Monipaikkatutkajärjestelmä

Jos näitä on hankittu, niin hankkija on varmaakin ollut sitten Viestikoelaitos jonka toiminta on salaista (Hesarin paljastuksia lukuunottamatta). Jotenka varmuutta ei välttämättä saada selville. Tuskin nämä ostot näkyisi maavoimien viestikalustojen ostoissa. Ja jos Viestikoelaitos ei ole näitä vielä hankkinut, niin todennäköisesti testaavat ainakin. Itse uskon, että on hankittu koska Suomessa tällainen osaaminen on maailman huippua, ydinosaamista. Ja en usko, että ovat edes hirveän kalliitakaan koska ovat passiivisia. Niissä ei siis ole lähettimiä jotka toisivat lisähintaa.

Uskon valmistajien osaavan laittaa hintalaput aivan varmasti kohdilleen, kun on kyse puolustusjärjestelmän osasta. Eivät nämä ole mitään RTL-SDR usb-tikkuja vaan huipputeknisiä radiovastaanottimia.

Järjestelmän suurimmat edut ovat koko, huomaamattomuus ja hajautettavuus.
 
Järjestelmän suurimmat edut ovat koko, huomaamattomuus ja hajautettavuus.

Kontillinen RTL-SDR usb-tikkuja on varmasti pienempi, huomaamattomampi ja hajautettavampi. :devilish:

Suurin etu ja suurin hinta ei tule vastaanottimista tai liikuteltavuudesta vaan signaalin analysointiin kehitetyistä algoritmeista ja tulokset esittelevästä käyttöliittymästä.
 
Kontillinen RTL-SDR usb-tikkuja on varmasti pienempi, huomaamattomampi ja hajautettavampi. :devilish:

Suurin etu ja suurin hinta ei tule vastaanottimista tai liikuteltavuudesta vaan signaalin analysointiin kehitetyistä algoritmeista ja tulokset esittelevästä käyttöliittymästä.

Oletin kaikkien ymmärtävän, että prosessointijärjestelmä on se mikä maksaa isoa rahaa.
 
Jos näitä on hankittu, niin hankkija on varmaakin ollut sitten Viestikoelaitos jonka toiminta on salaista (Hesarin paljastuksia lukuunottamatta).

Ei liene sattumaa, että tuossa mainoskuvassa järjestelmän karttaruudun keskipiste on Tikkakoskella. ;)

Passiivisensorit_Tuomas_Halonen_juttukuva-1024x1008.jpg
 
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005889432.html

Oletko ihmetellyt, miksi Suomen tuulivoimalat sijaitsevat lännessä? ”Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen”, kommentoi insinööri Pääesikunnasta

Puolustusvoimat ei salli Suomenlahdelle suunniteltujen laajojen tuulipuistojen rakentamista.

Itä-Suomeen, Kaakonkulmaan ja erityisesti Suomenlahdelle on turha suunnitella tuulivoimapuistoja, jos se on Puolustusvoimista kiinni.
Syynä on tuulivoimaloiden Puolustusvoimien ilmavalvontatutkille aiheuttama häiriö.
Esimerkiksi Uudenmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa uutta maakuntakaavaa, joka ulottuu vuoteen 2050 asti. Se ohjaa Uudenmaan maankäyttöä vuosikymmeniä eteenpäin.
Luonnosvaiheessa olevaan kaavaan on merkitty muun muassa kaksi erittäin isoa tuulivoima-aluetta Suomenlahdelle. Toinen niistä on Porvoon edustalla ja toinen Inkoon ja Raaseporin edustan merialueella.
”Merialue Kaakonkulmalta Hankoniemeen asti on kiellettyä aluetta”, sanoo insinööri Jussi Karhila Pääesikunnan operatiiviselta osastolta.

Korkeista tuulivoimaloista syntyy tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää niiden kantamaa ja muodostaa katveen.
Lisäksi tuulivoimalat aiheuttavat tutkille voimakkaan välähdysvaikutuksen ja häiritsevät maalinhavaitsemiskykyä.
Tutkiin voi syntyä myös virheilmaisuja tai -seurantoja.
Häiriöiden voimakkuus riippuu tuulivoimaloiden korkeudesta, lukumäärästä ja niiden etäisyydestä tutkaan.
”Pyörivä tuulivoimala on tutkan edessä kuin peltilevy. Kun niitä on monia vierekkäin, syntyy leveä katve.
Ja mitä lähempänä tutkaa ne ovat, sitä leveämmän katveen ne aiheuttavat sinne taakse”,
Karhila kuvaa.
Karhila on evp-majuri ja on toiminut muun muassa kaukovalvontatutka-aseman päällikkönä.

