Mitä Pv teki Tapani-myrskystä kärsineiden auttamiseksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
D

Deleted member 266

Guest
Joskun muinoin kun itse olin varusmiehenä, luonnononnettomuudet esim. metsäpalo johtivat siihen, että pv:ilta lähti varusmiehiä sammutustöihin. Tapani-myrskyn jälkeen mm. Säkylän varuskunnan viereisessä kylässä oltiin päivätolkulla ilman sähköjä, vaikka varuskunnassa ja etenkin kv-keskuksessa voisi kuvitella olevan aggregaatteja pilvin pimein.

Tekikö pv myrskyn jälkeen missään päin Suomea mitään hyödyllistä, vai mentiinkä jälleen "ei varusmiehiä voida riskeerata"-mantran taakse?
 
Puolustusvoimat ei tee mitään, ellei lupaa ole. Lupa toimintaan näissä tilanteissa tulee virka-apupyynnön hyväksymisen jälkeen. Kalustoa ja resursseja varmasti olisi, niiden käyttöä rauhan ajan poikkeustilanteissa ei varmaan ole ikinä kovin pitkälle mietitty.

Tuossapa kuitenkin virallinen vastaus:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?1dmy&urile=wcm%3apath%3a/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/ruotuvaki-lehti/pikauutiset/puolustusvoimilta+tukea+viranomaisille2
 
Ei PV:lle kuulu mikään yksityisen yhtiön voiton tavoittelun auttaminen. Mikäli PV olisi auttanut tai auttoi olisi sen pitänyt laskuttaa ko. operaatiosta eri tahoja kovalla markkinahinnalla.
 
Maaston tiedustelu esim sähkölinjoilla, kulkuteiden raivaus, evakuointi. Ois kai niitä hommia riittänyt ensi hätään jos kerran SPR ja VAPEPA saatiin avuksi.

http://www.vapepa.fi/kaakkois-suomi/ajankohtaista/vapepa-auttaa-etela-savossa
http://www.punainenristi.fi/uutiset/20111228/punainen-risti-auttaa-myrskyn-uhreja-salossa

Tietysti homma olisi vaatinut pelastuslaitoksen virka-apupyynnön, mutta tuskinpa sekään ihan ylitsepääsemätön este olisi ollut.

Onneksi Maakuntajoukot toimittivat neljä vuotta sitten vettä Nokialaisille niin ei mene hukkaan sekään.
 
Edes pelastuslaitosten henkilökunta ei niitä sähkölinjoille kaatuneita puita raivannut, vaikka sieltä lytyy nimenomaan raivaustyön ammattilaisia. Työturvallisuussäädökset edellyttävät kyseiselle toimenpiteelle erilliskoulutuksen sähköalalta. Mitä siellä sitten olisi tehneet varusmiehet, joista suurin osa ei osaa edes moottorisahaa käynnistää, saati konkeloita laukaista. Olisi nyt ensin hyödynnetty edes paikalliset metsurit ja metsäkonekuskit. Kuulostaa taas siltä että peukalo suussa ja toinen perseessä istutaan kotona ja itketään että miksei armeija tee mitään ja miksei yhteiskunta auta. Jos se niin yksinkertaista on, niin ei muuta kuin itse saha käteen ja toimiin. Mitä tulee puolustusvoimien aggregaatteihin, niin pitäisikö niitä jakaa varastoista lähikyläläisille, tutuille ja sukulaisille ihan sen mkaan, että kuka tulee ekana pyytämään? Eiköhän niidenkin käyttöperusteet menneet vähän toisilla perustein ja niitähän jo käytettiinkin ensisijassa viranomaisten toiminnan edistämiseen, esim viranomaisverkon linkkien toiminnan turvaamiseen. Sähkölinjojen raivaustyöt kuuluvat SUomessa ensisijassa niitä linjoja hallinnoiville (ja niistä rahastaville) yhtiöille. Miksi puolusutusvoimien pitäisi tukea toiminnallaan jotain yksittäistä yritystä? Ymmärrän toki, jos työstä lyödään ihan markkinataksan mukainen lasku. Se vain ei ole Suomessa mahdollista. Puolustusvoimat ei ole SUomessa mikään ensisijainen sosiaaliaputoimi ja pelastusviranomainen tai auttava käsi. Ja niitä aggreagaattejakin myydään ihan jokaisen ostettavaksi. Jos ei se sähköythiö, jonka kanssa sopimus on tehty sellaista toimita, niin miksi pv niin tekisi? Ja ei ne kieltäydy niitä yksityishenkilöillekään myymästä. jos ei pärjää ilman sähköä, niin jättää pari baari-iltaa käymättä tai ostamatta ihan niin isoa taulu-tv:tä ja hommaa sellaisen itselleen.

