Ensiksi pitää kiittää ystävääni
@baikal tärkeästä huomiosta. Kasvoin itse sotaveteraanikulmalla, jossa kaikilla oli hirvensarvissa pystykorvaa ja haulikkoa, lipastossa parabellum tai Walther ja patruunat samassa lipastossa, avain mahdollisesti kiinni lukossa. Mustavalkoisesta telkkarista katseltiin ykköstä ja klo 11 tuli radiosta Maamme-laulu. Käsitääkseni kaikki yksilö- ja perhevaikeudet liittyivät silloin alkoholismiin, köyhyyteen ja kurjuuteen, mutta mitään joukkoampumisia ei ollut tullut kenenkään pieneen mieleenkään.
@YJT haluaa pintaa syvemmälle. En tiedä, miten ihmeessä voisi päästä ymmärrykseen joukkoampujan mielestä tai mielettömyydestä, mutta joitakin huomioita ja yhteisiä nimittäjiä on koottu. Ammattilaiset tietäisivät nämä paremmin.
Jaan kahteen palaan a) ideologiset terroristit (Breivik ja se Turun marokkolainen, ja osin Auvinen) ja b) elämän pettymyksen kostajat (Gerdt, Saari, osin Auvinen)
Miksi kirjoitan "osin Auvinen"?
Koska hän julkaisi myös Linkolan manifesteja, joissa puhuttiin liikakansoituksesta ja väestön vähentämisestä. Tämä viittaisi ainakin rippuseen myös ideologiasta. Toinen puoli oli samaa kuin muillakin.
a) elämän pettymyksen kostajat ja itsemurhaajat
Myyrmannin (tosin tämä oli pommintekijä), Jokelan ja Kauhajoen surmaajia yhdisti kapea sosiaalinen verkosto, hoitamattomat mielenterveysongelmat ja (ainakin omaisten väittämänä) kiusaamiskokemukset. He olivat kaikki myös syvällä Internetin syövereissä, mikä osaltaan vaikutti eristyneisyyteen. Ihmissuhteet ja onnistuminen vastakkaisen sukupuolen kanssa oli ilmeisesti jokaisella suuri pettymys. Myyrmannin surmaajalla oli käsittääkseni joku naispuolinen nettikontakti, joka itse asiassa hylkäsi hänet aika lailla hiukan ennen tekoa. Tämäkin voi olla triggeri.
On myös esitetty arvioita, että mielialalääkkeet vaikuttaisivat erityisesti nuorilla tuhoavaan käytökseen ja itsemurhiin, eli relapsi olisi entistä pahempi ja toisaalta lääkkeet turruttavat tunteita. Tätä ei kuitenkaan ole todistettu, eivätkä lääketehtaat takuulla todistakaan. Joka tapauksessa monilla Yhdysvalloissakin joukkoampumisiin syyllistyneellä on ollut samanlaisia nimittäjiä.
Turruttavien perverssien ammuskelupelien pelaaminen on ainakin nuorilla ollut yhteinen nimittäjä. Ainahan sitä sanotaan, että eihän se peli vaan pitää olla ensin jotain vikaa päässä, mutta siinäpä se, kun niitä vikapäitä piisaa.
Rankkaa kiusaamista ei edes löydetty toisin kuin mediassa on totuudeksi hyväksytty, itse asiassa ensimmäisistä reaaliaikaisista uutisista lähtien (!), mutta eristyneisyyttä varmasti kyllä. Ihminen voi käyttäytyä niin luotaantyöntävästi, että jää ilman kavereita. Osassa näistä jutuista olen saanut kuulla ihan toisenlaisen version entisiltä oppilastovereilta. Olen vapaaehtoisena nuorisotyönä vienyt retkelle nuoren, jonka kaveri sai Jokelassa, kun he juoksivat vierekkäin, luodin sellaiseen paikkaan, ettei enää noussut.
No se on toinen juttu.
Nuori mies, ei kavereita, ei tyttöystävää tai siihen liittyvä pettymys, väkivaltapelit, kone-elämä omassa huoneessa, mielenterveys + keskushermoston manipulointi lääkityksellä ja sihen päälle...
...narsistinen nykyvanhemmuus tai keinoton yksinhuoltaja, siinä on runko. Sitten jos liian suurta kiinnostusta oikeasti alkaa aseisiin olla, siinä voisi olla niitä suoria, jotka voivat leikata toisensa samassa pisteeessä.
b) ideologiset terroristit
Voivat olla varttuneempiakin, mutta yhtä tunnevammaisia, netin paskapuheen ja aatteellisten vääristymien kiihottamia ja joskus näkyy yksi yhteinen piirre vielä: jäävät jopa henkiin, eli kyse ei ole itsemurhasta.
(Muoks. yksi väärä nimi oli oikeassa paikassa.)