MPK:n suuntaviivat päätetty

Meinaat että ryssät ovat niin urpoja etteivät osaa lukea Finlexiä?
Edit: Niin ja Bäckmanin kaveri sai jo sen lapun luettavaksi.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Jos molemmissa on ressuja niin ei se vastaus filexiä tavaamalla aukea kumpi (mikä) ensin perustetaan - kumpikin voidaan perustaa ihan samojen lainkohtidn perusteella.

Eipä tuota vastausta tiedä MAAKK:n aktiivijäsen vaikka esim @Benelli'llä on omasta mielestään varma tieto - ei edes voi tietää koska joukkoja perustetaan joustavasti tilanteen ja tarpeen mukaan eri järjestyksissä. Ja juuri siksipä ne mahdolliset suunnitelmat ei kuulu nettiin.
 
Voi pyhä yksinkertaisuus! Jos molemmissa on ressuja niin ei se vastaus filexiä tavaamalla aukea kumpi (mikä) ensin perustetaan - kumpikin voidaan perustaa ihan samojen lainkohtidn perusteella.

Eipä tuota vastausta tiedä MAAKK:n aktiivijäsen vaikka esim @Benelli'llä on omasta mielestään varma tieto - ei edes voi tietää koska joukkoja perustetaan joustavasti tilanteen ja tarpeen mukaan eri järjestyksissä. Ja juuri siksipä ne mahdolliset suunnitelmat ei kuulu nettiin.
Useimmat joukkotuotannolla koulutetut osastot voi perustaa vasta kun Puolustustilalaki on astunut voimaan, tämä on julkista tietoa.
Ja ne SpolK:t joihin on saatu tarpeeksi sitoutuneita tuskin löytyy keskimääräisestä PaikP:sta.
Mikään tässä ei vielä paljasta suunnitelmia.
 
Useimmat joukkotuotannolla koulutetut osastot voi perustaa vasta kun Puolustustilalaki on astunut voimaan, tämä on julkista tietoa.
Ja ne SpolK:t joihin on saatu tarpeeksi sitoutuneita tuskin löytyy keskimääräisestä PaikP:sta.
Mikään tässä ei vielä paljasta suunnitelmia.
Väärin:
Siksipä lakia muutettiin 26.6.2016. näin sanoo Asevelvollisuuslaki 32§ 3mom:

"Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä 48 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Määräys kertausharjoitukseen annetaan kunkin asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan. (29.6.2016/500)"

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#a1438-2007

Lueppa ja sisäistä vaikka nuo tärkeimmät lait ennen kun alat keulimaan taas.
 
Väärin:
Siksipä lakia muutettiin 26.6.2016. näin sanoo Asevelvollisuuslaki 32§ 3mom:



Lueppa ja sisäistä vaikka nuo tärkeimmät lait ennen kun alat keulimaan taas.
Niin nimenomaan harjoitukseen.
 
Niin nimenomaan harjoitukseen.
Oletko tosiaan noin tyhmä? Kotiutettiinko Ylimääräisiin Harjoituksiin kutsutut ennen Talvisotaa? Kuten sanoin PV:n valmiuden kohottamisjärjestelmä on joustava ja siihen kuuluu paljon elementejä, muun muassa ylimääräisiä kertausharjoituksia.

HE44/2016 perustelu lain muutokselle:
"Puolustusvoimien suorituskyky ja sen uskottavuus perustuvat kriisi- ja uhkatilanteissa kykyyn säädellä puolustusvalmiutta joustavalla, tilanteen edellyttämällä tavalla. Puolustusjärjestelmän valmius ja toimintavarmuus ehkäisevät kriisejä ennalta ja mahdollistavat puolustusvoimien suorituskyvyn joustavan kohottamisen kriisien ja uhkien edellyttämälle tasolle.
Kun puhutaan puolustusvoimien valmiuden säätelystä, käytetään termejä valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiuden kohottamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti.
Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen. Tätä varten asevelvolliset on jaettu käskytyseriin, joista osa kutsutaan palvelukseen jo valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa.
Valmiuden kohottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä jo ennen kuin Suomeen kohdistuu huomattavaa aseellista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomen sotilaallinen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan, joka ei ole heti palvelukseen astuttuaan valmis osallistumaan aseelliseen toimintaan, vaan taisteluihin lähetettävät joukot on ensin harjoitettava niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Valmiuden joustavan kohottamisen kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä nykytilaa joustavammin jo ennen ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen edellytysten täyttymistä. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat tarpeeksi tehokkaat ja joustavat keinot tähän.
Muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena kertausharjoitusten osalta arvioitavaksi tulisi ottaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusmääräysten vähimmäisajat, sääntely kertausharjoitusten yhteenlasketuista enimmäisajoista sekä asevelvollisten ja työnantajan suostumus tietyissä tapauksissa.
Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa."
 