Uuden yli 50 metriä korkean tuulivoimalan rakennuslupaa varten pitää pyytää lausunto Puolustusvoimilta. Kielteinen lausunto estää käytännössä luvan saannin.
”Kaakonkulma on meillä kaikkein pahin paikka. Siellä ollaan kärttyisiä. Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen, mutta älkää koettako väkisin Kaakonkulmaan”, Karhila sanoo.
”Niistä mennään sitten joskus lakitupaan, ja ne on kaikki voitettu. Sen tietää, että maanpuolustukselliset edut menevät kuitenkin tuulivoimaloiden edelle.”
Jos epäillään, että suunniteltu tuulivoimala häiritsee ilmavalvontatutkia, Puolustusvoimat voi teettää hakijan kustannuksella VTT:llä laskelman mahdollisen häiriön suuruudesta.
Laskelman teko maksaa kymmeniätuhansia euroja.

VTT:llä on ollut laskentaohjelma tutkahäiriöiden tutkimiseksi vuodesta 2011 lähtien. Ohjelman omistaa VTT mutta sitä hallitsee Pääesikunnan operatiivinen osasto.
Ohjelmisto on maailmanmitassakin hyvin harvinainen. Salainen ohjelmisto luetaankin Suomessa sotatarvikkeeksi.

Useimmissa muissa maissa rakennuslupaa varten mitataan vain tuulivoimalan etäisyys tutkista.
”Aikaisemmin, kun VTT:llä ei ollut turvallisia tiloja, he kävivät tekemässä laskelmat Pääesikunnassa. Heillä oli siellä sitä varten tilat”, kertoo Karhila.
Luvan hakija eli tuulivoimayhtiö ei raporttia näe, koska VTT:n raportti on salainen.
Niitä valmistetaankin vain kaksi kappaletta, joista toinen menee Pääesikunnalle ja toinen Ilmavoimien operatiiviselle osastolle.
Salailun syynä on se, että raporttien avulla mahdollinen vastapuoli voisi arvioida suomalaistutkien suorituskykyä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 700 tuulivoimalaa.
Vuodesta 2011 alkaen Puolustusvoimat on antanut myönteisiä tuulivoimalausuntoja yli 7 500:sta tuulivoimalasuunnitelmasta.
Kielteisiä lausuntoja on annettu hiukan yli 900 suunnitelmasta.

Karhila muistuttaa Suomen poikkeuksellisesta geopoliittisesta asemasta ja pitkästä itärajasta.
”Me katsomme tuonne naapuriin, millaista sotilaslentotoimintaa siellä on. Meidän pitää havaita siellä joka ikinen maali ja liike. Se on ihan ehdotonta, siitä ei anneta yhtään periksi”, hän sanoo.
”Nimenomaan Laatokan seudulla on kaikenlaista toimintaa, ja siellä harjoitellaan ilmassa sotilaallisia skenaarioita, kuten hyökkäystaktiikoita. Ne pitää pystyä kaikki näkemään.”
Suomenlahti on toinen erikoisalue. Syynä on se, että meren yllä mahdollinen vihollinen pystyisi lentämään hyvin matalalla tuulivoimaloiden aiheuttamassa tutkakatveessa.

”Tuulivoimaloiden katveissa pääsisi tulemaan hyvin aluevesiemme sisäpuolelle”, Karhila sanoo.

Karhilan mukaan esimerkiksi Tanskassa käytetään niin kutsuttuja gap filler -tutkia eli täytetutkia, joilla paikataan tuulivoimaloiden taakse jääviä katveita.
Suomessa ei ole lähdetty hankkimaan pieniä täytetutkia, koska ne ovat herkkiä häirinnälle. Niiden hankintaan ja ylläpitoon ei ole myöskään rahaa.
Saksassa taas kokonaisia tuulivoimala-alueita saatetaan pysäyttää sikäläisten ilmavoimien harjoitusten ajaksi.
Suomessa on voimassa tuulivoiman kompensaatiolaki, jonka perusteella tuulivoimarakentajat voivat rahoittaa Puolustusvoimille uutta tutkakalustoa silloin kun uusista tuulivoimaloista on haittaa aluevalvonnalle.