Tässä pitäjässä ei ole juuri itkua noista katkoista kuulunut, kiitos Roopen organisoiman yhteistyön ja -hengen. Itseäni melkein hävettää kulkea kylillä, kun en ollut mukana osallistumassa.
 
Kyllä tämä kriisi saa ihmiset pohtimaan varautumista mutta asiat unohtuvat ja pian onkin käyttämättömiä aggregaatteja myynnissä huuto.neteissä ja keltaisissa pörsseissä. Silloin kannattaa hankkia omansa jos ei vielä ole.
 
Semmonen ois minusta oikeastaan ihan hyvä avustamistapa PV:ltä, että perustetaan pitäjiin avustuskeskusksia. Ei siis avusteta voittoa tavoittelelvia yrityksiä, vaan ihmisiä, jotka ovat pulassa ko. yritysten uhreina. Sama metodi minkä tahansa isomman disasterin iskiessä. Tarjotaan ns. turvapaikka.

Puolijoukkueteltta tai pari per kylä, ja yksi aggregaatti. Isompiin keskuksiin aggregaatteja ja polttopuita johonkin isompaan rakennukseen, jossa uuneja. Sinne vois kunta/spr/vapepa/joku muu, kuka myös järjestäytyä, saataisiin kartoitettua tilannetta ko. alueella. Tarvittaessa sitten heikoimille ensihoitoa ja huonojalkaisimpia eristyksistä pelastamaan. Tarvittaviin paikkoihin sitten lisäkalustoa. Kallista lystiä toki.

Luulis kuitenkin, että suurimassa osassa yksityiskoteja on jonkinlainen vaihtoehto sähkölämmitykselle, ja ihmiset eivät ole niin tumpeloita etteivät pärjäisi. Ei taidettaisi siin kovin montaa avustuskeskusta tarvita.
 
No niin! Nyt oli sähköt täältäkin poikki reilun tunnin verran. Missä varavoimakoneet, NH:t, TeKa:t ja muu kalusto?! Miksi pv ei tee mitään?! Tämän vuoksiko maksan veroja?! Vaadin päitä vadille!
 
Tvälups kirjoitti:
No niin! Nyt oli sähköt täältäkin poikki reilun tunnin verran. Missä varavoimakoneet, NH:t, TeKa:t ja muu kalusto?! Miksi pv ei tee mitään?! Tämän vuoksiko maksan veroja?! Vaadin päitä vadille!

Ei se valmiustila nykyään nouse, ennen kuin facebook lakkaa esikunnissa toimimasta.
 
Touhottaja kirjoitti:
Semmonen ois minusta oikeastaan ihan hyvä avustamistapa PV:ltä, että perustetaan pitäjiin avustuskeskusksia. Ei siis avusteta voittoa tavoittelelvia yrityksiä, vaan ihmisiä, jotka ovat pulassa ko. yritysten uhreina. Sama metodi minkä tahansa isomman disasterin iskiessä. Tarjotaan ns. turvapaikka.

Puolijoukkueteltta tai pari per kylä, ja yksi aggregaatti. Isompiin keskuksiin aggregaatteja ja polttopuita johonkin isompaan rakennukseen, jossa uuneja. Sinne vois kunta/spr/vapepa/joku muu, kuka myös järjestäytyä, saataisiin kartoitettua tilannetta ko. alueella. Tarvittaessa sitten heikoimille ensihoitoa ja huonojalkaisimpia eristyksistä pelastamaan. Tarvittaviin paikkoihin sitten lisäkalustoa. Kallista lystiä toki.

Luulis kuitenkin, että suurimassa osassa yksityiskoteja on jonkinlainen vaihtoehto sähkölämmitykselle, ja ihmiset eivät ole niin tumpeloita etteivät pärjäisi. Ei taidettaisi siin kovin montaa avustuskeskusta tarvita.

Tuollaisten keskusten perustamiseen varautumisvelvoite on ihan säädetty kunnille. Ei siihen puolustusvoimia tarvita.