Viimeksi muokattu:
Yleensä totuus löytyy ääripäiden puolivälistä. Mutta ei nyt. @Benelli ei välttämättä kannata tuosta asiasta vääntää enempää. Myötähäpeä iskee kohta, vaikka monesti sillä hyviä pointteja onkin :) @CV9030FIN on asian ytimessä. PV voi nostaa sen SPOLK:n ylls ilman sen kummempaa, ehkä tarvitsevat presidentin luvan mutta silti MAAKKin isännät voivat jäädä kotiin mamman viereen...

Ja maakkien virka-apu sitoumus EI koske valmiuden nostamista millään lailla...
 
Oletko tosiaan noin tyhmä? Kotiutettiinko Ylimääräisiin Harjoituksiin kutsutut ennen Talvisotaa? Kuten sanoin PV:n valmiuden kohottamisjärjestelmä on joustava ja siihen kuuluu paljon elementejä, muun muassa ylimääräisiä kertausharjoituksia.

HE44/2016 perustelu lain muutokselle:
"Puolustusvoimien suorituskyky ja sen uskottavuus perustuvat kriisi- ja uhkatilanteissa kykyyn säädellä puolustusvalmiutta joustavalla, tilanteen edellyttämällä tavalla. Puolustusjärjestelmän valmius ja toimintavarmuus ehkäisevät kriisejä ennalta ja mahdollistavat puolustusvoimien suorituskyvyn joustavan kohottamisen kriisien ja uhkien edellyttämälle tasolle.
Kun puhutaan puolustusvoimien valmiuden säätelystä, käytetään termejä valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiuden kohottamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti.
Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen. Tätä varten asevelvolliset on jaettu käskytyseriin, joista osa kutsutaan palvelukseen jo valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa.
Valmiuden kohottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä jo ennen kuin Suomeen kohdistuu huomattavaa aseellista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomen sotilaallinen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan, joka ei ole heti palvelukseen astuttuaan valmis osallistumaan aseelliseen toimintaan, vaan taisteluihin lähetettävät joukot on ensin harjoitettava niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Valmiuden joustavan kohottamisen kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä nykytilaa joustavammin jo ennen ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen edellytysten täyttymistä. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat tarpeeksi tehokkaat ja joustavat keinot tähän.
Muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena kertausharjoitusten osalta arvioitavaksi tulisi ottaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusmääräysten vähimmäisajat, sääntely kertausharjoitusten yhteenlasketuista enimmäisajoista sekä asevelvollisten ja työnantajan suostumus tietyissä tapauksissa.
Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa."
Niin lueppa se uudestaan ajatuksella.
Ja edelleen tuossa on diskuteerauksen jälkeen 24 tunnin varoaika ja sen jälkeen itse perustamiseen menevä aika.
Tietysti tuohon mennessä Puolustustilalaki voi hyvinkin olla voimassa.

Ja maakkien virka-apu sitoumus EI koske valmiuden nostamista millään lailla...
Lueppa uudestaan se paperi jonka allekirjoitit.
 
Niin lueppa se uudestaan ajatuksella.
Ja edelleen tuossa on diskuteerauksen jälkeen 24 tunnin varoaika ja sen jälkeen itse perustamiseen menevä aika.
Tietysti tuohon mennessä Puolustustilalaki voi hyvinkin olla voimassa.


Lueppa uudestaan se paperi jonka allekirjoitit.
Mistä sää repäset 24h reaktio ajan? Edelleen PV:llä on genkilökunnasta koostuvia osastoja (muuallakin kuin utissa) joilla reaktio aika paljon lyhyempi. Sitten on nämä varusmiehet valmiudykdiköissään sitten välittömän valmiuden sopimuksen tehneet reserviläiset ei näiden kanssa tarttee diskuteerrata 24h.

Näiden jälkeen tulee vielä presidentin käskystä perustettavat ylimääräiset KH:t jne...
 
Niin lueppa se uudestaan ajatuksella.
Ja edelleen tuossa on diskuteerauksen jälkeen 24 tunnin varoaika ja sen jälkeen itse perustamiseen menevä aika.
Tietysti tuohon mennessä Puolustustilalaki voi hyvinkin olla voimassa.


