Monipaikkatutkajärjestelmä

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Liittyen tehoihin on hyvä huomata oleellinen asia.

Jo 4.5 sukupolven saati sitten stealth-koneet on pyritty suunnittelemaan niin, että ne heijastavat säteilyn muualle kuin takaisin lähettäjälle. Tutkapinta-ala on esim. 0,5m2 tai 0,000XX m2 tai jotain.

Monipaikkatutka sen sijaan
  1. Kerää signaalin usein koneen toiselta puolelta. Lentokoneen tutkapinta-ala (myös stealth-koneiden) saattaa olla silloin kymmeniä neliömetrejä. (signaali heijastuu koneen isolta litteältä alapinnalta)
  2. Monipaikkatutka kerää signaalia eri puolilta.
 

runtik

Kersantti
Vähän kun perehtyi niin alkoi löytymään hyvää tietoa ja periaatteita

With very powerful ERP transmitters, like the 149 kW ERP St. Petersburg TV Tx, the maximum AS reception range boundaries are stretched wide, and determined practically by the common area of both Rx and Tx radio horizons. In this high Tx power case the theoretical Cassini oval shape resembles large ellipse, with Tx and Rx as its center points. The practical radio horizons of course limits the boundaries of theoretical 'flat earth' Cassini oval AS range.

If the Tx has low ERP power, like the 20 W ERP OH5SHF ham radio beacon, the AS reception area shrinks down to a narrow strip on the line between Tx and Rx, plus close areas around Tx and Rx. Now aircraft scatters are received only when the plane is near or crossing Rx-Tx line, or when it is close to Tx or Rx. In this low Tx power case the AS reception area boundaries are determined by the shape of theoretical Cassini oval, when the oval is smaller than common area of Tx and Rx radio horizons.
[\QUOTE]

Eli noilla pienillä lähetystehoilla voidaan suunta-antenneilla paikantaa koneita jotka sattuu olemaan käytännössä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Ja sitten linjoja tarvitaan vielä pari että niiden sijainti saataisiin keilaamalla myös etäisyyssuunnassa.

Mielenkiintoista kamaa kumminkin!
 

runtik

Kersantti
Vähän kun perehtyi niin alkoi löytymään hyvää tietoa ja periaatteita

With very powerful ERP transmitters, like the 149 kW ERP St. Petersburg TV Tx, the maximum AS reception range boundaries are stretched wide, and determined practically by the common area of both Rx and Tx radio horizons. In this high Tx power case the theoretical Cassini oval shape resembles large ellipse, with Tx and Rx as its center points. The practical radio horizons of course limits the boundaries of theoretical 'flat earth' Cassini oval AS range.

If the Tx has low ERP power, like the 20 W ERP OH5SHF ham radio beacon, the AS reception area shrinks down to a narrow strip on the line between Tx and Rx, plus close areas around Tx and Rx. Now aircraft scatters are received only when the plane is near or crossing Rx-Tx line, or when it is close to Tx or Rx. In this low Tx power case the AS reception area boundaries are determined by the shape of theoretical Cassini oval, when the oval is smaller than common area of Tx and Rx radio horizons.
Eli noilla pienillä lähetystehoilla voidaan suunta-antenneilla paikantaa koneita jotka sattuu olemaan käytännössä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Ja sitten linjoja tarvitaan vielä pari että niiden sijainti saataisiin keilaamalla myös etäisyyssuunnassa.

Mielenkiintoista kamaa kumminkin!
 

hansai

Supreme Leader
Vähän kun perehtyi niin alkoi löytymään hyvää tietoa ja periaatteita



Eli noilla pienillä lähetystehoilla voidaan suunta-antenneilla paikantaa koneita jotka sattuu olemaan käytännössä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Ja sitten linjoja tarvitaan vielä pari että niiden sijainti saataisiin keilaamalla myös etäisyyssuunnassa.

Mielenkiintoista kamaa kumminkin!
Lainauksien lähteet olisi kiva olla mukana.

Luitko ketjussa olevan väitöskirjatyön?
http://www.doria.fi/handle/10024/109287
 

Caveman

Luutnantti
6xTU-22M3 itämerellä. Mitä käppyrät kertovat? Kaikennäköistä viirua näkyy taviksen silmiin, mutta syvällisempää analyysiä kaipaisin.

 

JHartikka

Luutnantti
Kyllä tosiaan näkyy tapahtuvan.

Idän suunnan antennin nauhalle eli oikeanpuoleiselle on tallentunut säännöllisen lentokuvion jälki klo 10.15 - 11.55. Tuo, joka tekee edestakaisen koukeron aina noin kuuden minuutin välein. Seassa on muitakin manööverijälkiä.

Lento tai lennot eivät näytä itseään nettitutkille. 12.03 ja 12.17 mutkittelevat dopplerit vasemmalle, eli matalan dopplersiirtymän suuntaan voisivat olla harjoituslentojen poistumisjälkiä. Arkistokuvat:






 

JHartikka

Luutnantti
Iltalennolla. Mahdollisesti pimeäharjoitusvaihe menossa?

