Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?

Kyylä

Luutnantti
Ööh... tuota, miten tän nyt ilmaisisi? Sanotaanko, että Harpoon ja G5:nen ei oikein kisaa edes samana päivänä.

Pölyhemillä ja tämän tason (G5) vehkeillä on myöskin tavallisen vähän tekemistä keskenään, joten sillä ei olisi tässä kohtaa kun P-maalle tarvitaan ohjus, ollut mitään merkitystä. Sen sijaan jos RBS:stä olisi ollut tarpeeksi suorituskykyinen ja moderni versio jo käytössä, se olisi saattanut ajaa G5:sen ohi. On aina halvempaa jatkaa samalla, kuin vaihtaa.

Mutta palstan tyylille uskollisesti, Merivoimat ei tietenkään ole osanneet taaskaan valita sitä parasta. :)
Juuri sitä tuolla edellä oletin, että Mk3, tai NSM olisi ollut vasta elinkaarensa puolivälissä ja käytännössä ohjannut uudet hankinnat samaan tyyppiin. Ei meillä olisi ollut rahkeita lähteä hankkimaan rinnakkaista pintatorjuntaohjustyyppiä.
 

magitsu

Greatest Leader
Joka kerta ei ole tosiaan laitettu uusiksi. Siitä kertoo jo vuosiluvut. Rannikko-ohjus 1985, Rauma-luokka (4) rakennettiin 1990–1992, Hamina-luokka (4) 1998–2006. Nyt sitten meni paaliin Hamina MLU:ssa 2020. Elinkaari otettu RBS-15SF-3 modin kanssa irti. Hamina sijoittui sopivasti väliin.

Nytkin kai olisi teoriassa voinut jättää Haminalle vanhan kuten Umkhonton (tosin sen osalta 2x Hämeenmaa vaikuttaa myös vielä 5 vuotta, Haminalla sitten vielä 10 päälle). Gabrielin valintaa ei kuitenkaan estänyt se, ettei sitä oltu ostamassa pelkästään Pohjanmaa-luokalle ja rannikolle, jossa lahot lavetit oli menossa uusiksi joka tapauksessa. Jopa Haminalle kannatti tehdä muutostyöt.

Tämän pohjalta tekee mieli ajatella, että JASSMiakaan ei mielellään paalattaisi 15 vuoden iässä vaikka sinänsä silloin pitäisi factory refreshia luultavasti tehdä. Tosin se riippuu integrointikustannuksista, ei sitä vanhana enää uuteen hävittäjään pelkillä Suomen rahoilla laiteta jos ei sitä huoli jo valmiiksi. PV:n säästäväisyyden logiikkaa tavoittaa ja arvostaa mielikuvallisesti täältä katsomosta varsin hyvin. Tosin ilmavoimat ei välttämättä ole kaikista kovin kierrättämäään vaikka Amraamien osalta onkin näyttö NASAMSin osalta.
 
Viimeksi muokattu:

Protheon_93

Respected Leader
Mikäli Haminan korvaajaan ei ole erillisrahoitusta saatavilla, niin yksi malli, jolla sen myötä poistuvaa suorituskykyä voitaisiin korvata olisi yhdistellä erilaisia hankintoja kokonaisuudeksi.

Eli SuTo-kykyä korvattaisii hankkimalla merivoimille SuTo-helikopterilaivue, ilmatorjuntakykyä korvattaisiin parantamalla Pohjanmaan IT-kykyä VLS-optiolla, meritorjuntakykyä paranneltaisiin hankkimalla ilmasta-merelle-ohjuksia HX:ään, jne...

Tällainen pienistä puroista isot virrat - ratkaisu.
 

gekados

Kapteeni
En kyllä näe että tätä erillisrahoitus-kuviota voitaisiin jatkaa, saati että siitä tulisi jonkinlainen vakiintunut rahoituslisä. Hamina-lkan korvaaminen ei liene kuitenkaan ole mikään budjettia kaataava rasite, mitä ei voitaisi hoitaa normaalista budjettikehyksestä. Korvaava suorituskyky voinee toki olla monenlaisessa muodossa, kuten täällä on esitetty.
 

Huhta

Greatest Leader
En kyllä näe että tätä erillisrahoitus-kuviota voitaisiin jatkaa, saati että siitä tulisi jonkinlainen vakiintunut rahoituslisä. Hamina-lkan korvaaminen ei liene kuitenkaan ole mikään budjettia kaataava rasite, mitä ei voitaisi hoitaa normaalista budjettikehyksestä. Korvaava suorituskyky voinee toki olla monenlaisessa muodossa, kuten täällä on esitetty.

Sinänsä olen samaa mieltä, mutta toisaalta voi kysyä, että eikö myös Rauma-luokan ja pari miinalaivaa olisi voinut korvata normaalista budjettikehyksestä?
 

