Mitä Pv teki Tapani-myrskystä kärsineiden auttamiseksi?

#41
Creidiki kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Ongelmana on että tämä on jäänyt lähinnä ajatuksen tasolle kuntamaailmassa ja todellinen toteuttaminen, varustaminen, testaus ja harjoitukset on jääneet täysin puuttumaan.
Kaikki kuntien päättäjät ja pelastusviranomaiset mutisevat itsekseen että " Tarttis tehrä jotain, sano!".
Ei oo vapaaehtoisista kiinni, tää tehdään tänä vuonna neljättä kertaa:

http://sral.fi/files/turva_esittely2011.pdf
Mielenkiintoista. Empä ole kuullut konsanaan moisesta. Hyvä että vapaaehtoiset harrastavat ja antavan panoksensa asiaan, ei siinä mitään.

Senverran kyllä pitää kritisoida muuten hyvää TURVA-ajatusta että iso osa noista mahdollisista tilanteista joissa radiojärjestelmää tarvittaisiin on kyllä melko absurdeja. Täytyy muistaa että siviiliviranomaisillakin on jonkinmoiset valmiudet käyttää VIRVEä poikkeusoloissa ja Pelastusalalla tuskin yleisesti koko systeemiä edes tunnetaan. Asiantuntijat ja tietohallinto voivat asiasta olla perillä.

Mitenköhän MPKK:n harjoituksessa toimittiin? Tuo PeO:n osallistuminen asiaan on kyllä kanssa mielenkiintoista, en ole kuunaan kuullut tuosta.

Muutama asiavihrekkin tuolta löytyy, mm. Kotkan Pelastuslaitosta ei ole ollut olemassa sitten 2004 pelastustoimen alueellistamisen.

Mitenkään provoamatta, asia tuskin on mitenkään korkealla prioriteetillä viranomaisten keskuudessa koska tiedotusta asian tiimoilta hoidetaan lähes kaikissa sosiaalisissa medioissa ja kissanristiäisissä.

Tätä taustaa vasten jokainen varmasti ymmärtää ettei mikään viranomainen luo pää-asiallista varajärjestelmää minkään yhteisön kanssa.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#43
Einomies1 kirjoitti:
Mitenkään provoamatta, asia tuskin on mitenkään korkealla prioriteetillä viranomaisten keskuudessa koska tiedotusta asian tiimoilta hoidetaan lähes kaikissa sosiaalisissa medioissa ja kissanristiäisissä.

Tätä taustaa vasten jokainen varmasti ymmärtää ettei mikään viranomainen luo pää-asiallista varajärjestelmää minkään yhteisön kanssa.
Ei sen tarvis ole korkealla prioriteetilla ollakaan, mutta HAMien toiminta hätäviestityksessä on testattu ja toimivaksi havaittu useammassa hurrikaanissa, maanjäristyksessä ja muussa.

Ja kun ottaa huomioon että ko. henkilöillä on kyky, halu, koulutus välineistö ja valmius toimia tällaisessakin roolissa niin olis se jo perusteellisen vastuutonta olla edes harjoittelematta. Pääasialliseksi varajärjestelmäksi tätä kukaan on tuskin edes tarjoamassa.

Muutenhan puuhastellaan VAPEPAN kanssa ihan "kovissa" tilanteissa, jonkunhan ne eksyneetkin täytyy etsiä.
 
#44
Nuo radioamatöörien verkot ovat täysiä radioverkkoja, VIRVEt yms ovat radioliikennettä ensimmäisen ja viimeisen peninkulman, siinä välissä kaapeliverkkoja. Sallan puhelinmotissa kaivinkoneen kuopaisu kaatoi muistaakseni myös VIRVEn. Maanjäristyksissä, suurtulvissa yms. piuhainfra voi vaurioitua aika totaalisesti. Radioverkko on sellaisessa tilanteessa nopeampi pystyttää.
 
#45
Itse kun ketjun aloitinkin, niin lopetan - ja toivottavasti muutkin - tähän.

Kaikesta päätellen Pv ei tehnyt yhtään mitään lähimmäisten auttamiseksi. Perustelu näyttäisi olevan sama kuin kaikissa muissakin yhteiskunnan ongelmatilanteissa: ei kuulu minulle, vastuu tyrkätään kauas. Kaukana on yhteiskunnastamme se aika ja ajatus, että hätätilanteessa autetaan lähimmäistä, oli tämä ahdinkoonsa sitten vaikka itsekin ollut myötävaikuttamassa. Se, että Pv:n viroissakin kiinnostaa oma tappotieteen tohtorin tukinto enemmän kuin kanssaihmisten hätä, ei yllätä enää ketään.:a-embarassed:
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#46
veeteetee kirjoitti:
Kaikesta päätellen Pv ei tehnyt yhtään mitään lähimmäisten auttamiseksi. Perustelu näyttäisi olevan sama kuin kaikissa muissakin yhteiskunnan ongelmatilanteissa: ei kuulu minulle, vastuu tyrkätään kauas. Kaukana on yhteiskunnastamme se aika ja ajatus, että hätätilanteessa autetaan lähimmäistä, oli tämä ahdinkoonsa sitten vaikka itsekin ollut myötävaikuttamassa.
Onhan Suomessa seuraavat organisaatiot lähimmäisen auttamiseksi ja rään pyyhkimiseksi uusavuttoman kansalaisen nenästä:

http://www.pelastusarmeija.fi/
http://evl.fi/
http://hurstinapu.net/index.php

Mitenkään em. organisaatioita väheksymättä olen samaa mieltä aiempien keskustelijoiden kanssa siitä, että Puolustusvoimien ei tule olla mikään avustusorganisaatio, vaikka pyynnöstä voidaankin virka-apua antaa.
 
