MITÄ TUNNUSMERKKEJÄ SISÄLTÄÄ -VAKAVA- INFOVAIKUTTAMINEN?

baikal

Supreme Leader
Miten ja mistä erotamme informaation, joka tulee suurella todennäköisyydellä olemaan jälkikäteisessä tarkastelussa aseellisen voimankäytön askelmerkki?

Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Näitä voitaneen käsitellä myös yleisellä tasolla, jos Suomi tuntuu "ahtaalta" ja kiusalliselta tarkastelukohteelta.

Sotaa edeltävä retoriikka voinee olla yhtä pätevä otsikko?
 
Se on se tilanne, kun poliitikko ei enää voi kasvojaan menettämättä perääntyä. Siksi ne kai ovatkin niin pirun varovaisia sanomisissaan ja puhuvat konditionaalissa.
 
Aika monta Yhdysvaltojen operaatiota alkuvaiheessa sisältää mediassa lauseen "Yhdysvallat pyytänyt kansalaisiaan poistumaan maasta välittömästi". Käytännössä maailmassa aika monta konfliktia alkanut sillä että annetaan uhkavaatimus jota vastapuoli ei voi hyväksyä, laitetaan näennäisen mietintäajan puitteissa mylly käyntiin siten että h-hetki on sopivasti uhkavaatimuksen umpeutumisen jäljessä. En usko että tämä juurikaan muuttuu. Yhdysvalloilla/Venäjällä on ennen toimia usein ollut puhe jossa sanotaan "Yhdysvallat/Neuvostoliit... anteeksi Venäjä, ei voi hyväksyä..."
 
Luin joskus siihen aikaan, kun suomikp oli vielä varauspeli, tekstin, jossa käsiteltiin Falklandin sotaa. Jossain kohtaa molemmat osapuolet tulkitsivat retoriikan menneen sille tasolle, ettei sotatoimia voida välttää. Ja tämä tapahtui kutakuinkin vaiheessa, jossa Britannia vielä kokoili convoytaan satamissa.

Miten tunnistaa retoriikka, joka enteilee vääjäämättä aseellista mittelöä?
 
Miten tunnistaa retoriikka, joka enteilee vääjäämättä aseellista mittelöä?

Näin Trumpin ja Kimin maailmanaikaan se on kovin vaikeaa. Ryssä taas on aloittanut hiljaisuudesta.

P.S. veli baikalilla on jäänyt CAPS LOCK päälle otsikoissa viime aikoina :) - niitä voisi ehkä muokata.
 
Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Lähi-historiassa mielestäni koventunut kritiikki, retoriikka ja lopulta uhkailu liittyen teemaan X. Oli kyse sitten Ukrainasta tai viime aikaisista Lähi-idän konflikteista, eivät ne täysin puskista tulleet ja enteet olivat ilmassa. Vähän niin kuin P-Korean kanssa nyt.

Nyt näistäkin on opittu, joten täydelliseen yllätykseen pyrittäessä voisi tietty "radiohiljaisuus" puoltaa paikkaansa, infovaikuttaminen lähtee sitten kertalaakista ylikierroksille kun pandoran laatikko aukeaa. Jos vakava infovaikuttaminen antaa toiselle osapuolelle syyn aavistaa pahaa ja varautua, niin se sotii hyökkääjän tavoitteita vastaan.

Toisena näkisin kyllästämisen, mitä Venäjä mielestäni harjoittaa. Eli kyllästetään vastapuoli tyhjäksi jäävillä uhkaavan ja arvostelevan sävyisillä kommenteilla ja peliliikkeillä (tyyliin Zapad). Toistetaan ja odotetaan vastapuolen turtumista ja passivoitumista, jolloin se lakkaa reagoimasta ja varautumasta uhkaan vanhalla tapaa "tyhjät tynnyrit eniten kolisee" -asenteella.

Uskoisin, että seuraava merkittävä koflikti (ainakin Venäjän mobilisoima) tulee rikkomaan nyt jo totuttua kaavaa ja kirjoittamaan "pelisääntöjä" taas kerran vähän uusiksi.
 