Koukeroiset ainakin kahden samanaikaisen lennon manööverijäljet ovat tallentuneet voimakkaimpina idän nauhalle oikealla n. klo 20.15 - 20.40 SA.


 

JHartikka

Luutnantti
Kyllä tosiaan näkyy tapahtuvan.

Idän suunnan antennin nauhalle eli oikeanpuoleiselle on tallentunut säännöllisen lentokuvion jälki klo 10.15 - 11.55. Tuo, joka tekee edestakaisen koukeron aina noin kuuden minuutin välein. Seassa on muitakin manööverijälkiä.

Lento tai lennot eivät näytä itseään nettitutkille. 12.03 ja 12.17 mutkittelevat dopplerit vasemmalle, eli matalan dopplersiirtymän suuntaan voisivat olla harjoituslentojen poistumisjälkiä. Arkistokuvat:






On kuulunut arveluita SigInt-lennosta.

Nämä toistuvan lentoradan dopplerikuviot voisivat tyyliltään hyvinkin kuulua sellaiselle.


T: - Juha
 

JHartikka

Luutnantti
Ylävasemmalle suuntautuva aaltoviiva molemmilla nauhoilla välillä tänään klo 1835 - 1902 SA on muodoltaan tyypillistä ulkomaisen pienen nopean koneen lentokäsialaa.

Poikkeuksena tässä tapauksessa, että se näkyy voimakkaana idän suunnan antennin lisäksi myös vasemmapuoleisella, ympärisäteilevän antennin nauhalla. Voi viitata totutusta poikkeavaan lentoreittiin esim. tavallista pohjoisempana.

'Lumisadepilvet' nauhalla ovat revontulipurkauksen radioheijastuksia.



T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:

JHartikka

Luutnantti
Kiharaisia lentsikanjälkiä

Tänään silmiin sattuneita dopplereita, joiden lennot eivät näy nettitutkissa.

Monipaikkatutkademon signaalinkäsittelyasetuksia on parannettu kapeakaistaisemmiksi, joten käyrät piirtyvät nyt nauhalle tähänastisia terävämpinä ja yksityiskohtaisempina.

Tässä pienten nopeiden koneiden aaltoviivaa, joka on luonteenomaista ulkomaisille lennoille:

2017-10-02-1142 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - HMO doppler 1050 - Detail (c) OH7HJ.JPG
2017-10-02-1142 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - HMO doppler 1050 - Detail (c) OH7HJ.JPG


Sitten samankaltaista pienen koneen lentokäsialaa, lähellä isoille koneille tyypillistä suoran lentoreitin dopplerijälkeä:

2017-10-03-1454 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - HMO doppler - Detail (c) OH7HJ.JPG
2017-10-03-1454 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - HMO doppler - Detail (c) OH7HJ.JPG


Ja kohta uudelleen pienen koneen erikoisen säännöllistä kiharaa lähellä isommille koneille luonteenomaista suoraa jälkeä. Sattumaltako, vai olisiko kyseessä saatto- ja suojauslento?

2017-10-03-1615 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - Curly HMO doppler - Detail (c) OH7HJ.JPG
2017-10-03-1615 St Petersburg D4E - Moscow Y12E 145 - Curly HMO doppler - Detail (c) OH7HJ.JPG



Tässä vielä kaksi lähekkäistä lentoa, jotka saattavat olla parina lentäviä pieniä koneita. Lentokäsiala poikkeaa äkkinäisempine liikkeineen edellisistä pehmeästi kaartuvista kiharoista:

03_10_2017 12_00 Detail.jpg
03_10_2017 12_00 Detail.jpg, Originaalikuva: https://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/03_10_2017/12_00.jpg

Aikaleimat ovat Suomen aikaa. Näiden yksityiskohtakuvien alkuperäiset otokset löytyvät päivän ja kellonajan mukaan järjestettyinä monipaikkatutkan demon arkistosta: https://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/


T: - Juha​
 

JHartikka

Luutnantti
OTHR - Over The Horizon Radar?

HF-aalloilla on kokeiltu horisontin taakse katsovia tutkia, joskin nämä ovat vaatineet jättiläismäiset antennit ja hirmuiset lähetystehot. Miten voisi tuoda lentsikkaheijastuksen näkyviin kaukaa horisontin takaa myös lyhyemmillä VHF-aalloilla ja harrastaja-antenneilla?

Monipaikkatutkakokeissakin on havaittu, että luonnollinen peruslinja-ilmiö (Baseline Forward Scatter Effect) voi vahvistaa lentokonedopplerin hetkellisesti yhtä vahvaksi, kuin mitä TV-kantoaalto on.

Jos kaukainen TV-kantoaalto näkyy vastaanottimen spektrinauhalla, se voi hyvällä onnella tuoda mukanaan lyhyitä letsikkadopplereita horisontin takaa. Tässä kokeessa näitä havaittiin noin 757 km päästä vastaanottimesta.