#47
Järjestöt sikseen, lähimmäisen- ja naapuriavun pitäisi myös toimia. Toimiiko joka paikassa? Ei takuulla. Se olisi kuitenkin monessa tilanteessa se nopein ja kenties luotettavinkin apu. Se lausahdus "tee toisille, niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän" ei ole minusta ihan turha. Siinäpä hampaita peilin edessä harjatessa mietittävää.

Ihan varmaan PV olisi antanut enemmän siviilellie näkyvää virka-apua esim. kadonneiden etsinnässä tai sähkölinjasta syttyneen palon hallinnassa (ei kovin todennäköinen, mutta...), jos siihen olisi ollut tarvetta. Sähkölinjojen korjaus rauhan aikana ei kuulu sotilasorganisaation tehtäviin. Ihmisten auttaminen siviilikriisissä joutaisi mielestäni kuulua, mutta pelastuslaitokset organisoivat sen ja arvoivat sen tarpeen. Nyt arvioitiin, että tärkeintä on saada hätäpuhelut toimimaan. Ja kas, aggrekaatteja ilmaantuihe paikalle. Siviiliviranomaisten omat voimavarat riittivät sitten muuhun.
 
#48
Ihmetyttää taas vähän kyllä porukan kirjoittelut! Puhutaan suureen ääneen uusavuttomista ja kädettömistä ihmisistä jotka eivät osaa edes ilmeisesti niistää nenäänsä tai pyyhkiä persettään?

Sukulaisia ja ystäviä asui parilla sähkökatkos alueella. Olin yhteydessä heihin (välillä ihan kirjeiden välityksellä kun sähköiset yhteydet eivät pelanneet). Kukaan ei ilmoittanut tarvitesevansa apua heti tai myöhemmin. Kaikki myös jatkoivat ns. normaalia elämäänsä ja töissä käymistä. Kukaan ei valitellut osaansa vaikka arki oli työteliämpää kuin tavallisesti ja ylimääräisiä kuluja tuli mm. varavoiman polttoaineesta.

No ketkä sitten tarvitsivat apua alueella? No yllättäen apua tarvitsivat sairaat, vammaiset, pienten lasten vanhemmat ja vanhukset. Kyseisille ryhmille oli sitten järjestetty majoitusta paikallisessa koulussa. Erään sukulaisen työkaveri joutui muuttamaan tuollaisen hätämajoitukseen kun ei selvinnyt yksin kylmenneessä rivarissa kahden alle kaksivuotiaan lapsen kanssa. Miten tuonkin naisen olisi pitänyt menetellä? Rakentaa varaava takka päivässä vai kaivaa jostain hätäilanne pakkauksesta sissiteltta ja majoittua lasten kanssa rivarin parikkipaikalle?

Ihmetyttää myös vähän tuo asenne ettei asiat kuulu viranomaisille vaan yksityiset firmat vastaa sähkölinjoista. Tuohon ei sitten tietenkään vaikuta poikkeukselliset olosuhteet? Ilmeisesti sitten isommissa kriiseissä ei esim. elintarvikkeiden loppuminen vaikka Tampereelta "ole viranomaisten ongelma" kun elintarvikkeiden myynti on yksityisten yritysten vastuulla? Mitä varten ne viranomaiset sitten on? Itse olen aina ollut siinä luulossa, että ainoa tarkoitus viranomaisten olemassaololle on kansalaisten palveleminen? Helvetti soikoon varmaan 30 % työvoimasta on valtion ja kunnan leivissä mutta apua ei sovi odottaa? Ei kuulu minulle sanoo viranomainen yksi ja viranomainen kaksi ei ole saanut virka-apupyyntöä.

Aikoinaanhan eräs toimittaja kysyi brasilian presidentiltä mitä hän aikoo tehdä 50 000 tulvassa kodittomaksi jääneen puolesta. Presidentti tiuskaisi takaisin "Ettei se ole presidentin vaan Jumalan ongelma..."
 
#49
Juuri (eritoten haja-asutusalueella) avun tarpeessa olevien kartoittaminen olisi voinut olla yksi PV:n nakki, mutta siihen ei ilmeisesti koskaan sitä virka-apupyyntöä tullut. Varmaan muut viranomaiset katsoivat voimavarojensa tai kännykkäyhteyksien korjaamisen riittävän.

Tiheämmin asutuissa keskuksissa ihmiset osasivat ilmeisen oma-aloitteisesti vetäytyä hätämajoitukseen. Eli hätäpalveluhan toimi. Ei varmasti ollut mikään viiden tähden Hilton kyllä.

Poliisit, palomiehet ja hälytyskomennuskunnat eivät tasan varmasti ala myymään ruokaa kaupoissa, saati sitä niihin rahtaamaan. PV ehkä poikkeustiloissa voisi rahtausta hoitaa, ellei tarvittaisi kylmäkontteja. Sen sijaan jaetaan kuivaelintarvikkeita ja mahdollisesti soppaa toreilla. Katsokaapas Nokian tapausta, ei ne puolustusvoimien kaverin menneet vesilaitosta tai -putkia korjaamaan. Ne jakeli vettä. Paikalliset pelastusviranomaiset katsoivat, etteivät heidän resurssinsa riitä vedenjakeluun ja lisäksi normaalien tehtävien hoitoon. Virka-apuna sitten jaettiin vettä.