Pari kaskua kauempaa menneesta:
Jenkkien radiotiedustelu oli tottunut siihen, etta IJN:n paayksikoiden ollessa kotisatamassa, niihin vedettiin kaapeli ja niiden valinen radioviestinta loppui. Radiohiljaisuus siis tarkoitti tata, eika sita etta ne olivat menossa kohti Pearl Harboria. Jotain onnistuikin: Washingtonin lahetystoon koodattuna lahetetty sodanjulistusteksti oli merkitty niin salaiseksi, etta herrat komensivat sihteerit pois... ja tuleva vastapuoli avasi viestin nopeammin!

"Fast forward" talla filmilla nykypaivaan ja tasta opuksesta https://jamestown.org/wp-content/uploads/2016/06/Eurasian-Disunion.pdf?x87069 voi alusta yli puolensadan sivun verran tutkia lahinaapurimme keinovalikoimaa kokonaisuudessaan. Sitten seuraavilla 400+ sivuilla on dokumentoitu naiden, ml. infirmaatiovaikuttaminen, kaytto naapuri naapurilta.
- tuossa kohtaa menee aika puisevaksi luettavaksi, mutta suosittelen Itameren suunnan ja Ukrainan tekstikpleita.

Toki, toki myos kirjoittava "saatio" on informaatiovaikuttamassa, mutta silla ei kuitenkaan ole itsellaan ruudinkary jatkovalikoimassa kaytettavissa.
 
Miten ja mistä erotamme informaation, joka tulee suurella todennäköisyydellä olemaan jälkikäteisessä tarkastelussa aseellisen voimankäytön askelmerkki?

Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Näitä voitaneen käsitellä myös yleisellä tasolla, jos Suomi tuntuu "ahtaalta" ja kiusalliselta tarkastelukohteelta.

Sotaa edeltävä retoriikka voinee olla yhtä pätevä otsikko?

Kuitti, palaan tähän. Duunit häiritsee ruokista o_O

Minusta tämä Anton Nikolenkon analyysi Venäjästä pitää edelleenkin paikkansa

http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175468-lyhyt-opas-venalaismedian-tulkintaan

(olen saattanut linkata aiemminkin) edit; jep https://maanpuolustus.net/threads/suomen-mustamaalaminen-venäjällä.3414/page-8#post-159660 edit loppu

Muita maita pitää sitten tulkita eri tavalla.
 
Luin joskus siihen aikaan, kun suomikp oli vielä varauspeli, tekstin, jossa käsiteltiin Falklandin sotaa. Jossain kohtaa molemmat osapuolet tulkitsivat retoriikan menneen sille tasolle, ettei sotatoimia voida välttää. Ja tämä tapahtui kutakuinkin vaiheessa, jossa Britannia vielä kokoili convoytaan satamissa.

Miten tunnistaa retoriikka, joka enteilee vääjäämättä aseellista mittelöä?

Venäjä on kiihdyttänyt retoriikkaa jolla valmistellaan sotatoimia jossain, Yhdysvallat toimii yhdessä ISIS joukkojen kanssa, Yhdysvallat valmistelee hyökkäystä Venäjälle yms.
Näillä tullaan oikeuttamaan Ukrainaan ja/tai muualle kohdistuvat sotatoimet.
 
Miten ja mistä erotamme informaation, joka tulee suurella todennäköisyydellä olemaan jälkikäteisessä tarkastelussa aseellisen voimankäytön askelmerkki?

Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Kysymystä pitää sekä jakaa osiinsa että laajentaa ulommas jotta vastaus sisältäisi oleellisesti hyödyllisiä näkökulmia.

1. Todellisuudella on kolme tuttua ulottuvuutta. Substanssi, struktuuri ja dynamiikka. Kaikkia näitä pitää tarkastella erikseen, mutta myös noiden kolmen yhdessä muodostamaa kokonaisuutta pitää tarkastella nimenomaan kokonaisuutena.

2. Asia tapahtuvat useilla eri aikajänteillä ja useissa eri mittakaavoissa. Tarkastelun pitää siis olla ajallisesti, temaattisesti ja perspektiivin suhteen skaalautuvaa. Jos se on vapaasti skaalautuvaa, niin sitä parempi.