Lueppa uudestaan se paperi jonka allekirjoitit.
Ei tarttee. Tiedän kyllä mitä olen allekirjoittanut ja mitä en.
 
Se mitä toisen poikani suht tuoreesta varusmiespalveluksen jälkeisestä (HKI) tiedän, niin tuntuu liikkuvan tarvittaessa riviin sen verran nopeasti, että kovin montaa tuntia ei diskuteerata.
Eikä mies ole edes vapaaehtoisena ressuna missään. Hyvä tietää, että on todellista valmisteltua eri osa-alueilla.
Mutta tosiaan, mitäpä näistä enempää lörpöttämään.
 
Mutta tosiaan, mitäpä näistä enempää lörpöttämään.

Minusta tästä on kans ihan turha vääntää. PV osaa iha ite käskeä riviin ne joukot, joita se katsoo tarvitsevansa ja kun lait ja ohjeistukset ovat ajan tasalla ei kenenkään missään portaassa tarvi alkaa säätämään. Näihin juttuihin liittyvät myös komentoketjut varavaroineen, materiaalin pakkaamiset ja kenties jopa esivalmistelutkin.

Minusta tämän aiheen voi jättää intin huoleksi. Kehitys tähän päivään ei alkanut suinkaan Ukrainan konfliktista....kehitys oli käynnissä varmasti jo silloin, kun puolustusministeri lausui ne pahat: venäjä, venäjä, venäjä. Arvostelin tuolloista ulostuloa silloin tuoreeltaan, mutta en enää hiukkaa myöhemmin. Omalta kohdaltani voin sanoa, että helposti sitä arvostelee sellaista, mistä ei tarpeeksi tiedä.
 
Oletko tosiaan noin tyhmä? Kotiutettiinko Ylimääräisiin Harjoituksiin kutsutut ennen Talvisotaa? Kuten sanoin PV:n valmiuden kohottamisjärjestelmä on joustava ja siihen kuuluu paljon elementejä, muun muassa ylimääräisiä kertausharjoituksia.

HE44/2016 perustelu lain muutokselle:
"Puolustusvoimien suorituskyky ja sen uskottavuus perustuvat kriisi- ja uhkatilanteissa kykyyn säädellä puolustusvalmiutta joustavalla, tilanteen edellyttämällä tavalla. Puolustusjärjestelmän valmius ja toimintavarmuus ehkäisevät kriisejä ennalta ja mahdollistavat puolustusvoimien suorituskyvyn joustavan kohottamisen kriisien ja uhkien edellyttämälle tasolle.
Kun puhutaan puolustusvoimien valmiuden säätelystä, käytetään termejä valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiuden kohottamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti.
Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen. Tätä varten asevelvolliset on jaettu käskytyseriin, joista osa kutsutaan palvelukseen jo valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa.
Valmiuden kohottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä jo ennen kuin Suomeen kohdistuu huomattavaa aseellista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomen sotilaallinen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan, joka ei ole heti palvelukseen astuttuaan valmis osallistumaan aseelliseen toimintaan, vaan taisteluihin lähetettävät joukot on ensin harjoitettava niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Valmiuden joustavan kohottamisen kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä nykytilaa joustavammin jo ennen ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen edellytysten täyttymistä. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat tarpeeksi tehokkaat ja joustavat keinot tähän.
Muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena kertausharjoitusten osalta arvioitavaksi tulisi ottaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusmääräysten vähimmäisajat, sääntely kertausharjoitusten yhteenlasketuista enimmäisajoista sekä asevelvollisten ja työnantajan suostumus tietyissä tapauksissa.
Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa."
Puhut nyt konventionaaliseen hyökkäykseen varautumisesta. Erikoisjoukko ja cyber toiminta voi alkaa kuukausia ennen kuin mitään muita merkkejä varsinaisesta hyökkäyksestä on. Osittain on jo alkanut.

Mistä sää repäset 24h reaktio ajan? Edelleen PV:llä on genkilökunnasta koostuvia osastoja (muuallakin kuin utissa) joilla reaktio aika paljon lyhyempi. Sitten on nämä varusmiehet valmiudykdiköissään sitten välittömän valmiuden sopimuksen tehneet reserviläiset ei näiden kanssa tarttee diskuteerrata 24h.