Lakiin nojaten Puolustusvoimat on hankkinut yhden uuden keskivalvontatutkan Perämerelle. Kaksi muutakin vastaavaa hanketta on ollut vireillä, mutta ne ovat peruuntuneet.
Puolustusvoimien tutkakalusto ja sen sijainti eivät ole sinänsä suuria sotasalaisuuksia.
Julkisten tietojen mukaan Suomessa on viisi kaukovalvontatutkaa, 13 keskivalvontatutkaa ja todennäköisesti kymmeniä lähivalvontatutkia.
Lisäksi ilmavalvontatutkia on Merivoimien taistelualuksissa.
Tutkat ovat aktiivisia laitteita, jotka lähettävät sähkömagneettista säteilyä.
Siksi niiden sijainnin selvittäminen on varsin helppoa muiden maiden sotavoimille erityisesti rauhan aikana, koska tutkille on valmisteltu kiinteät asemapaikat.
Lisäksi tutkien pallomaiset sääsuojat erottuvat hyvin ilma- ja satelliittikuvista.
Kriisin aikana tutkia pyritään siirtelemään havaitsemisen vaikeuttamiseksi.
 
Esimerkkejä radiosuuntimokokeista monipaikkatutkalla.

Ekassa esimerkkikuvassa näkyvät lähekkäisenä käyräparina Sekeen Nadvoitsyn TV-lähettimen taajuudella kahden rajaa lähestyvän lennon dopplerit, joita seuraa kolmas kone erillisine dopplereineen. Jonon neljäs on vielä kantaman ulkopuolella.

file.php



Seuraavassa otoksessa lähekkäin lentävien koneiden vierekkäiset dopplerit erkanevat keskellä näkyvästä Sekeen TV-kantoaallosta vasemmalle ohittaessaan vastaanottimen eteläpuolelta. Kolmannen koneen dopplerin viereen on ilmestynyt jonkin tunnistamattoman lennon doppleri.

Ohilennon aikana niiden dopplerit vaihtavat väriä, radiosuuntimon näyttäessä niiden karttasuuntimaa nauhan vieressä ylhäällä näkyvän väriympyrän mukaisesti. Vaihe-eroon perustuva menetelmä kykenee erottelemaan ja nättämään jokaisen radiospektrinauhalla näkyvän hetkellisenkin lähetteen tai heijastuksen suuntimat.

Rajoituksena on, ettei kokeessa käytettävä kahden antennin yksinkertainen vaihesuuntimo erottele peilisuuntaa, minkä vuoksi suuntavärit toistuvat väriympyrässä kahdesti.

file.php


Mittaussoftana on Spectrum Lab, joka laskee radiosuuntimat RDF-toiminnollaan kahdella eri antennilla kuuntelevan tahdistetun eli koherentin vastaanotinparin vaihe-eroista. Suuntimamenetelmä on siis aivan samanlainen, kuin millä korvamme havaitsevat äänen tulosuunnan sen vaihe-eron perusteella.

Lisää kuvia koeraporteissa:

http://oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=210#p2619
http://oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=210#p2620


Ristiluuppimallinen suuntima-antenni 6 m TV-bandille:

http://oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=295&start=200#p2598


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Luftwaffe hankkimassa mahdollisesti myöskin monipaikkatutkajärjestelmää.

German Air Force jumping on passive radar

The German Air Force has created a formal acquisition track for passive sensing technology, joining a global military equipment trend that could reshuffle the cat-and-mouse game of radar versus stealthy aircraft.

---

Tämä järjestelmä varmaan kyseessä. https://www.hensoldt.net/fileadmin/...TwInvis_Passive_Radar_datasheet_E_preview.pdf

Pystyy aika hyvään tarkkuuteen myös hyvin alhaisilla taajuuksilla pelkästään tuolla yhden antennin kehä-suuntarykelmällä. Noita sitten muutama verkottaen yhteen.
 
Logiikkahan on rautainen, toteutus edellyttänee kuitenkin sitä, että hyökkäyksen kohteena olevassa maassa on riittävä määrä hyökkääjän omia monipaikkatutkan lähettimiä.