3. Varjotoiminnalla on lähes aina kaksoisrakenne: kulissirakenne + taustarakenne.

4. Tiedon puutteellisuus ja epäyhtenäisyys pakottavat käyttämään sellaisia logiikkakokonaisuuksia, jotka lähestyvät ja käsittelevät samaa asiaa keskenään erilaisista, jopa päinvastaisista suunnista. Esim. kausaalinen + funktionaalinen ajattelu, analyyttinen + systematisoiva ajattelu, luova + "laitostunut"/kaavamainen ajattelu, assosiatiivinen ja insinöörimöinen/matemaattinen ajattelu... Muuten "mitä meiltä jää huomaamatta ja miksi" -kysymys ei saa todellisuuden kanssa yhtäpitäviä vastauksia ennen kuin todellisuus tulee ja puree meitä perseeseen.

(Se saa kyllä vastauksia, mutta ne kertovat vastaajan identiteettityön laadullisista heikkouksista eivätkä itse todellisuudesta.)

5. Infovaikuttaminen on luonteeltaan enimmäkseen välittynyttä, epäsuoraa, kumuloituvaa. Joiltain osin itse kumuloitumista ja sen ylivuotoja sekä substanssina että dynamiikkana seuraavat työkalut voivat olla hyödyksi.

6. Sotatoimista päättämisen ja sotatoimien välissä on jokin aikajänne. Se sisältää monenlaisia vakiintuneita asioita. Eri toimijoilla ja resursseilla eri juttuja eri tahdissa. Jotkin viestit tuovat näitä esille. Esille tulevien asioiden sisällöt, rytmit ja luonteet saattavat antaa hyviä vihjeitä.

7. Kaikkien edellä olevien asioiden prosessointiin on hyviä työkaluja. Ongelmana on se, että näille työkaluille ei näköjään löydy kovin helposti sellaisia käyttäjiä, jotka tuottaisivat tulokseksi jotain muuta kuin omakuvansa.

Ongelma saattaa olla sama kuin Briteillä Enigman murtamisessa: Kuinka löytää, tunnistaa ja resurssoida sopiva "Alan Turing" niin ettei yksilöiden ja hierarkioiden pikkusieluisuus ja laitostuneisuus estäisi/hidastaisi liikaa etsimistä, tunnistamista ja resurssointia.

Se, mitä tässä on elämänsä aikana pikkusieluisuudesta oppinut sanoo ettei mitään toivoa onnistua. Kusipäinen pikkusieluisuus voittaa lähes aina.

Onnea vaan savanttisafarille!
 
Aika monta Yhdysvaltojen operaatiota alkuvaiheessa sisältää mediassa lauseen "Yhdysvallat pyytänyt kansalaisiaan poistumaan maasta välittömästi".

Lisäksi muita - myös ei-retorisia indikaattoreita:
- "Radiokeli/aurinkopurskeet/poikkeukselliset sääolosuhteet aihettavat tv- ja radiolähetyksissä hassuuksia"
- Lentoreittimuutosten ilmoittaminen/vaatiminen
- Viisumit lakkaavat etukäteen
- Lähetystöhenkilökunnan poistuminen/väheneminen
- Hiukan aiemmin usein korkean tason neuvotteluja joista osa käydään molemmille kelpaavan välittävän kautta ilman median huomiota.
- Googletrends yms parviälytyökalut voivat antaa vihjeitä.
- Pizzaindeksi ja siihen verrattavat työkalut
- Futuurikauppa ennakoi joskus asioita
- Logistiikkaoperaatiot - etenkin sellaiset joihin liittyy päälleliimatun tuntuinen syy/selitys
- Rauhanneuvottelut jotka eivät hae rauhaa vaan vastapuolen puolustuskyvyn tai aseman heikentämistä. (Vrt. Minsk.)

Enteilevissä indikaattoreissa on se ongelma, että aikajänne, todennäköisyyden taso yms voivat olla aika avoimiakin.
 
Jokos tämä Zapad-harjoitus on ohi, kun tämä infosota näytti lämpiämisen merkkejä ennen harjoitusten alkua ja nyt on niin seesteistä vähän siellä täällä?
 
Miten ja mistä erotamme informaation, joka tulee suurella todennäköisyydellä olemaan jälkikäteisessä tarkastelussa aseellisen voimankäytön askelmerkki?

Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Psykologisten operaatioiden tulee tietenkin perustua kohdemaan kulttuuriin.

Suomessa todennäköisesti tullaan luomaan kuvaa hyökkääjän rauhantahtoisuudesta ja halusta välttää sota.