En todellakaan käsitä mistä tulee tämä ajattelumalli, että puolustusvoimien pitäisi tehdä tässä maassa kaikkien muiden julkisten instanssien rutiinista poikkeavat velvoitteet. Tässä maassa on yksi maailman raskaimpia julkisen puolen sektoreita. Joka kolmas suomalainen nostaa palkkansa julkisen puolen varoista. Kyllä siltä sektorilta pitää löytyä muitakin toimijoita kuin puolustusvoimat. Viime vuosina on tosin purettu väestönsuojelun ja varautumisen valmiuskia ja varastoja. SIlti kunnilla löytyy väestönsuojia, vuodevarastoja yms. Ne nuorisotoimien retkeilyvälinevaraston teltatkin on suunniteltu nimenomaan valmiusvarastoksi ja se lainaustoiminta on vain niiden hyötykäyttöä muuna aikana. Käsittääkseni ei kuitenkaan tuokaan myrskyistä johtunut "kriisi" ollut kuitenaan sitä luokkaa, että olisi vielä tarvinnut edes evakuointi- ja kriisiavustuskoneistoa käskeä valmistautumaan toimintaan paria hoitolaitosta lukuunottamatta.
 
noska kirjoitti:
Edes pelastuslaitosten henkilökunta ei niitä sähkölinjoille kaatuneita puita raivannut, vaikka sieltä lytyy nimenomaan raivaustyön ammattilaisia. Työturvallisuussäädökset edellyttävät kyseiselle toimenpiteelle erilliskoulutuksen sähköalalta. Mitä siellä sitten olisi tehneet varusmiehet, joista suurin osa ei osaa edes moottorisahaa käynnistää, saati konkeloita laukaista. Olisi nyt ensin hyödynnetty edes paikalliset metsurit ja metsäkonekuskit. Kuulostaa taas siltä että peukalo suussa ja toinen perseessä istutaan kotona ja itketään että miksei armeija tee mitään ja miksei yhteiskunta auta. Jos se niin yksinkertaista on, niin ei muuta kuin itse saha käteen ja toimiin. Mitä tulee puolustusvoimien aggregaatteihin, niin pitäisikö niitä jakaa varastoista lähikyläläisille, tutuille ja sukulaisille ihan sen mkaan, että kuka tulee ekana pyytämään? Eiköhän niidenkin käyttöperusteet menneet vähän toisilla perustein ja niitähän jo käytettiinkin ensisijassa viranomaisten toiminnan edistämiseen, esim viranomaisverkon linkkien toiminnan turvaamiseen. Sähkölinjojen raivaustyöt kuuluvat SUomessa ensisijassa niitä linjoja hallinnoiville (ja niistä rahastaville) yhtiöille. Miksi puolusutusvoimien pitäisi tukea toiminnallaan jotain yksittäistä yritystä? Ymmärrän toki, jos työstä lyödään ihan markkinataksan mukainen lasku. Se vain ei ole Suomessa mahdollista. Puolustusvoimat ei ole SUomessa mikään ensisijainen sosiaaliaputoimi ja pelastusviranomainen tai auttava käsi. Ja niitä aggreagaattejakin myydään ihan jokaisen ostettavaksi. Jos ei se sähköythiö, jonka kanssa sopimus on tehty sellaista toimita, niin miksi pv niin tekisi? Ja ei ne kieltäydy niitä yksityishenkilöillekään myymästä. jos ei pärjää ilman sähköä, niin jättää pari baari-iltaa käymättä tai ostamatta ihan niin isoa taulu-tv:tä ja hommaa sellaisen itselleen.

Tässä pitäjässä ei ole juuri itkua noista katkoista kuulunut, kiitos Roopen organisoiman yhteistyön ja -hengen. Itseäni melkein hävettää kulkea kylillä, kun en ollut mukana osallistumassa.

Asiaa!
Kyllä aina itketään miksi viranomaiset eivät tee sitä tai tätä mutta itse ei olla valmiita varautumaan mihinkään poikkeavaan. Vastuu kaikesta sysätään nykyään viranomaisille joista joku kaivetaan aina vastoinkäymisissä syylliseksi mutta itsehän ei kenenkään tarvitse ajatella aivoillaan mitä kansalainen voi tehdä osaltaan varautumiseksi poikkeustilanteisiin. Pääosin ei varauduta mihinkään ja kun känny ei vastaa niin johan alkaa paniikki.

Mitenkähän pärjättiin aikoinaan kun ei ollut noitä kännyköitä saati edes lankalinjaa joka talossa? Kummasti yhteiskunta vaan pystyi sopeutumaan tilanteisiin.