Kuva kokeesta monipaikkatutkalla: 2017-09-28-2242 FT - PF playback - Map of crossing point on baseline - Moscow TV ant Y12H 140 - Steep doppler - Aircraft near Kolakovo 757 km away (c) OH7HJ.JPG



Selostus ja kuvat kokeesta: AS dopplers on Moscow TV carrier - Part 4, 757 km - http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&p=2363#p2363

Tutkanauha-arkisto: http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/


T: - Juha -
 

Caveman

Luutnantti
Näkyikö nauhoilla mitään erikoista tällä viikolla kun Suomessa lennettiin Ruskaa? Luulisi aktiivisuutta olleen itärajan takana...
 

JHartikka

Luutnantti
Liittyen tehoihin on hyvä huomata oleellinen asia.

Jo 4.5 sukupolven saati sitten stealth-koneet on pyritty suunnittelemaan niin, että ne heijastavat säteilyn muualle kuin takaisin lähettäjälle. Tutkapinta-ala on esim. 0,5m2 tai 0,000XX m2 tai jotain.

Monipaikkatutka sen sijaan
  1. Kerää signaalin usein koneen toiselta puolelta. Lentokoneen tutkapinta-ala (myös stealth-koneiden) saattaa olla silloin kymmeniä neliömetrejä. (signaali heijastuu koneen isolta litteältä alapinnalta)
  2. Monipaikkatutka kerää signaalia eri puolilta.
Hyvin kuvattu!

Oliko tämä linkki jo ketjussa? On vain ylimalkainen tiivistelmä, mutta osoittaa aiheeseen paneudutun:

https://defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/tutkimukset
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Hyvin kuvattu!

Oliko tämä linkki jo ketjussa? On vain ylimalkainen tiivistelmä, mutta osoittaa aiheeseen paneudutun:

https://defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/tutkimukset
Joo, kyllä tuota linkkiä on käsitelty varmaan useammassakin ketjussa :)

Tässä vähän perusteellisempaa, mutta helposti ymmärrettävää käsittelyä englanninkielellä.

Radar Versus Stealth: Passive Radar and the Future of U.S. Military Power
Defense Technical Information Center

http://handle.dtic.mil/100.2/ADA515506

Abstract
Faced with the prospect of aerial stealth proliferation, states in the 21st century are looking for antistealth defense options. One such alternative, passive radar, appears a cost-effective counter to stealth. Passive radar is a receive-only system that uses transmitters of opportunity. Integrating a system of netted receivers, passive radar can detect, track, and target piloted and unpiloted stealth systems and provide cuing for antiair weapons systems. A passive radar system emits no radio energy and can be well camouflaged in both urban and rural landscapes. The threat system produces no indications on friendly radar warning receivers and is difficult to locate and target. Faced with a passive radar threat, the United States may find itself unable to achieve air superiority at an acceptable cost. As this article shows, ongoing advances in passive radar will deny traditional means to defeat enemy air defenses, make air superiority difficult to achieve against a passive radar opponent, and require changes in thinking to maintain U.S. power projection capability. In developing this central idea, this article describes the history of the battle between aircraft and radar, the rise of stealth and counter-stealth, and the ongoing surge in passive radar and how it relates to advances in signal processing and sensor fusion. Additionally, this article assesses the passive radar threat to stealth, posits implications for future U.S. military power, and recommends a U.S. course of action regarding passive radar.

Radar Versus Stealth: Passive Radar and the Future of U.S. Military Power. Available from: https://www.researchgate.net/publication/235162550_Radar_Versus_Stealth_Passive_Radar_and_the_Future_of_US_Military_Power [accessed Oct 24 2017].
 

JHartikka

Luutnantti

JHartikka

Luutnantti
Näkyikö nauhoilla mitään erikoista tällä viikolla kun Suomessa lennettiin Ruskaa? Luulisi aktiivisuutta olleen itärajan takana...
Oheiskuvan jälki on vähäisestä voimakkuusvaihtelusta päätellen pienikokoisen koneen tekemä. Dopplersiirtymä puolestaan kertoo koneiden olleen tavanomaisia pienkoneita nopeampia. Vertailtaessa eri antennien nauhoja, näkyy oheiskuvan alempi ympyröity jälki idän suunnan antennilla voimakkaampana kuin ympärisätelevän antennin nauhalla, antaen vihjeen sen suunnasta. Kuvan pienemmän ympyrän sisällä näkyy heikompia merkkejä jonkin toisen koneen kurvailevasta lentokäsialasta.

Aikaleimat ovat Suomen aikaa. Dopplersiirtymäasteikko on hertseinä, ja Pietarin TV:n kantoaalto on lähinnä nollaa oleva vahva pystyviiva. Vähemmän kurvailevat loivat kaarevat sekä viistoviivat ovat tavanomaisia matkustajakoneiden reittilentoja, jotka näkyvät myös FR24 ym. nettitutkissa.

FT100 IF RTL HDSDR SL Y12H 100 St Petersburg TV AS (c) OH7HJ - 2017-11-03-1311 - HMO curve 1254-1320.jpg
Y12H 100 St Petersburg TV AS (c) OH7HJ - 2017-11-03-1311 - HMO curve 1254-1320.jpg


Pari eilistä kuvaa vastaavista kiemuroista:




T: - Juha
 
Top