Hyviä kehitysalustoja on mm. suomalaisten halu kuvitella valtioiden väliset suhteet samankaltaiseksi kuin yksilöiden väliset suhteet. Paljon rakastettu suomalainen esimerkki koulupihan kiusaajasta kertoo paljon kansallisesta psyykkeestä. Toinen hyväksikäytettävä ominaisuus suomalaisten suorastaan lapsenmielinen usko kaikenlaisiin sopimuksiin. Esimerkkinä vaikka puolustussopimusten vertaaminen palovakuutuksiin.

Hyökkääjä siis haluaa rauhaa ja välttää sodan. Ikävä kyllä sotaan varautuva virallinen Suomi kuitenkin rikkoo jatkuvasti mm. Ahvenanmaan demilitarisointi sopimusta, venäläis vähemmistön ihmisoikeuksia ja lisäksi Suomi käyttäytyy huonon naapurin tavoin. Vastapuolella ei tule olemaan mitään Suomen kansaa vastaan. Sen sijaan ongelmiksi nimitetään suomalaisten poliitikkojen, kansalliskiihkoilijoiden sekä virkamiesten halu toimia vastoin sekä Suomen että Venäjän etua.

Yksi mahdollisuus on horjuttaa suomalaisten uskoa omiin poliitikkoihin ja virkamiehiin. Tiedustelupalveluiden arkistoissa on materiaalia, joka tulee saattamaan monet poliitikot sangen huonoon valoon. Suomalainen kyllä uskoo jotain kepulia joka on vähän koplaillut. Sen sijaan kansallinen psyyke ei tule kestämään sitä, että eräät huippupoliitikot paljastuvat sekä juonitteleviksi maanpettureiksi että kaappihomoiksi. Vastaavaa materiaalia löytyy myös EU-ajalta. Valtavirtamedia on Suomessa ollut uskollisesti valtaapitävien asialla. Internet tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden vierittää eliitin kannalta todella raskauttaa materiaalia koko kansan silmien eteen. Esimerkiksi voitaisiin perustaa vaikka Finleaks sivusto,josta voi wikipedia tapaan etsiä kuraa suomen valtaapitävistä, ihan lähteineen päivineen.
 
Jokos tämä Zapad-harjoitus on ohi, kun tämä infosota näytti lämpiämisen merkkejä ennen harjoitusten alkua ja nyt on niin seesteistä vähän siellä täällä?

Eikös se ole aina hyvin epäilyttävää, kun Venäjä lopettaa mahtailun? o_O

Toinen merkki voi olla tiedoitusfrekvenssin muuttuminen. Joko tiettyä maata tai sopivaa poliittista aihepiiriä käsitellään normaalia useammin, tai ei käsitellä ollenkaan. Myös osa viestinnästä menee maan sisäpuoliseen kulutukseen, osa ulkopuoliseen, ja jos näiden välillä on ristiriitaisia viestejä, niin sitäkin voidaan ihmetellä.
 
Voihan sitä katsoa mitä se on aiemmin ollut:

Georgia:
05.04.2008: http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/1584027/Stay-away-Vladimir-Putin-tells-Nato.html
10.05.2008: http://archive.boston.com/news/world/articles/2008/05/10/russia_flaunts_military_strength_at_parade/
15.07.2008: http://www.dw.com/en/medvedev-criticizes-west-in-tough-foreign-policy-speech/a-3486571
03.08.2008: https://www.rt.com/news/south-ossetia-puts-troops-on-high-alert/
08.08.2008: https://www.rt.com/news/russian-peacekeepers-confirmed-killed-in-georgia/