Sähkölinjojen korjaaminen ja ylipäänsä toimivuuden varmistaminen on sovittu viranomaisten ja sähköyhtiöiden kanssa sähköyhtiöiden vastuulle. Yhtiöt olisivat voineet korjauttaa viat nopeamminkin, mutta se olisi maksanut liikaa. Tervetuloa kapitalismiin. Sinä et ole minkään arvoinen. Sinun lompakkosi on. Eihän se hyvältä tunnu, ja noissa tilanteissa toivioisi sitten yhteiskunnan eli viranomaisten apua. Mutta suomessa tuohon ei ole auttavaa toimijaa. Pulassa olevia autetaan kyllä, hätämajoitukset ja tarvittaessa evakuoinnit tai sairaankuljetukset.

Ehkä toisenlainen valtionjohto olisi "jyrähtänyt" sähköyhtiöille. Minä olisin leppoisana diktaattorina kertonut, että linjat kuntoon maksimivauhtia, tai johtajat roikkuu munistaan jännitepiuhoissa ennen kuin virta kytketään takaisin. Saman tien sähköjen puuttuminen olisi muuttunut sähköyhtiöissäkin inhimilliseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi. Kirjoitelkaa kansaedustajillenne aiheesta. Epäkohtien korjaamiseen auttaa toiminta.

Toinen asia, mikä meillä voisi olla, on se tässäkin ketjussa mainittu.. olisikohan "teknillinen kodinturvajoukko" oikea sana. Sellainen, jolla on valmiudet vaikka sitten korjata noita sähkölínjoja. Tästä pitäisi vain säätää laki, joka sisältää rangaistuksen sähköyhtiöille, jos valtion instanssi joutuu toimiin ns. normioloissa. Esim. Hinta teknillisen kodinturvan toiminnalle per päivä. Hinnan maksua ei saa kompensoida nostamalla sähkön hintaa asikkailta. Tällaisen lain pitäisi estää vastuun pakoilu ja ihmisillä maksattaminen, mutta epäilen että toimisi. Sähköyhtiöt tuumais vain, ettei tarvi. Ja hinnat nousis sitten jollain verukkeella.

Älkää yrittäkö vierittää aiemmin sovittuja vastuita viranomaisille. Haukkukaa oikeaa puuta. Viranomaiset ovat olemassa tukeakseen yhteiskuntaa ja mahdollistamassa sen toiminnan. Jokaiselle on jaettu omat roolit, ja lisäksi virka-apu on olemassa. Ei poliisi tule paikalle, jos lumet tippuu pihatielle kuusesta. Ihan itse pitää lapioiman. Mutta sairaankuljetus noutaa, jos lumet tippuu päälle ja joku loukkaantuu. Sähkökatkon yhteydessä hätämajoitusta järjestettiin. Viranomaisten toimesta. Hommahan toimi?

Sitten vielä kertauksena:

Laki puolustusvoimista 11.5.2007/551

2 §
Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:
a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;
c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:
a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;
b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;
c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.

11 § (29.12.2009/1684)
Virka-apu yhteiskunnan turvaamiseksi
Puolustusvoimat voi antaa virka-apua yhteiskunnan turvaamiseksi siten kuin öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) tai muussa laissa säädetään.
PV:n tontti on harvinaisen selvä, apua annetaan niiltä osin kuin kyetään. Kunahn virka-apu pyyntö ensin tulee.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#50
Kuinkahan herkästi tätä lakia on käytetty Suomessa?


Pelastuslaki 29.4.2011/379

36 §

Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet

Tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi alueen pelastusviranomaisella ja sisäasiainministeriön pelastusviranomaisella on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista:

1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta;

2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle;

3) määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita;

4) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Edellä 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilapäisesti pelastustoimintaa johtava henkilö voi tilanteen niin vaatiessa käyttää tämän pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja pelastusviranomaisen toimivaltuuksia siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi sekä onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi ja onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua omaisuutta, jota omaisuuden omistaja tai haltija itse tarvitsee samanaikaisesti tulipalon tai muun onnettomuuden torjumiseksi, ei saa määrätä luovutettavaksi, ellei se ole välttämätöntä ihmishengen pelastamiseksi. Pelastuslaitos suorittaa käyttöön otetusta omaisuudesta täyden korvauksen sekä korvaa käyttöön otetulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.

37 §

Velvollisuus osallistua pelastustoimintaan

Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syystä.

Onnettomuus- ja vaaratilanteissa ovat muutkin palokunnat kuin 25 §:ssä tarkoitetut sopimuspalokunnat pelastustoiminnan johtajan yleisen määräysvallan alaisia, teollisuus- tai muun laitoksen palokunta kuitenkin vain, jos laitoksen turvallisuus ei siitä vaarannu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palo- tai onnettomuuspaikalla. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta.

Pelastustoimintaan määrätty ei saa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, ennen kuin pelastustoiminnan johtaja on antanut siihen luvan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#51
Mosuri kirjoitti:
Ihmetyttää taas vähän kyllä porukan kirjoittelut! Puhutaan suureen ääneen uusavuttomista ja kädettömistä ihmisistä jotka eivät osaa edes ilmeisesti niistää nenäänsä tai pyyhkiä persettään?

Sukulaisia ja ystäviä asui parilla sähkökatkos alueella. Olin yhteydessä heihin (välillä ihan kirjeiden välityksellä kun sähköiset yhteydet eivät pelanneet). Kukaan ei ilmoittanut tarvitesevansa apua heti tai myöhemmin. Kaikki myös jatkoivat ns. normaalia elämäänsä ja töissä käymistä. Kukaan ei valitellut osaansa vaikka arki oli työteliämpää kuin tavallisesti ja ylimääräisiä kuluja tuli mm. varavoiman polttoaineesta.