Näiden jälkeen tulee vielä presidentin käskystä perustettavat ylimääräiset KH:t jne...
Konteksti, puhutaan edelleen reservistä perustettavista joukoista vai luuleko että kapiaisia kutsutaan ylimääräisiin kertauksiin kun homma alkaa eskaloitua?

Ei tarttee. Tiedän kyllä mitä olen allekirjoittanut ja mitä en.
Viittaan aikaiseempaan:
Ja maakkien virka-apu sitoumus EI koske valmiuden nostamista millään lailla...

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800781
1 §
Puolustusvoimien on annettava poliisille virka-apua: (15.5.1998/346)

1) henkilön etsimiseksi ja kiinni ottamiseksi;

2) paikan tai alueen eristämiseksi ja tutkimiseksi; (15.5.1998/346)

3) liikenteen ohjaamiseksi;

4) henkilöiden ja omaisuuden tilapäiseksi suojaamiseksi; (15.5.1998/346)

5) räjähteiden raivaamiseksi; sekä (15.5.1998/346)

6) muuhun sellaiseen tehtävään, jonka suorittamiseksi tarvitaan puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai -välineistöä. (15.5.1998/346)

Kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi poliisilla on oikeus saada muunkinlaista kuin 1 momentin mukaan annettavaa virka-apua.

--
3 § (28.6.2013/511)

Virka-apua pyytää Poliisihallitus. Kiireellisessä tapauksessa virka-apua voi pyytää poliisin valtakunnallisen tai paikallisen yksikön päällikkö taikka asianomaisen poliisiyksikön tai -alueen johtovalmiudessa oleva päällystöön kuuluva poliisimies. Pyynnöstä on tällöin ilmoitettava viipymättä Poliisihallitukseen.

Virka-avun antamisesta päättää pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien esikunta. Kiireellisessä tapauksessa virka-avun antamisesta voi päättää varuskunnan päällikkö, joukko-osaston komentaja tai sotilaslaitoksen päällikkö.

Puolustusvoimat voi käyttää muissa kuin 4 §:ssä tarkoitetuissa virka-aputehtävissä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa (556/2007) tarkoitettuja henkilöitä.

Boldaukset omia.
 
Tämä ei pysy ollenkaan otsikossa.

Jos jatketaan sitten aluksi off-topicina. Totta kai yksittäiselle upseerille voi tulla perspektiiviharha, joka saa ajattelemaan, että he ovat Puolustusvoimat. Joku ilkeämielinen taas laskee, miten moni on sijoitettu sodan ajan organisaatiossa esikuntatehtäviin ja miten moni muuten vain pitäisi jättää toimistoonsa muista syistä ja päädyn noin 4000 käytettävissä olevaan kenttäkelpoiseen ammattisotilaaseen kaikkiaan.

Meillä on reserviläisarmeija. Sitä pitää kouluttaa. Kouluttaa. Ja kouluttaa.

Tapa, millä se tehdään, on poliittinen päätös. Eniten vaikuttava tekijä lienee raha ja miksei myös kenttätyötä tekevien jaksaminen.

Sitten me tappelemme lillukanvarsista täällä.

Jatkakaa.
 
Viimeksi muokattu:
Puhut nyt konventionaaliseen hyökkäykseen varautumisesta. Erikoisjoukko ja cyber toiminta voi alkaa kuukausia ennen kuin mitään muita merkkejä varsinaisesta hyökkäyksestä on. Osittain on jo alkanut.


Konteksti, puhutaan edelleen reservistä perustettavista joukoista vai luuleko että kapiaisia kutsutaan ylimääräisiin kertauksiin kun homma alkaa eskaloitua?


Viittaan aikaiseempaan:


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800781


Boldaukset omia.

Virka-apu sitoumuksen käyttöön ottoon vaaditaan virka-apupyyntö. Ilman pyyntöä ei porukka liiku.

Ammattilaisten ja varusmiesten muodostaminen yksiköiden valmiutta voidaan nostaa kyselemättä keltään. Samoin kuin pääedikunta voi käskeä VVJ-tyypit harjoitukseen kyselemättä keltään jos kyse on valmiuden kehittämisestä. Vaikkapa yllättävä joukkojen siirto kohti vaalimaata. Sitten presidentti voi käskea sen 20 000 miestä ylös ilman kummempia lakeja.

Mikä tässä on niin pirun vaikeaa? Tämän selvempää ei pysty kukaan valmiutta avaamaan rikkomatta lakeja.

Edut.