Ukraina:
17.12.2013: https://www.bloomberg.com/news/arti...utin-russia-will-invest-15-billion-in-ukraine
28.12.2013: https://sputniknews.com/voiceofruss...rs-Ukraine-Belarus-timely-getting-loans-1938/
02.01.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...mes-from-South-Asia-and-nuke-terrorists-1915/
10.01.2014: https://sputniknews.com/voiceofrussia/2014_01_10/Russia-and-Ukraine-may-form-gas-consortium-8993/
21.01.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...raine-influenced-from-abroad-Russian-FM-9222/
22.01.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...-from-a-financial-catastrophe-Greece-FM-5600/
25.01.2014: http://www.breitbart.com/national-s...sia-cautions-u-s-not-to-interfere-in-ukraine/
28.01.2014: http://www.euronews.com/2014/01/28/...warns-against-foreign-interference-in-ukraine
29.01.2014: https://www.rt.com/politics/russia-ukraine-senate-address-354/
05.02.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...-interfere-with-Ukraines-future-Pushkov-5420/
07.02.2014: https://www.nytimes.com/2014/02/07/world/europe/ukraine.html?mcubz=1
14.02.2014: http://www.paulcraigroberts.org/2014/02/14/russia-attack-paul-craig-roberts/
24.02.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...TO-color-revolution-targets-Rick-Rozoff-3586/
25.02.2014: https://sputniknews.com/voiceofruss...tremists-responsbile-for-Ukraine-unrest-2662/
26.02.2014: http://www.telegraph.co.uk/news/wor...sters-in-stand-off-in-pro-Russian-Crimea.html

Jne.
 
Jokaisesta kierroksesta oppii jotain. Ukrainassa ei ollut Berkut-miliiseja tarpeeksi (yhtakaanhan ei loytynyt, tilanteen lauettua... ja syykin on tiedossa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002713584.html, jossa lahtofaktat Itar-Tass'in toimesta. Tosin moni paatyi varmaan lahemmaksi, "rajan" toiselle puolelle, mutta Ukrainan sisalle).

Venajalle perustettu kansalliskaarti on hiukka isompi (400.000) ja sisaisesti sita on mainostettu "uudeksi NKVD:ksi". Muuallakin toki tiedetaan, mika NKVD oli ja mita se teki, eli silla "inforintamalla" vastaavia;) mainintoja ei sitten loydykaan. Markkinointiviestinnasta peraisin oleva segmentointi on hyvin loytanyt tiensa infosotiin, naemma:eek:.
- ZAPAD 17 -harjoituksen vastaavasti vahan raportoitu aspekti oli harjoitella naiden joukkojen kayttamista harjoitusalueen ulkopuolella, varsinaisten sotajoukkojen keskittamiseksi painopistesuuntaan (harjoituksessa painopiste suunta oli " what it says on the tin":cool:).
 
Miten ja mistä erotamme informaation, joka tulee suurella todennäköisyydellä olemaan jälkikäteisessä tarkastelussa aseellisen voimankäytön askelmerkki?

Mitä tunnusmerkkejä sisältää informaatiovaikuttaminen, joka edeltää ruudin polttamista?

Näitä voitaneen käsitellä myös yleisellä tasolla, jos Suomi tuntuu "ahtaalta" ja kiusalliselta tarkastelukohteelta.

Sotaa edeltävä retoriikka voinee olla yhtä pätevä otsikko?
Olen sitä mieltä että loppujen lopuksi minä, baikal ja me muut tämän alan tavalliset tallaajat emme erota sitä varmuudella mistään.
Kun alan oikeat asiantuntijat kertovat meille että tämä ON nyt SITÄ, alkaa välitön älämölö jolla tukahdutetaan asiantuntijoiden ääni ja saadaan moni meistä epäilemään heitä ja jopa omaa ymmärrystämme - ja pian emme tosiaankaan erota mikä on sitä itseään, mikä vain muistuttaa sitä ja mikä ei ole sitä vaikka muistuttaakin sitä.
Ja jotta kaikki olisi mahdollisimman hankalaa, niin asia on myös niin että se mikä muistuttaa sitä mutta ei ole sitä, on sitä loppujenlopuksi kuitenkin.
Eli: tarkoitus on luoda epävarmuutta ja vastakkainasettelua - ja sehän käy kun usutetaan meidät toistemme kimppuun ja saadaan meidät epäilemään kaikkea. Yksi epäilee Venäjän info-operaatiota, toinen epäilee kaikesta NATO:a jota ohjailee siionistien salaliitto ja NWO, kolmas syyttää kaikesta islamisaatiota ja Stubbia, Sipilää ja Yleisradiota - ja nämä kaikki syyttävät toisiaan kaikesta.

Yhtä sekasotkuahan tämä homma on tavallisen tallaajan näkökulmasta. Niin se on tarkoitus ollakin..
 
Back
Top