Noilla rahoilla olisi pitänyt käynnistää:
- Tykistön ammusten tuotanto
- Hankkia kranaatinheittimiä
- Hankkia kevyitä konetuliaseita (M-31, vz.26 ja BAR 1918).
- Rakentaa Lentokonetehtaan valmistus- ja suunnittelukapasiteettia.
30-luvun puolessavälissä olisi pitänyt hankkia/tehdä:
-Boforsin 37mm pst -tykkejä
-Lahti 20mm pst -kiväärejä
Varsinkin jälkimmäisiä n. 1000 kpl.
(Ei Vickers -panssarivaunuja)
30 -luvun lopussa:
- Boforsin 40mm ja Oerlikonin 20mm It -tykkejä, ehkä n. 1000kpl yhteensä
- Curtiss Hawk 75A -hävittäjiä ainakin kahdelle laivueelle. Fokker DXXI kolmannelle.
(Ei Blenheimejä eikä Fokker C.X -koneita)
Kannata huomata että kyse ei ollut aina rahasta.
Myös aivan pv- tyhmyydestä.
L-39 tapauksessa kaliberista kiisteltiin pitkään.
Sitten alettiin kiistellä hylsyttä ( Valita tietenkin osui kotimaiseen jota ei ollut saatavilla mistään muualta. ).
Ja vielä tilaus jätetään makaaman kenraalin pöydälle muutamaksi kuukaudeksi.
Huomattavaa on että käytössä oli jo L-34 merivoimilla, 30- luvun puoletta välistä.
Siihen vain sopiva jalusta ja pst-ase olisi ollut valmis.
Lisäksi siihen olisi ollut 15 ja 45 patruunan rumpulippaat.
Bonuksena vielä 350 l/min sarjatuli, ilmatorjuntaa varten.
(jotain tällaista)
Fokker DXXI:n hankinnan murroksessa jolloin kangasverhouksetta ja kiinteistä laskutelineitä siirryttiin pois.
Valita oli ”huono” mutta halpa.
Mutta sitten suomen sotilaat pääsivät taasen näyttämään kykynsä.
Yksi merkittävin valinnan peruste oli että koneessa on oltava tykki aseistus.
Koska ensimmäiset koneet valmistuivat 1937, oli aikaa laitta aseistus kuntoon.
Kuitenkin 20mm aseita kokeiltiin, todettiin että siipi aseiden rekyyli heitteli konetta ja osumatarkkuuden olevan huono.
Koska aikaa oli niin miksi ei kokeiltu 12,5 mm aseita tai 20 mm asetta moottorinpäällä tahdistettuna.
Jotta olemassa olevasta aseistuksesta ei saataisi kaikkea hyötyä irti (4*7,7 mm Browning ).
Niin niihin ei tilattu erikoispatruunoita (sytytysluoteja, valojuovia, passariluoteja).