Kuuntelin tapanina auton ratissa kun poliisi kehotti ottamaan automatkalle moottorisahan mukaan niillä kellä on koska puita kaatui sitä tahtia ettei pelastuslaitokset ehtineet hätiin kuin pitkillä viiveillä. Ei pöllömpi neuvo.
 
Touhottaja kirjoitti:
Luulis kuitenkin, että suurimassa osassa yksityiskoteja on jonkinlainen vaihtoehto sähkölämmitykselle, ja ihmiset eivät ole niin tumpeloita etteivät pärjäisi. Ei taidettaisi siin kovin montaa avustuskeskusta tarvita.

Ongelma vaan on nykyisin siinä, että huomattava osa väestöstä elää asunnoissa joissa asuttavuus laskee kuin lehmänhäntä jos sähköä ja kaukolämpöä ei ole saatavilla. Noin esimerkikn vuoksi noin miljoona suomalaista asuu kaupunkien lähiöissä ja noista kerrostaloista ja rivareista ei pahemmin tulisijoja löydy.

Myrskyn jälkeen tuli oltua yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin jotka elivät tuhoalueella. Välillä viestintään jouduttiin käyttämään kirjeitä kun kännykkäverkko ei toiminut. Apua ei kukaan tarvinnut, mutta tilanne pahimmilla alueilla oli se, että vanhuksia ja lapsiperheitä (0-3 vuotiaita lapsia) oli evakuioituna paikalliseen kouluun. Tieto noista majoituspaikoista saatiin kuitenkin ilman ongelmia kuntalaisille mm. sanomalehtien ja julisteiden avulla.

Usein tuntuu unohtuvan, että maaseudullakin asutaan kerros-ja rivitaloissa joissa vaihtoehtoista lämmitystä ei voi helposti järjestää. Eikä se puuhella paljon lämmitä jos sitä makuukammarin ja kyökin väliä tulee kuljettua rollaattorin kanssa ja silläkin taipaleella pitää olla yksi istumatauko...

Nämä myrskyjen tuomat sähkökriisit ovat kunnille peiliin katsomisen paikka. Varautuminen kriiseihin pitäisi otta tosisaan ja yhteistoimintaa eri viranomaisten välillä pitäisi harjoitella. Ehkä kerran vuodessa järjestettävä parin vuorokauden mittainen kunnan johtokeskuksen harjoitus olisi paikallaan (aiheet välillä myrskytuhot - ydinsota). Kunnan työntekijöiden poikkeusoloja tehtäviä tulisi myös harjoitella vähintään parin päivän ajan vuodessa.
 
Mosuri kirjoitti:
Apua ei kukaan tarvinnut, mutta tilanne pahimmilla alueilla oli se, että vanhuksia ja lapsiperheitä (0-3 vuotiaita lapsia) oli evakuioituna paikalliseen kouluun. Tieto noista majoituspaikoista saatiin kuitenkin ilman ongelmia kuntalaisille mm. sanomalehtien ja julisteiden avulla.
Tästä en ollut kuullutkaan mutta juuri näin pitää toimia. Lisäksi tarivttaessa lyödään kuriiri matkaan tiedottamaan ovelta ovelle. Ja paljon parempi tuo koulu on majoitteena kuin teltat, jotka on vain siltä varalta, ettei enää mutta järjestelyä löydy tai lähinnä toimivan organisaation, eikä avustettavien, käyttöön. Useimmiten käytetään tosin hotellimajoitusta tai vastaavaa.
Juuri viime vuonna kuulemma hävitti tämä VPK:ita yhdistävä liitto varastoistaan valtavan määrän sänkyjä. Eikä se vielä merkitse, ettei petipaikkoja saataisi järjestettyä ihmisille tarvittaessa.
 
Ongelmana on virkamieskunna "kravattijoukon" irtonaisuus todellisuudesta. Tehdään suunnitelmia ja pohditaan asiaa teoriassa, mutta ei kyetä ymmärtämään, että erilaiset onnettomuudet ja kriisit eivät noudata virastoaikaa ja vaativat käytännön tekemistä. Kykyä tähän käytännön tekemiseen ei ole, eikä paljon haluaakaan.

Toisaalta sähköyhtiöt eivät halua lakia muutettavaksi samaan suuntaan kuin ruotsissa, jossa on määritelty katkon enimmäispituus, tämän ylittyessä alkavat korvaukset asiakkaalle juoksemaan. Onkohan sähkö, tai sen siirto sen kalliinpaa kuin meillä. Ei iso osa vastuusta kuuluu näille yhtiöille. Toisaalta yksilöiden vastuu itsestään tulee nostaa esiin.