Esim. tämän ketjun lukemalla saa käsitystä asiasta.

Lyhyesti: ei edellytä.
 
Tshernobylin Tikka lopetti nakutuksensa – 1976 valmistunut maailman suurin radioantenni odottaa purkajia

Raili Leino
8.3.202019:30HISTORIATEKNIIKKAKONEET JA LAITTEET

Tshernobylin Duga-1 on todennäköisesti maailman suurin radioantenni. Se on huomattavasti suurempi kuin Eiffeltorni.
0760f0c5-367b-5abe-8d67-e210a3745694

Kaikujenmetsästäjä. Tutkajärjestelmän radiosignaali kiersi maapallon ympäri kimpoillen ionosfäärin ja maanpinnan välillä. KAROLIINA VUORENMÄKI
@


Näky metsän keskellä on häkellyttävä: 150 metriä korkea ja 500 metriä pitkä metalliristikko sisältää arviolta 13 000–14 000 tonnia terästä ja alumiinia. Jatkeena on vielä toinen, 300 metriä pitkä ja hiukan matalampi antenni.

Duga-1 sijaitsee Ukrainassa Tshernobylin ydinvoimalan suljetulla alueella, kymmenen kilometrin etäisyydellä reaktoreista. Antenni on päätetty purkaa, mutta purkamisen aikataulusta ei ole tietoa. Antennin ylläpito on taloudellisesti mahdotonta, ja metalliosat alkavat haurastua ja putoilla.

Rakennelma oli osa OTH-tutkajärjestelmää, joka kuului Neuvostoliiton puolustusvoimille. Sen avulla pyrittiin havaitsemaan lännen lähettämiä mannertenvälisiä ohjuksia niin varhaisessa vaiheessa, että ohjusten torjunta olisi mahdollista.

OTH- eli Over The Horizon -tutka lähettää lyhyitä radioaaltoja, jotka heijastuvat ionosfääristä. Signaali kimpoilee edestakaisin yläilmakehän ja maanpinnan välillä ja etenee koko maapallon ympäri. Törmätessään mannertenväliseen ohjukseen signaali muuttaa Doppler-ilmiön vuoksi taajuuttaan. Tätä hentoa, hiukan korkeampitaajuista signaalia vastaanottoantenni kuunteli.

Voimakas häiriö
Tutkasignaalin lähetin oli 60 kilometrin etäisyydellä Tshernobylistä. Vastaanottimia oli kaksi: toinen Tshernobylissä ja toinen Itä-Siperiassa, Amur-joen varrella.
Järjestelmä sai lempinimen ”Tikka”, koska lähetin aiheutti voimakkaan, tikan nakutusta muistuttavan häiriösignaalin radioliikenteeseen. Nakutus kuului vaihtelevalla taajuudella, ja se haittasi ennen kaikkea lentoliikenteen viestintää ja radioamatöörejä Euroopassa. Radio- ja tv-vastaanottimiin ruvettiin suunnittelemaan ”tikkahäiriön” poistajia.

Signaalin taajuus vaihteli satunnaisesti. Lyhytaaltoradion kautta kuultuna se kuulosti 10 hertsin taajuiselta tikan rummutukselta.
Tikka aiheutti häiriötä muun muassa radioamatöörien ja lentokoneiden viestinnälle, mutta syyllinen varmistui vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Häiriöt aiheutti mannertenvälisten ohjusten torjuntaan keskittyneen Duga-1-järjestelmän tutkalähete.

Tikka otettiin käyttöön kesällä 1976. Myös lännessä suunniteltiin vastaavia järjestelmiä, mutta niiden ei arveltu vastaavan tarkoitustaan eikä niitä ruvettu koskaan rakentamaan. Neuvostoliitossa sotilasjärjestelmien kustannuksia ja hyötyjä ei arvioitu yhtä kriittisesti.
e817ebe4-bd9a-5575-ac46-cd49839ac6db

Tunne vihollisesi. Lännen ohjukset esiteltiin neuvostosotilaille opastaulujen avulla. KAROLIINA VUORENMÄKI

Satelliitit parempia
Antenni ehti olla toiminnassa kymmenisen vuotta. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen raportit kertovat, että antennin ohjauskeskuksen tietokoneet oli tuhottu.
Todennäköistä on, että laitos katsottiin tarpeettomaksi, koska satelliittitekniikka toimi paremmin ja luotettavammin. Lähetin kuitenkin jatkoi toimintaansa vielä pari vuotta. Maailmaa kiusaavat radiohäiriöt loppuivat vasta joulukuussa 1989.