Protheon_93

Respected Leader
Sinänsä olen samaa mieltä, mutta toisaalta voi kysyä, että eikö myös Rauma-luokan ja pari miinalaivaa olisi voinut korvata normaalista budjettikehyksestä?
No normaali hankintabudjetti on sen noin puoli miljardia euroa vuodessa. Tuo 1,3 miljardin euron hinta kuuden vuoden aikana maksettuna olisi imaissut yli 40 prosenttia hankintavaroista.
 

Huhta

Greatest Leader
No normaali hankintabudjetti on sen noin puoli miljardia euroa vuodessa. Tuo 1,3 miljardin euron hinta kuuden vuoden aikana maksettuna olisi imaissut yli 40 prosenttia hankintavaroista.

Tuosta päästään kysymykseen, kuinka Haminat (+ Pansiot + Katanpäät) olisi mahdollista korvata normaalin hankintabudjetin rajoista, kun nyt paloi 1,3 miljardia Raumojen ja Hämeenmaiden korvaamiseen?
 

Huhta

Greatest Leader
Mikäli Haminan korvaajaan ei ole erillisrahoitusta saatavilla, niin yksi malli, jolla sen myötä poistuvaa suorituskykyä voitaisiin korvata olisi yhdistellä erilaisia hankintoja kokonaisuudeksi.

Eli SuTo-kykyä korvattaisii hankkimalla merivoimille SuTo-helikopterilaivue, ilmatorjuntakykyä korvattaisiin parantamalla Pohjanmaan IT-kykyä VLS-optiolla, meritorjuntakykyä paranneltaisiin hankkimalla ilmasta-merelle-ohjuksia HX:ään, jne...

Tällainen pienistä puroista isot virrat - ratkaisu.

Kun rahat tulevat samasta hankintabudjetista, niin on ihan sama, tehdäänkö yksi 1,3 miljardin euron hankinta vaiko esimerkiksi 0,7 + 0,3 + 0,2 + 0,1 miljardin euron hankinnat. Hankintojen palastelulla ei säästetä euroakaan, loppulasku on sama.

Sinänsä on toki mahdollista, jopa todennäköistä, että poistuvat suorituskyvyt korvataan jollakin varsin erinäköisellä ratkaisulla. Eihän miinalaivoja ja ohjusveneitäkään korvattu miinalaivoilla ja ohjusveneillä, vaan monitoimialuksilla. Rahoitusongelmaa se ei kuitenkaan poista.
 

PM04

Kapteeni
Ei ole häävit näkymät merivoimilla, kun koko ajan aluskanta vähenee. Tehtävät taasen lisääntyvät. Nyt korvataan 7 alusta neljällä.
Mitä seuraavaksi? Hamina-, Pansio- ja Katanpääluokka yht. 10 alusta. Nuo varmaan nykymatematiikalla 6:llä paatilla.
Alkaa tulla suorituskykyihin melkoiset aukot. Minkään sortin monitoimialus ei suoriudu yksin noiden tehtävistä.
Lisäksi kuljetuskalusto alkaa happanemaan näppeihin. Niitä tarvitaan ainakin sen aikaa, kun kivillä on putkia.
 

Analysti

Eversti
Sinänsä olen samaa mieltä, mutta toisaalta voi kysyä, että eikö myös Rauma-luokan ja pari miinalaivaa olisi voinut korvata normaalista budjettikehyksestä?
Ei. Jos halutaan sama suorituskyky SUHTEESSA vastustajaan, joka tekee yhtä ja toista, niin ei olisi. Noin 20 solmua kulkeva alus 4,5 - 8 km it-kyvyllä varustettu kauppalaivatasoisella rungolla ilman heikolla suto-kyvyllä on täysin turha 2030-luvulla.

Sama ongelma on edessä Haminan kanssa, jos halutaan saavuttaa/säilyttää sama suhteellinen etu, "erillisbudjetti" (joka siis on vain verhoilusana puolustusbudjetin nostamiselle) on tarpeen.
 

Analysti

Eversti
Ei ole häävit näkymät merivoimilla, kun koko ajan aluskanta vähenee. Tehtävät taasen lisääntyvät. Nyt korvataan 7 alusta neljällä.
Mitä seuraavaksi? Hamina-, Pansio- ja Katanpääluokka yht. 10 alusta. Nuo varmaan nykymatematiikalla 6:llä paatilla.
Alkaa tulla suorituskykyihin melkoiset aukot. Minkään sortin monitoimialus ei suoriudu yksin noiden tehtävistä.
Lisäksi kuljetuskalusto alkaa happanemaan näppeihin. Niitä tarvitaan ainakin sen aikaa, kun kivillä on putkia.
Meri- ja Ilmavoimien pitäminen ajanmukaisina vaatii Suomen puolustusbudjetin tasoksi yli 4 miljardia vuodessa. Nyt ollaan oikealla tasolla eikä siitä pidä enää lipsua sitten v. 2029.
 
Top