieltä. Mutta mielellään näkisin sellaiset puolustusvoimat, joissa ne jotka ovat sijoitettuna käyvät kertaamassa vähintään kerran pari vuodessa ja porukalle on myös asianmukaiset (nykyaikaiset) varusteet. Jos se sodanajan vahvuus on tällä systeemillä puolet tai kolmasosa nykyisestä niin sitten on. Tietääpähän ainakin, että olemassa olevat joukot ovat tosiasiassa operatiivisia lyhyelläkin varoitusajalla eikä kenenkään tarvitse lähteä puoli-alasti sotimaan. Ne jotka ei ole sijoitettuna mutta välttämättä haluaa voi mennä vaikka vapaa-ehtoisina sitten...Taidot ja aseet ensin, sitten liivit
Ministeri Niinistö ja sotilasjohto eri linjoilla Suomen puolustuksesta – kenraalien uhkakuvana nopea sota
Jussi Niinistö haluaa lisää perinteisiä voimavaroja. Kenraaleiden uhkakuvana on nopea sota.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on toivonut reservin kasvattamista. Kuvan alokkaat vannoivat sotilasvalan Upinniemessä helmikuussa 2011. (KUVA: SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA)
Kari Huhta HS
Julkaistu: 12.2. 2:00 , Päivitetty: 12.2. 9:49
LINJAEROT puolustushallinnon sisällä näkyvät valmistumassa olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa, arvioivat asiantuntijat HS:lle.
Puolustusselonteko on määrä julkistaa helmikuun aikana.
Selonteossa korostetaan puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps) läheisiä maanpuolustuksen perinteisiä voimavaroja, kuten sodanajan reservin kasvattamista, paikallisjoukkoja ja miinoja korvaavia asejärjestelmiä.
Niinistö on puhunut vaalimistaan hankkeista muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa joulukuun puolivälissä. Hänen tavoitteensa mukaan sodanajan joukkojen vahvuus olisi 280 000, kun se nyt on 230 000.
Vuoden 2015 alkuun asti virallinen reservi eli sodanajan vahvuus oli 350 000. Määrän pudottaminen nykytasolle oli useiden arvioiden mukaan enemmän tosiasioiden tunnustamista kuin reservin supistamista.
Todellisuudessa rahat eivät riittäneet nykyistä suuremman reservin varustamiseen. Reservin uudelleenkasvattamisen rahoituskeinot eivät ole tiedossa.
HANKKEET reservin kasvattamiseksi ja miina-aseiden kehittämiseksi eivät vastaa puolustusvoimien johdon uhkakuva-arvioita. Ne ovat perusteena, kun selonteossa edistetään vireillä olevia suuria ja kalliita asejärjestelmien hankintoja.
Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg arvioi HS:n haastattelussa tammikuun lopussa, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka olisi nykyään todennäköisesti yllätyksellinen, outo ja nopea (HS 29.1.).
”Iso reserviläisarmeija on kuin dieselkone, se nostaa hitaasti kierroksia”, Lindberg sanoi.
SELONTEKO sisältää sotilaalliset perustelut vireillä oleville ilmavoimien monitoimihävittäjien ja merivoimien uusien alusten hankinnoille. Myös maavoimien kalustoa halutaan uusia.
Ensi vuosikymmenille venyvät hankinnat maksavat yhteensä todennäköisesti selvästi yli kymmenen miljardia euroa.
Uudessa puolustusselonteossa ei linjata päätöksiä hankinnoista, mutta selonteon kautta on määrä saada aikaan poliittinen sitoutuminen, jonka pohjalta hankintoja voidaan viedä eteenpäin yli vaalikausien.
Lisäksi selonteossa perustellaan tarvetta nopeammalla valmiudelle, tiedustelukyvylle ja päätöksenteolle kriiseissä.
TOISIN kuin aiemmin, puolustusselonteko tehdään nyt erillisenä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka valmistui viime kesäkuussa.
Linjakiistoja puolustusselonteon taustalta löytyy paitsi Niinistön ja puolustusvoimien väliltä myös eduskunnan seurantaryhmässä. Ryhmässä ja valiokunnissa muun muassa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on kansanedustajana jarrutellut Suomen puolustuksen länsi-integraatiota, josta hän oli aiemmin itse päättämässä.
Fakta
Selonteot kerran vaalikaudessa
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen valmistumisväliksi on vakiintunut neljä vuotta eli yksi vaalikausi.
Aiemmin selonteot on yhdistetty niin, että puolustusvoimien hankintoja ja määrärahoja koskevat linjaukset ovat olleet yli satasivuisen tekstin lopussa.
Syksyllä 2015 käynnistyneessä selontekotyössä turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan osat on laadittu erikseen.
Turvallisuuspolitiikassa neljän vuoden aikajännettä on toistuvasti arvosteltu pitkäksi.
Tästä olen toki samaa mieltä. Mutta mielellään näkisin sellaiset puolustusvoimat, joissa ne jotka ovat sijoitettuna käyvät kertaamassa vähintään kerran pari vuodessa ja porukalle on myös asianmukaiset (nykyaikaiset) varusteet. Jos se sodanajan vahvuus on tällä systeemillä puolet tai kolmasosa nykyisestä niin sitten on. Tietääpähän ainakin, että olemassa olevat joukot ovat tosiasiassa operatiivisia lyhyelläkin varoitusajalla eikä kenenkään tarvitse lähteä puoli-alasti sotimaan. Ne jotka ei ole sijoitettuna mutta välttämättä haluaa voi mennä vaikka vapaa-ehtoisina sitten...
Ketä ne asettakantavat valtion virkamiehet ovat? Vanginvartijat, no sieltäkin ehkä pari miestä saadaan PV:n riviin, mutta vankiloihin saattaa tulla paljon uusia asukkaita, joten ei kauheasti voi vähentää sieltä.
Muistahan, että kolmannes sodanajan vahvuudesta palvelee erilaisissa logistiikan tehtävissä. Taistelevien joukkojen määrä on todellisuudessa aika pieni, ja se kyetäänkin varsin modernisti varustamaan nykytilanteessakin.Tästä olen toki samaa mieltä. Mutta mielellään näkisin sellaiset puolustusvoimat, joissa ne jotka ovat sijoitettuna käyvät kertaamassa vähintään kerran pari vuodessa ja porukalle on myös asianmukaiset (nykyaikaiset) varusteet. Jos se sodanajan vahvuus on tällä systeemillä puolet tai kolmasosa nykyisestä niin sitten on. Tietääpähän ainakin, että olemassa olevat joukot ovat tosiasiassa operatiivisia lyhyelläkin varoitusajalla eikä kenenkään tarvitse lähteä puoli-alasti sotimaan. Ne jotka ei ole sijoitettuna mutta välttämättä haluaa voi mennä vaikka vapaa-ehtoisina sitten...