No ketkä sitten tarvitsivat apua alueella? No yllättäen apua tarvitsivat sairaat, vammaiset, pienten lasten vanhemmat ja vanhukset. Kyseisille ryhmille oli sitten järjestetty majoitusta paikallisessa koulussa. Erään sukulaisen työkaveri joutui muuttamaan tuollaisen hätämajoitukseen kun ei selvinnyt yksin kylmenneessä rivarissa kahden alle kaksivuotiaan lapsen kanssa. Miten tuonkin naisen olisi pitänyt menetellä? Rakentaa varaava takka päivässä vai kaivaa jostain hätäilanne pakkauksesta sissiteltta ja majoittua lasten kanssa rivarin parikkipaikalle?

Ihmetyttää myös vähän tuo asenne ettei asiat kuulu viranomaisille vaan yksityiset firmat vastaa sähkölinjoista. Tuohon ei sitten tietenkään vaikuta poikkeukselliset olosuhteet? Ilmeisesti sitten isommissa kriiseissä ei esim. elintarvikkeiden loppuminen vaikka Tampereelta "ole viranomaisten ongelma" kun elintarvikkeiden myynti on yksityisten yritysten vastuulla? Mitä varten ne viranomaiset sitten on? Itse olen aina ollut siinä luulossa, että ainoa tarkoitus viranomaisten olemassaololle on kansalaisten palveleminen? Helvetti soikoon varmaan 30 % työvoimasta on valtion ja kunnan leivissä mutta apua ei sovi odottaa? Ei kuulu minulle sanoo viranomainen yksi ja viranomainen kaksi ei ole saanut virka-apupyyntöä.

Aikoinaanhan eräs toimittaja kysyi brasilian presidentiltä mitä hän aikoo tehdä 50 000 tulvassa kodittomaksi jääneen puolesta. Presidentti tiuskaisi takaisin "Ettei se ole presidentin vaan Jumalan ongelma..."


Vahvensin. Tähän kun lisää sen, että eri hallinnonalojen esikunnat on miehitetty posliinivarpaisilla reviirikukoilla niin joustavaa menoa on tiedossa, satoi tai paistoi.

Organisaatiokaaviolaatikkoleikkejä tässä maassa osataan palikoida mestarillisesti. Maailma on muuttunut ja tarpeet sitä mukaa.

Näissä tilanteissa pitäisi olla käytössä pieniä, itsenäisiä ja KOULUTETTUJA yksiköitä. Tautofonia on kivaa: harjoittelu, harjoittelu, harjoittelu.

Kuntien sosiaalitoimella on tiettyyn rajaan asti resursseja hoitaa esim. sähköongelmatilanteita, mutta paino sanalla tiettyyn.

Siinä sitä on pohtimista, jahka julkinen sektori on virtaviivaistettu tavoitetilaan. Kuka hoitaa ketä mitä häh? Kuka hoitaa ketä hoitaako kukaan? Paljonko nykyinen megalomaaninen julkinen sektori kykenee jalkauttamaan väkeä muuhun kuin tilannekeskuspäivystykseen ja puhelinpalavereihin? Hirmuinen siivu väestä on kiinni byrokratiassa.
 
#52
baikal kirjoitti:
Vahvensin. Tähän kun lisää sen, että eri hallinnonalojen esikunnat on miehitetty posliinivarpaisilla reviirikukoilla niin joustavaa menoa on tiedossa, satoi tai paistoi.

Organisaatiokaaviolaatikkoleikkejä tässä maassa osataan palikoida mestarillisesti. Maailma on muuttunut ja tarpeet sitä mukaa.

Näissä tilanteissa pitäisi olla käytössä pieniä, itsenäisiä ja KOULUTETTUJA yksiköitä. Tautofonia on kivaa: harjoittelu, harjoittelu, harjoittelu.

Kuntien sosiaalitoimella on tiettyyn rajaan asti resursseja hoitaa esim. sähköongelmatilanteita, mutta paino sanalla tiettyyn.

Siinä sitä on pohtimista, jahka julkinen sektori on virtaviivaistettu tavoitetilaan. Kuka hoitaa ketä mitä häh? Kuka hoitaa ketä hoitaako kukaan? Paljonko nykyinen megalomaaninen julkinen sektori kykenee jalkauttamaan väkeä muuhun kuin tilannekeskuspäivystykseen ja puhelinpalavereihin? Hirmuinen siivu väestä on kiinni byrokratiassa. [/size]
Kaikista pahiten tässä Tapani-myrskyn jälkihoidossa meni pieleen tiedotus. Tai oikeastaan mitään tiedotusta ei järjestetty ja uutisointi keskittyi siihen, että haja-asutusalueiden asukkaat oli jätetty oman onnen nojaan tai kuinka joku turha julkkis on ollut kaksi päivää ilman sähkköä. Oikein perinteiseen tapaan kaikki osapuolet vain syytteli toisiaan tekemisen sijasta. Sisäasianministeriölle annan risuja oikein perkeleesti esim. resurssien käyttämättä jättämisestä. Palokunnat eivät kuulemma esim. ehtineet raivaamaan puita ja muutenkin tehtävää oli liikaa. No haloo tässä valtakunnassa kyllä löytyy VPK:n yksiköitä koko maasta ja muutaman tunnin moottorimarssilla esim. suurten kaupunkien veparit olisi voineet tulla apuun!

Kaikista huvittavinta oli, että eräässäkin alueellisessa sanomalehdessä syytettiin pelastustointa siitä, että toimenpiteissä oli epäonnistuttu niin paikallinen pelastuskomentaja väitti, että kyllä he poikkeusoloissa selviää kaikesta mutta tämä kriisi oli eri asia ja mitään ei voi tehdä ja sekin oli jonkun muun vika.