Lähettimen teho oli valtava, jopa yli 10 megawattia. Tukikohdassa työskenteli tuhansia sotilaita, insinöörejä ja tutkijoita.

Laitos oli tietenkin äärimmäisen salainen. Virallisissa papereissa paikalla sijaitsi lasten kesäleiri, koska jokin selitys piti olla, miksi alueelle johti tie. Salailu oli teeskentelyä, sillä laitos näkyy kirkkaalla säällä hyvin esimerkiksi läheisen Pripjatin kerrostalojen yläkerroksista, ja lännen tiedustelu näki sen satelliittikuvista. Muita ominaisuuksia voidaan vain arvailla.
fb9ab09c-c687-5b02-aafc-fa7fea7a5eb7

Tietokoneromua.”Tshernobylin Tikka” vaati valtavan määrän elektroniikkaa järjestelmän ohjaukseen ja datan tulkintaan. KAROLIINA VUORENMÄKI

Ukrainan itsenäistyessä venäläiset veivät kaikki asiapaperit Moskovaan. Laitos on kuluttanut tehoa megawattikaupalla, ukrainalaisten arvion mukaan noin yhden prosentin yhden voimalayksikön tuotannosta. Signaalin analysointiin tarvittiin mittava tietokonearsenaali, jonka jäänteitä lojuu rekkakuormittain rakennusten pihalla ja sisätiloissa.

Vaarallinen vierailukohde
Tietokonekeskus on vaarallinen vierailupaikka. Rakennuksessa on pimeää. Lattiassa on reikiä, joiden pohjalla betoniraudat törröttävät kuin saalista odottava atrain. Lisäjännitystä aiheuttivat huhtikuussa vesi ja jää. Keskikerroksen ikkunanpuitteella kasvaa reidenpaksuinen koivu.
Kaapelit ja kaikki rahanarvoinen tavara on viety ajat sitten, mutta neuvostoaikaiset propagandajulisteet ovat jäljellä. Niissä on kuvattu tutkan toimintaperiaatteet ja esitelty vihollinen: länsimaiden mannertenväliset ohjukset.

Voiman- ja tiedonsiirtokaapelit sijaitsivat omassa koko antennin mittaisessa matalassa rakennuksessaan. Sen kakkoskerroksesta pitää poistua varovasti. Ruostuneissa metalliportaissa on pari jalanmentävää reikää, eikä kaiteeseen ole luottamista.

Tshernobylin suljettu alue on Ukrainan suosituin turistikohde. Vierailut alueelle alkoivat 2002.
Omin päin alueella ei saa – eikä kannata liikkua. Maastossa on yhä voimalasta peräisin olevia, säteileviä grafiitinkappaleita. On myös romua, lasinsirpaleita ja kehnokantisia jätevesikaivoja.

Tutka-antennille turisteja alettiin päästää vasta vuonna 2011. Kohde ei edelleenkään kuulu kaikkien kiertomatkojen ohjelmaan.
49ad9610-486b-535d-8b43-05c261e8f3f2

Kaasunaamarit. Neuvostoliitto satsasi vahvasti maanpuolustukseen. Koululaisetkin harjoittelivat kaasunaamarien käyttöä, ja Tshernobyliin valittiin epävakaa reaktorityyppi, koska reaktorista saattoi poimia ydinraaka-ainetta sotateollisuudelle. KAROLIINA VUORENMÄKI

Uhmaajia riittää
Vaarat eivät estä luvattomia seikkailijoita, jotka livahtavat alueelle öisin. Rohkeimmat ovat kaivautuneet Pripjatin sairaalan kellariin, minne on varastoitu kaikkein säteilevimmät jätteet – esimerkiksi voimalaa sammuttaneiden palomiesten varusteet – ja huvitelleet pyöräilemällä kellarin käytävällä.
Tutka-antennissakin riittää kiipeilijöitä, vaikka alaosan tikkaat on poistettu. Valokuvia ja videoita korkeuksista riittää internetissä. Antennin huipulta on tehty base-hyppyjä.

Yleisesti on arveltu, että jättimäinen tutka-antenni ei vastannut tarkoitustaan.