Jos nopea valmius perustuu virka-apupyyntöön ollaan jo myöhässä. Virka-apupyynto on reagointia tapahtuneeseen, ei valmiuden nostoa ennakoiden.
 
Viimeksi muokattu:
Virka-apu sitoumuksen käyttöön ottoon vaaditaan virka-apupyyntö. Ilman pyyntöä ei porukka kuoli.

Ammattilaisten ja varusmiesten muodostaminen yksiköiden valmiutta voidaan nostaa kyselemättä keltään. Samoin kuin pääedikunta voi käskeä VVJ-tyypit harjoitukseen kyselemättä keltään jos kyse on valmiuden kehittämisestä. Vaikkapa yllättävä joukkojen siirto kohti vaalimaata. Sitten presidentti voi käskea sen 20 000 miestä ylös ilman kummempia lakeja.

Mikä tässä on nuo pirun vaikeaa? Tämän selvempää ei pysty kukaan valmiutta avaamaan rikkomatta lakeja.

Edut.
Mietippä paljonko ammattilaisten sekä varusmiesten valmiusjoukkoja on ja mitä kaikkea harjoitukseen kutsutut joukot saavat tehdä sekä miten harjoituskutsu välitetään ja kuinka nopeasti?

Jos nopea valmius perustuu virka-apupyyntöön ollaan jo myöhässä. Virka-apupyynto on reagointia tapahtuneeseen, ei valmiuden nostoa ennakoiden.
Tuolla perusteella virka-apua ei voisi myöskään pyytää esimerkiksi VIP:n suojaukseen.

CV9030FIN on aivan oikeassa että olisi järjetöntä panostaa siltavartiokomppaniaan joka aloittaa toimintansa vasta kun silta on jo tuhottu mutta miksi sitten näin tehdään ja jos kyseessä olisi vain bluffi niin kannattaisiko se paljastaa?
Meidän kannaltamme on parempi että vihollinen olettaa että kyseistä siltaa voidaan puolustaa vaikka ei voitaisi.

Ja samalla väittämällään haastaa paljastamaan tiedot jotka vaaditaan hänen väittämänsä kumoamiseksi.
 
etippä paljonko ammattilaisten sekä varusmiesten valmiusjoukkoja on ja mitä kaikkea harjoitukseen kutsutut joukot saavat tehdä sekä miten harjoituskutsu välitetään ja kuinka nopeasti?

Eikös niitä joku tuhat ole. Varustettuna parhaimalla mahdollisella tavatalla mitä valtakunnasta löytyy.

Mä en enään kehtaa vääntää jos ei edellinen viesti avannut riittävästi niin olkoon. BTDT
 
Eikös niitä joku tuhat ole. Varustettuna parhaimalla mahdollisella tavatalla mitä valtakunnasta löytyy.
Nii-in.
Se on aika pieni määrä jos ruvetaan listaamaan todennäköisiä kohteita varsinkin kun kapiaisilla on vähän muutakin tekemistä.
Varusmiesten käyttömahdollisuuksia taas rajoittaa missä vaiheessa koulutus on, lukuunottamatta valmiusjoukkoja joissa miehistö palvelee 12 kuukautta.

Niin joo meinasitko tosiaan että MAAKK suorittaa VIP:n suojausta? Kaikesta voi unelmoida..
Väitit äsken että virka-apuun kuuluvan suojauksen voi aloittaa vasta kun jotain on tapahtunut.
Sitäpaitsi resurssien ollessa mitä on niin tuo ei edes ole mitenkään mahdotonta tilanteen eskaloituessa, tilojen tarkistus ja valvonta, mahdollisten väijytys paikkojen tarkistus ja valvonta, liikenteen ohjaaminen, bufferi siviilien ja varsinaisten henkivartijoiden väliin, jne sitovat porukkaa.
 
Itsehän näkisin joukkojen käytön alkuvaiheessa liittyvän tappionsietokykyyn. Normioloissa tietenkin tappionsietokyky on länsimaissa nolla. Harmaata vaihetta kohti edetessä tuvallisuuden ammattilaisille, poliisi, raja, pv - tulee menetyksiä, mutta kansantalous pyörii ja poliitikot voivat puhua terroristeista jne. Mielestäni kuitenkin virkamiesten jälkeen seuraava looginen perustettava yksikkö on vapaaehtoiset reserviläiset, sillä niissäkin joukoissa on poliittista tappionsietokykyä.

Mutta kokonaistilanne tietenkin ratkaisee.
 
Back
Top