Armeijan roolista vielä sen verran, että ne paikalliset maakuntajoukkojen jäsenet joita alueelta tunnen olisivat olleet valmiita lähtemään apuun. Reput oli pakattuna mutta hiljaisena pysyi kännykkä...

Kun nyt täälläkin vedotaan työnjakoon niin ei ne asiat mene ihan niin byrokraattisesti kuin eräät antavat ymmärtää. Todellisuudessahan tämä Tapani myrskyn tuoma kriiisi oli limbo- liian pieni poikkeusolojen järjestelyjä varten ja liian iso paikallisin resurssein hoidettavaksi. Tuonkaltainen tilanne ei kuitenkaan selitä miksi pelastustoimen reserviä kuten muiden alueiden vapaapalokuntia ei käytetty ja varsinkaan se ei selitä miksi tiedotuksessa epäonnistuttiin. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että tämänkaltaisiin suurtilanteisiin ei enää valmistauduta "kun sotaa ei tule". Eikö juuri väestönsuojelun saattamisella normaalin pelastustoimen alle pyritty siihen ettei tuollaista välitilaa tai limboa pääse syntymään? Vai kävikö siinä sittenkin niin, että ns. normaalit kiiret estävät poikkeusolojen ja suuronnettomuuksiin varautumisen?

2 PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT

2.1 Pelastustoimintaan osallistuvat organisaatiot
Sisäasiainministeriö
Sisäasiainministeriö johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii
pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä yhteen sovittaa eri ministeriöi-den toimintaa pelastustoimessa. Sisäasiainministeriö huolehtii muun muassa

1) pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta suunnittelusta

2) pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamisvalmiuden ylläpitämisestä

3) väestönsuojelun suunnittelusta ja toimialan muusta varautumisesta poikkeusoloihin

4) varautumisesta pelastustoimeen kuuluvan avun antamiseen ulkomaille

5) pelastuslain 74 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.

Lääninhallitus

Lääninhallituksella on vastaavat pelastustoimen johtamis- ja valvontatehtävät läänin alueella kuin sisäasiainministeriöllä valtakunnallisesti. Lisäksi lääninhallituksen tehtävänä on

1) varautua pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamiseen läänissä ja laatia sitä koskevat suunnitelmat, ohjata pelastustoimen suunnittelua läänin alueella sekä huolehtia osaltaan suunnitelmien yhteensovittamisesta

2) järjestää pelastustoimen alueiden ja pelastustoimeen osallistuvien muiden viranomaisten yh-teistoimintaa edistäviä väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia

3) edistää pelastustoimen yhteistoimintaa läänissä

4) huolehtia läänin alueen pelastustoimen palvelujen arvioinnista ja raportoinnista sisäasiain-ministeriölle

5) huolehtia myös niistä pelastustoimeen liittyvistä tehtävistä, jotka lääninhallitukselle kuulu-vat muun lainsäädännön perusteella.

Alueen pelastustoimi

Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Alueen pelastustoimen tulee

1) ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää

2) huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvista pelastustoimintaan liittyvistä tehtävistä sekä va-hinkojen rajoittamisesta onnettomuustilanteissa

3) huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta

4) yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden tahojen toimin-taa pelastustoimessa

5) huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta

6) toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa.

Lisäksi alueen pelastustoimi
1) laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle

2) huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja pelastuslain 8 §:ssä tarkoitetun omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle sekä väes-tönsuojelussa tarvittavasta yhteistoiminnasta mainitun lain 6 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa

3) huolehtii, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä

4) huolehtii pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon, mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta

5) sen mukaan kuin erikseen säädetään, huolehtii öljyvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten ai-neiden valvonnasta, osallistuu meripelastustoimen tehtäviin sekä antaa toimialaansa sovel-tuvaa virka-apua muille viranomaisille

6) tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja, jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu

7) järjestää väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia

Muiden viranomaisten osallistuminen pelastustoimeen ja virka-apu

Pelastuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset ja laitokset ovat pelastusviranomaisten ohella velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun seuraavasti:

1) Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liitty-viä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköil-le, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu.

2) Poliisi vastaa kadonneiden etsinnästä maa-alueella ja sisävesillä sekä vaara-alueen eristämi-sestä ja muista järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvista tehtävistä onnetto-muuspaikalla sekä onnettomuuden syiden tutkinnasta sen mukaan, kuin siitä erikseen sääde-tään.

3) Rajavartiolaitos johtaa meripelastuspalvelua ja suorittaa valvonta-alueellaan etsintöjä ja sai-raankuljetuksia. Merialueella tehdään yhteistyötä merenkulkulaitoksen, puolustusvoimien ja ympäristöviranomaisten kanssa.

4) Puolustusvoimat osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuu-den laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen. Menettelytavoista puolustusvoi-mien osallistumisessa pelastustoimintaan sovitaan puolustusministeriön ja sisäasiainministe-riön välisessä sopimuksessa.

5) Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos, Lääkelaitos, Sosiaali- ja terveydenhuol-lon tuotevalvontakeskus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Työterveyslaitos vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti lääkinnälliseen pelastustoimin-taan, sairaankuljetukseen, sosiaalitoimeen, terveysvalvontaan, tartuntatautien ehkäisyyn, lääkehuoltoon, kemikaalien aiheuttamien haittojen torjuntaan, terveydenhuoltohenkilöstöön ja oikeuslääkintään liittyvistä tehtävistä.