 

Hyvä huomio!

'Kontaineri' on radionkuuntelijoiden 80-luvulla 'Siperian tikaksi' nimeämän OTH-monipaikkatutkajärjestelmä Dugan perillinen. Lyhytaaltotikan pomppivaa nakutustahan aikoinaan noiduttiin, kun se taajuusalueelle hypätessään peittosi voimallaan lähes kaikki muut asemat. Tehoa tosiaan tarvittiin, ja todellakin käytettiin.

Muistelen aikoinaan 'tikan' sinkkua Suomessa verratun voimakkaammaksi kuin tuolloin voimakkaimman, noin 500 kW tehoisen eurooppalaisen keskiaaltoaseman.

Duga mammuttimaisine dipolimattoantenneineen hylättiin sittemmin Tsernobylin poksahduksen myötä, kun yksi järjestelmän lähetysasemista jäi ydinvoimalan saastuneelle lähialueelle. Ja pianhan hajosi myös Neuvostoliitto...


Kontaineritutkan jagimatot

'Kontainerin' lähetysasemien antennijärjestelmät muistuttavat 'Dugaa', mutta ne on saatu kevytrakenteisemmiksi käyttämällä 'tikan' dipolimaton (dipole array) massiivisen seinämäisen tukirakenteen sijasta kaksielementtisiä jageja erillisissä mastoissa (yagi array).

Kuten Dugassakin, antennimatto toimii Kontainerissa yhtenä jättimäisenä kapeakeilaisena suunta-antennina, jonka keilan suuntaa säädetään vaiheistamalla kukin erillinen antenni. Vaiheistusjärjestelmät sijaitsevat huoltorakennuksissa antennien luona.

Kontainerin antennit on kuvien mukaan jaettu kolmen eri taajuusalueen jagimatoiksi. On myös mahdollista, että kaksi reunimmaista jagiryhmää toimivat samalla taajuusalueella, parantaen hajasijoittelullaan antenniryhmän erottelukykyä sen mittauskantaa pidentämällä.

Dugalla riitti kaksi antenniseinää peittämään tarpeellisen taajuusalueen, koska dipolimatot olivat jageja laajakaistaisempia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Container_radar
https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/images/container-image03.jpg
https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/images/container-image04.jpg
https://www.google.com/search?q=Container+radar+aerials&rlz=1C1SQJL_fiFI822FI822&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiJtLqR4evlAhULEJoKHZ9mCOIQ_AUIEigB



Puolenaallon minimikoko maaleilla

Tällaisille lyhytaaltotutkille pienet kohteet, kuten lennokit tai yksittäiset linnut ovat käytännössä tyhjää ilmaa, koska johtuen niiden aallonpituudesta, tyypillisesti n. 6 ... 15 m pienemmät kohteet eivät enää heijasta näiden tutkien lyhytaaltoja. Lintu- tai hyönteisparvit saattava käyttäytyä lyhytaaltotutkassa eri tavoin.

Kokorajoitus pätee myös ihmisen rakentamiin lentolaitteisiin. Lyhytaaltotutka pyrkii parantamaan pienehköjen ohjusten erottelukykykyään siirtymällä ajoittain tutkailemaan korkeammille taajuuksille, mutta tällöin tulevat nopeasti vastaan radiokeli- ja kantamarajat.

Nämä tutkat pystyvät siis havaitsemaan vain riittävän suuria kohteita. Linnutkin saanevat siis onneksi olla rauhassa tehokkailtakin lyhytaaltotutkilta, koska ne eivät kykene käristämään lennosta edes suurimpia lintuja.


Tutkajärjestelmät kehittymässä hajautetuiksi?

Meikäläisten monipaikkatutkien kehityssuunta näyttää olevan maastoon hajautettuihin, lukuisilla yksinkertaisilla ja halvoilla mittaussolmuilla toteutettuihin järjestelmiin.

Tällaista pienistä automaattisista verkkosoluista muodostettua monipaikkatutkaverkkoa on lähes mahdoton rampauttaa, saati sitten tuhota keskitetyin iskuin.


1583742458626.png


T: - Juha


https://youtu.be/aOMVdOc9UbE
https://www.urbex.nl/chernobyl-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_tikka
https://en.wikipedia.org/wiki/Duga_radar
 
Back
Top