Mitä tulee kunnalliseen varautumiseen, on siinä suurtakin eroa. Aluepelastuslaitos yhdessä kunnan muiden viranomaisten kanssa voi varautua moniin erilaisiin tilanteisiin. Tärkeinpänä asiana suunnitelimien ja harjoitusten jälkeen nousee hälytysjärjestelmä. Miten se kunnan metsuri, tai konekuski saadaan hommiin viikonloppuna. Kuten tavallista on kuitenkin helpompi kieltää onnettomuuden mahdollisuus, tai todeta sen hoitaminen kuuluvan jonkun muun vastuulle.
 
kimmo.j kirjoitti:
Ongelmana on virkamieskunna "kravattijoukon" irtonaisuus todellisuudesta. Tehdään suunnitelmia ja pohditaan asiaa teoriassa, mutta ei kyetä ymmärtämään, että erilaiset onnettomuudet ja kriisit eivät noudata virastoaikaa ja vaativat käytännön tekemistä. Kykyä tähän käytännön tekemiseen ei ole, eikä paljon haluaakaan.

Toisaalta sähköyhtiöt eivät halua lakia muutettavaksi samaan suuntaan kuin ruotsissa, jossa on määritelty katkon enimmäispituus, tämän ylittyessä alkavat korvaukset asiakkaalle juoksemaan. Onkohan sähkö, tai sen siirto sen kalliinpaa kuin meillä. Ei iso osa vastuusta kuuluu näille yhtiöille. Toisaalta yksilöiden vastuu itsestään tulee nostaa esiin.

Mitä tulee kunnalliseen varautumiseen, on siinä suurtakin eroa. Aluepelastuslaitos yhdessä kunnan muiden viranomaisten kanssa voi varautua moniin erilaisiin tilanteisiin. Tärkeinpänä asiana suunnitelimien ja harjoitusten jälkeen nousee hälytysjärjestelmä. Miten se kunnan metsuri, tai konekuski saadaan hommiin viikonloppuna. Kuten tavallista on kuitenkin helpompi kieltää onnettomuuden mahdollisuus, tai todeta sen hoitaminen kuuluvan jonkun muun vastuulle.

Yhteispohjoismainen pörssi toimii Norjassa ja Ruotsissa myös niin, että sähkön hinta aika-ajoin laskee. Suomessahan sähkön hinta määräytyy aina hintahuipun mukaan, hinnanlasku on tuntematon yhtälö. :a-cry:
 
Naurettavin virka-apuvaatimus jonka olen PV:n suuntaan kuullut oli vime talvena kun joku vaati puolustusvoimia lumenluonti töihin kun liikenne takkusi. Jumalauta, maassa istuu perseellään 300 000 työtöntä jotka joutavat lapiohommiin tuntiliksalla ja PV:tä itketään paikalle!
Armeija on nykyisellään koulutusorganisaatio siinä missä peruskoulukin. Varusmiehet eivät pääsääntöisesti makoile kasarmeilla tehtävää odottaen, vaan ovat koulutettavina reserviä varten. Kun koulutus on annettu, ukot kotiutetaan. Jos koulutus keskeytetään jonkun virka-aputehtävän takia, asia saattaa jäädä tyystin kouluttamatta.
Miksei työvoimatoimistoihin rekisteröidyistä koota rukkasvoimaa jos sellaista tarvitaan? Ainakin timiston nimike viittaisi siihen.
 
Zero The Hero kirjoitti:
Naurettavin virka-apuvaatimus jonka olen PV:n suuntaan kuullut oli vime talvena kun joku vaati puolustusvoimia lumenluonti töihin kun liikenne takkusi. Jumalauta, maassa istuu perseellään 300 000 työtöntä jotka joutavat lapiohommiin tuntiliksalla ja PV:tä itketään paikalle!
Armeija on nykyisellään koulutusorganisaatio siinä missä peruskoulukin. Varusmiehet eivät pääsääntöisesti makoile kasarmeilla tehtävää odottaen, vaan ovat koulutettavina reserviä varten. Kun koulutus on annettu, ukot kotiutetaan. Jos koulutus keskeytetään jonkun virka-aputehtävän takia, asia saattaa jäädä tyystin kouluttamatta.
Miksei työvoimatoimistoihin rekisteröidyistä koota rukkasvoimaa jos sellaista tarvitaan? Ainakin timiston nimike viittaisi siihen.