6) Säteilyturvakeskus valvoo ydinenergian ja säteilyn käytön turvallisuutta ja vastaa valtakun-nallisen säteilyvalvonnan ylläpidosta sekä ilmoituksia, varoituksia ja suojelutoimia koskevi-en suositusten antamisesta, huolehtii yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa sä-teilytapahtumien turvallisuusmerkityksen arvioinnista sekä osallistuu asiantuntijana ydin-energian ja säteilyn käyttöön liittyvien turvallisuuskysymysten käsittelyyn.

7) Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti öl-jyvahinkojen torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta, huolehtivat tulvasuojelusta ja pato-turvallisuudesta sekä maankäytön suunnittelusta ja rakentamisen ohjaamisesta ja valvonnas-ta siten, että paloturvallisuus ja muut turvallisuustekijät otetaan huomioon siten, kuin siitä erikseen säädetään, sekä antavat asiantuntija-apua pelastustoimenpiteisiin liittyvässä ympä-ristövahinkojen vaikutusten arvioinnissa.

8) Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsähallitus vastaavat niitä koskevissa säädöksissä mää-rätyn työnjaon mukaisesti maa- ja metsätaloustuotantoon liittyvistä väestönsuojelujärjeste-lyistä sekä antavat asiantuntija-apua eläinlääkintää, elintarvikehygieniaa ja metsäpalojen tor-juntaa koskevissa asioissa.

9) Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan siitä, että sen hallinnonalalla huolehditaan

a) pelastustoiminnan ja väestönsuojelun teleyhteyksien suunnittelusta ja ylläpidosta yh-teistyössä pelastusviranomaisten kanssa sekä valmiudesta tarvittavien yhteyksien luovuttamiseksi pelastusviranomaisten käyttöön
b) hätä- ja muiden viranomaistiedotteiden välittämisestä väestölle sähköisten joukko-viestimien kautta
c) liikenneväylien raivauksesta
d) liikenneväylien käytön yhteistoimintakysymyksistä evakuoinnissa
e) kuljetusten järjestämisestä evakuoinnissa.

10) Ilmatieteen laitos laatii metsäpaloindeksit ja antaa tarvittaessa metsäpalovaroituksen ja muun sääilmiöihin liittyvän varoituksen sekä luovuttaa asianomaiselle viranomaiselle pelas-tustoiminnassa ja väestönsuojelussa tarpeelliset säätiedot ja -ennusteet ja ajelehtimisarviot sekä osallistuu säteilyvalvontaan ja esittää arviot radioaktiivisten ja muiden vaarallisten ai-neiden kulkeutumisesta ilmakehässä.

11) Ilmailulaitos ja lentoasemat osallistuvat pelastustoimintaan siten, kuin niitä koskevassa eri-tyislainsäädännössä säädetään ja ilmailua koskevissa määräyksissä määrätään.

12) Merenkulkulaitos avustaa pelastusviranomaisia toimialaansa liittyvissä turvallisuuskysy-myksissä siten, kuin laitoksen tehtävistä säädetään laitosta koskevassa erityislainsäädännös-sä.

13) Ratahallintokeskus avustaa pelastusviranomaisia toimialaansa liittyvissä turvallisuuskysy-myksissä siten, kuin keskuksen tehtävistä säädetään keskusta koskevassa erityislainsäädän-nössä.

14) Viestintävirasto avustaa pelastusviranomaisia toimialaansa liittyvissä asioissa siten, kuin vi-raston tehtävistä säädetään virastoa koskevassa erityislainsäädännössä.

15) Kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja kuntia koskevan lainsäädännön mukaisesti:
a) Vastaavat lääkinnällisestä pelastustoiminnasta ja sairaankuljetuksesta.
b) Osallistuvat evakuointisuunnitteluun pelastusviranomaisten johdolla.
c) Vastaavat onnettomuuksien uhrien ja evakuoidun väestön majoituksesta, muonituk-sesta, vaatetuksesta ja muusta perushuollosta, väestönsuojelussa tarvittavasta raivaus ja puhdistustoiminnasta sekä ensiavusta ja näihin tehtäviin tarvittavan väestönsuoje-luorganisaation valmisteluista.
d) Huolehtivat yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisestä niille, jotka uhreina, uhrien omaisina tai pelastajina ovat joutuneet osallisiksi onnettomuuteen.


http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/32324D55439B3BF8C225747500403E37/$file/Kaukonen2005.pdf
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#53
Joo, "kyllä nämä jutut on sitten niiiiin helppoja harmaassa vaiheessa"....syvässä rauhan tilassa vähän pyrkii tökkimään, mutta annas kunhan ON SE OIKEE TILANNE, sitten näytetään leijonankynnet oivittassanonmä.

Harjoittelun ja valmiiden toimintamallien puute paistaa näistä läpi niin että roikaa. Mikä helvatin YLLÄTYS on nykyään laajat sähkökatkot joka vuosi????? Taitaa olla yhtä suuri yllätys kuin helsinkiläisille autoilijoille se, että talvella sataa lunta ja on liukasta. Karuja tarinoita tuttava rekkakuski äsken abc:lla kertoili. Oli ollut siellä jumissa lumisateessa, rekkamiehet olivat polttaneet jarruvaloa ja hätävilkkua, kun olivat seisseet moottoritien oikealla kaistalla ja mitä tapahtuu: saatana, vasen kaista vetää 120 km/h näkyvyyden ollessa rapiat 10 metriä. Mikä helvetti ihmisillä oikein on aivojen paikalla?
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#54
Tilanne, jossa virka-apua Puolustusvoimilta pyydetään ja sitä annetaan, on jo lähtökohtaisesti poikkeuksen poikkeus. Eli vastuuviranomainen ei syystä tai toisesta pysty tehtäviään säällisesti hoitamaan, ja siksi hankkii lisää suorituskykyjä naapuriviranomaiselta.

Siksi valtiojohdon reaktio on minusta ollut oikea: velvoitetaan yksityisen sektorin "luvallisella monopolilla" toimivat yritykset ja asiaan liittyvät vastuuviranomaiset parantamaan suorituskykyään, jotta toistuva mutta täsmälliseltä ajoitukseltaan toistuva poikkeus voidaan hoitaa ilman poikkeuksen poikkeusta.

Yhteisöllisyyden ilmentymistä pidän ilman muuta tärkeänä yhteiskuntarauhan kehittymistä ennustavana mittarina. Itse olen koittanut pitää oman torpan hieman "ylivarautuneena", niin että hankaluuksien ilmetessä on varaa auttaa muitakin. Sama koskee esim. autossa mukana kulkevaa varustusta.

Puolustusvoimien tehtävänantoa voidaan tietenkin täsmentää, mutta tällä hetkellä ei tiedossani ole "työapuvalmiuden" ylläpitämistehtävää. Siinä lienee tärkein syy siihen miksi sitä ei myöskään tarjota eikä käytetä. Jos halutaan luoda työpalvelukomennuskuntia PV:n organisaatioon rauhan ajan häiriötilanteisiin, niin eipä se kummoista poliittista päätöstä vaadi. Hyvällä valmistelulla viidessä vuodessa Suomi on saanut uutta kapasiteettia. Tarvetta tai halua ei kuitenkaan nyt ole.
 
#55
Täällähän on vettä myllyssä.

"Menettelytavoista puolustusvoimien osallistumisessa pelastustoimintaan sovitaan puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön välisessä sopimuksessa."

"Hyyyi, inhat sotapojat tulee avuksi. Ei kyllä tule ellei pyydetä"
Ja näin on.

Joku mainitsikin jo sisäasiainministeriön alaisten järjestöjen tiedotuksen, siitä en tiedä. Ehkä tietämättömyys kertoo, ettei sitä ollut. Ehkä internetin aikakaudella unohtuu, että tiedottamisen voi hoitaa myös paikallisesti.

Kärsimystä varmaan syntyi, mutta kukaan ei tietääkseni henkeään menettänyt. Siinä mielessä ei ihan tavattomasti epäonnistuttu. Mutta miksei kukaan itke sitä, miten sähköyhtiöt homman järjestivät, vallankin kun tietävät kantavansa vastuun? Onko kaikilla osakkeita yhtiöissä? Valtiovallan valvonta sähköyhtiöitä kohtaan näyttää lisäksi ihan munattomalta, ehkä kommunismissa tehtiin edes jotain oikein? :D

Pelastuslain sallimien äärimmäisten keinojen käytöstä olen kuullut tornihuhun, joka ei siis luultavasti pidä paikkaansa. Pelastustielle "unohtunut" auto siirtyi , eikä ihan ehjänä, kerrostalia sammuttamaan tulleen palokunnan alta. Olikohan peräti niin, että pyöräyttivät jollain apuvälineellä kyljelleen.
 
#56
koponen kirjoitti:
Tilanne, jossa virka-apua Puolustusvoimilta pyydetään ja sitä annetaan, on jo lähtökohtaisesti poikkeuksen poikkeus. Eli vastuuviranomainen ei syystä tai toisesta pysty tehtäviään säällisesti hoitamaan, ja siksi hankkii lisää suorituskykyjä naapuriviranomaiselta.
Kaikista käsittämättömintä tässä touhussa on se, että välillä sitä virka-apua annetaan vaikka sitä ei tarvita. Esimerkiksi Aasian tsunamin aikan pv antoi virka-apua. Lähtikö thaimaaseen koiranohjaajien koiriensa kera, ilmavoimien palomiehiä raivaustyöhön tai teknisiä asiantuntijoita? Ei todellakaan vaan Santahaminen varusmiehet vartioivat kylmäkontteja patologian laitoksen takapihalla kuukausikaupalla. Tehtävä jonka hoitamisen voi hoitaa yksi vartiomisliikkeen vartija, jonka saa paikalle vielä paikalle muutamassa tunnissa... Eli virka-apua on käytetty täysin toisarvoiseen tehtävään jossa puolustusvoimia ei todellakaan tarvita.

koponen kirjoitti:
Siksi valtiojohdon reaktio on minusta ollut oikea: velvoitetaan yksityisen sektorin "luvallisella monopolilla" toimivat yritykset ja asiaan liittyvät vastuuviranomaiset parantamaan suorituskykyään, jotta toistuva mutta täsmälliseltä ajoitukseltaan toistuva poikkeus voidaan hoitaa ilman poikkeuksen poikkeusta.
Eli suomeksi sanottuna mitään ei tehdä. Voin melkein kuvitella kuinka sisäministeriön edustaja menee pitämään saarnaa firmaan ja firman edustajat nyökyttelee "Juu parannettavaa on..." [/u]"Juu ei saa tapahtua toistamiseen..." "Juu täytyy palkata enemmän väkeä näissä tilanteissa..." Ministeriön edustajan lähdettyä firman miehet kääntyvät firman juristin puoleen katsoen kysyvästi. Juristi virnistää leveästi ja toteaa ettei tuo paasaus velvoita yhtään mihinkään nykyisen lainsäädännön vallitessa. Loppujen lopuksi päätetään, että insinööri Lahtinen tekee muutaman laskelman vastaavan tapahtumasarjan varalta- ainahan se kelpaa perusteeksi sähkön siirtohintojen korotukselle...
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#57
Mosuri ei mitä ilmeisimmin tuntene monien säänneltyjen toimialojen varautumisvelvollisuuksia, ja ennen kaikkea niiden johdosta tehtäviä oikeita investointeja ja töitä. Yleiskyynistä jaapotusta maailmaan kyllä mahtuu, keskustelun herukkeeksi siitä on heikosti.