Vastaan kutsuun varsinkin kun YT:aloitetan ensi viikolla; mitää ei ole tiedossa. Uskoisin että joutilaisuuteen hirttäyisin; tekemistä pitää siis ollla.

Enää puuttuu vaan propuska ja määräys minne ilmoittaudutaan :a-grin:
 
Zero The Hero kirjoitti:
Miksei työvoimatoimistoihin rekisteröidyistä koota rukkasvoimaa jos sellaista tarvitaan? Ainakin timiston nimike viittaisi siihen.

Jaa-a. Pitäisikö sittenkin ottaa yhteyttä työnvuokrausfirmaan? :D
 
commando kirjoitti:
Zero The Hero kirjoitti:
Miksei työvoimatoimistoihin rekisteröidyistä koota rukkasvoimaa jos sellaista tarvitaan? Ainakin timiston nimike viittaisi siihen.

Jaa-a. Pitäisikö sittenkin ottaa yhteyttä työnvuokrausfirmaan? :D

Tosiaankin se työvoimanvuokrausfirma on se paikka mistä sitä työvoimaa saa. Kuka ne "lapiomiehet" sitten palkkaisi töihin sieltä työkkärin kautta- Espoon kaupunkiko? Eli maksettaisiin tessin mukaista palkkaa 18-63 vuotiaille "lapiomiehille" joiden mahdollinen työpanos olisi hyvinkin kyseenalainen? Ja mistä varusvarastosta sitten hommattaisiin työvaatteet ja pataljoonan työvälineet ja entäs työnjohdon palkkaaminen? Siinä ehtisi kevätaurinko sulattaa kinokset ennen kuin homma olisi saatu pelittämään.

Toki maassamme esiintyy runsaasti näiden siirtotyömaiden palvontaa. Osaltaan kyseistä ilmiötä oli hävittämässä maailmanpankki joka pani lainojen ehdoksi sen, että tie- ja siltatyöt pitää hoitaa nykyaikaisilla välineillä eikä lapio- ja hakkumiesten työllisyystyönä. Toki löytyyhän maailmasta vielä valtioita joissa noita lapio pataljoonia ja prikaateja organisoidaan. Kuubassa ja Pohjois-Koreassa ne ovat vieläkin arkipäivää.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa asiat on yleensä hoidettu niin, että jos kunnan tekninen toimi ei selviä aurauksista niin pyydetään yrityksiä jollain ehdoilla hoitamaan tehtäviä. Yritysten murhe on sitten palkata henkilökuntaa (esim. työkkäristä - tosin sitä en suosittele). Pitkässä juoksussa tuo malli on osoittautunut tehokkaammaksi kuin siirtotyömaat tai sosialistiset työprikaatit.

Todellisuudessahan huomattava osa työkkärin asiakkaista on jollain tapaa syrjäytyneitä ja työrajoitteisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin on yksi huomattava resurssi, nimittäin opiskelijat. Jos olet perustamassa firmaa joka tarvitsee toimintaansa usein mutta epäsäännöllisesti työvoimaa lyhyisiin työsuhteisiin niin suosittelen firman perustamista yliopisto kaupunkiin. Opiskelijoilla kun on aina rahantarvetta ja niiden tukijärjestelmä mahdollistaa ajoittaisen työskentelyn ilman karensseja yms. byrokratian hidasteita. AMK-opiskelijat eivät ole yhtä käyttäkelpoisia koska niillä on läsnäolopakko.
 
Nyt mennään vähän aiheesta ohitse mutta muistan jo ala-asteen koulukirjassa ihannointiin kansainvälistä liikkuvuutta ja työvoiman vuokraamista projektikohtaisesti. Kansakunnan olemassaolon kannalta pitkässä juoksussa vuokratyövoiman käyttö on vahingollista koska ansiotulojen epäsäännöllisyys- ja varmuus myöhästyttää perheen perustamista ja uskoisin siitä olevan henkistä haittaa paljonkin. Tosin se voi tehokas ratkaisu lyhytkestoisesti ja hyvä ratkaisu esim. opiskelijalle. Toivon kuitenkin itse että maassamme ei luotaisi uutta epävarmuudessa ja köyhyydessä elävää yhteiskuntaluokkaa tämän vuokratyöbisneksen kautta jota joku voisi jopa kutsua nykyajan orjuudeksi.
 
Back
Top