Sisäministeriöllä ei toki ole toimivaltaa monenkaan yrityksen tekemisissä toimialakohtaisissa asioissa, mutta valtiokonserniin kuuluu lukuisa määrä toimialakohtaista sääntelyä toimeenpanevia virastoja. Niiden puheet ovat sitten ihan toisen painoluokan puheita, kun "valtion luvalla" tiettyjä liiketoimintoja saa Suomessa harjoittaa. Itse asiassa monessakin varautumissuunnittelun asiassa ilmi tulleita asioita on toteutettu pakottavana sääntelynä sittemmin.

Ehkä silti kaikki on paskaa paitsi kusi. Omat työelämän kokemukseni kolmelta voimakkaasti säännellyltä toimialalta ovat kuitenkin hyvin erilaiset.
 
#58
Nykyäänhän viranomaisten valta yksitysiin toimijoihin jäää tosiaan monesti diipapaapan tasolle. Itse haluaisin sattuneista sytä valtaa joissain tilanteissa lisätä, mutta olen kuulema vähintään kommunisti ja muutenkin outo. No, niillä mennään mitä kansa äänestää ja ennen vaaleja älyää vaatia.
 
#59
koponen kirjoitti:
Mosuri ei mitä ilmeisimmin tuntene monien säänneltyjen toimialojen varautumisvelvollisuuksia, ja ennen kaikkea niiden johdosta tehtäviä oikeita investointeja ja töitä. Yleiskyynistä jaapotusta maailmaan kyllä mahtuu, keskustelun herukkeeksi siitä on heikosti.

Sisäministeriöllä ei toki ole toimivaltaa monenkaan yrityksen tekemisissä toimialakohtaisissa asioissa, mutta valtiokonserniin kuuluu lukuisa määrä toimialakohtaista sääntelyä toimeenpanevia virastoja. Niiden puheet ovat sitten ihan toisen painoluokan puheita, kun "valtion luvalla" tiettyjä liiketoimintoja saa Suomessa harjoittaa. Itse asiassa monessakin varautumissuunnittelun asiassa ilmi tulleita asioita on toteutettu pakottavana sääntelynä sittemmin.

Ehkä silti kaikki on paskaa paitsi kusi. Omat työelämän kokemukseni kolmelta voimakkaasti säännellyltä toimialalta ovat kuitenkin hyvin erilaiset.
No nyt täytyy sanoa, että Mosuri on nähnyt sitä varautumista kunnan ja valtion laitoksissa. Monessa paikassa asiat on olleet vähän "niin ja näin" ja monessa paikassa asiat eivät ole olleet "edes näin". Ja osa noista kokemuksista on kerätty paikoissa joiden pitäisi toimia kaikissa olosuhteissa.

Ja sen viranomaisvalvonnan varaan en laske juuri mitään. Nyky Suomessa se viranomaisten valvonta on vähän niinkun hevonen veteen paskantaisi ja poikkeusolojen varautumisessa viranomaisten valvonnan rooli on täysin mitätön.

Jos se valvonta sitten säännöstellyllä toimialoilla on niin hyvä ja varautumisvelvotteitakin on niin miksi nämä myrskytuhojen tuomat ongelmat toistuu jatkuvasti? Vai onko sielläkin sama juttu, että varautuminen ja turvallisuus kiinnostaa niin kauan kuin palotarkastajan (tms. valmiusviskaalin) selkä näkyy?

Toki suurin vittupäähän nyky Suomessa on se kaveri joka kiinnittää huomiota jonkun diipa daapa powerpoint- tai kalvoshown ammottaviin puutteisiin. Eikö tuommoisten asioiden pitäisi olla vain kiva leikki joka käy kahvin ja viinereiden nauttimisen perusteeksi ja jollekin intomielelle höpöperusteeksi vaikka ylilutin arvoon?
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#60
Viranomaisten ja oikeastaan kaiken suoran julkisen ohjauksen piirissä olevan (pl. poliisi ja pelastustoimi) osalta olen kohtuullisen pitkälti samaa mieltä tasosta. Jos annetaan x yksikköä rahaa, ja koko ajan piiskataan ja palkitaan normaalitilanteen suorituksen perusteella - eikä koskaan häiriötilanteen - niin siihenhän se johtaa. Positiivisia poikkeuksiakin olen löytänyt, mutta pääasiallinen mekanismi on aivan selkeästi "hyvän päivän optimointi".

Mutta yksityisellä puolella niillä toimialoilla, jossa regulaatio on ennättänyt kypsyä (ei esim. vasta hiljan yksityistetty energia), on velvoitteiden asettaminen ja niiden toteuttamisen valvominen aivan toisella tasalla. Mihin asti varautumista on haluttu nostettavan (koska se normaalitilanteen kilpailukyvyssä näkyy haittana) on sitten poliittinen tai oikeammin pysyvämpien avainvirkamiesten ohjauksessa. Ei ehkä olisi Albania-ilmiölle tilausta vaikkapa tietoliikenne- tai finanssisektorilla tänä päivänä. Mainittuja sektoreita voi kuitenkin tarkastella ottamalla käteen silmän, nipun Fivan tai Ficoran määräyskokoelmaa ja sitten tarkastelemalla alan yrityksiä määräyksien suhteen.
 
Top