Voi tuota suuriäänistä
tietämättömyyttä (
ellen sitten itse ole ymmärtänyt kuulemaani, näkemääni ja kokemaani täysin väärin)
Olisi varmaan paikallaan näiden ressujärjestöpolitikkojen itsekkin osallistua henkilökohtaisesti toimintaan. Näistä kommenteista ja vuodatuksista kuultaa läpi, ettei ainakaan reservin upseerien järjestöväki tunne kehityksen nykytilaa ja lähitulevaisuutta. Voi tietusti olla että alueellisiakin eroja on.
"
PV:n alaisuuteen" tarkoittaa käsittääkseni sitä että PV johtaa, asettaa tavoitteet, hyväksyy kouluttajat, valvoo ja ohjaa koulutusta sotilaallisen koulutuksen osalta ja tukee sotilaallisen puolen kouluttajakoulutusta. Tähän asti tämä on jo ollut näin PV:n tilaaman koulutuksen osalta mutta jatkossa tämä käsittäisi myös muun sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen. Lisäksi tuo tarkoittanee myös sitä että PV:n hyväksymät kouluttajat tulevat myös sijoittumaan siihen tehtävään.
PELKO POIS ja hihat ylös, kyllä hommia vapaaehtoisille riittää ja tähdellisiä tehtäviä. Kun PV antaa nykyistä paremmat raamit ja koulutusvaateet tulevaan, saadaan laadukkaampaa tasoa aikaiseksi.
Toki jos koetaan laajemminkin että tulee taantumaa 1990-luvulle, ihmiset äänestää jaloillaan ja alkaa uusi kierros alusta.
LAINAUS:
16.10.2017
Reserviläisjärjestöt huolissaan MPK:n tulevaisuudesta
Paavo AiroHelsinki
Puolustusministeriö asetti viime viikolla työryhmän selvittämään MPK:n sotilaallisen koulutuksen organisointia osaksi Puolustusvoimia. Reserviläisliiton puheenjohtaja
Ilpo Pohjola pitää erikoisena, että työryhmässä ei ole mukana reserviläisjärjestöjen edustajia. Pohjola laskee, että noin 70 prosenttia MPK:n kouluttajista tulee joko Reserviläisliitosta, Reserviupseeriliitosta tai Maanpuolustuskiltojen liitosta, jotka ovat MPK:n jäsenjärjestöjä. MPK:sta on edustus työryhmässä, mutta jäsenjärjestöjen roolina näyttää olevan lähinnä antaa lausuntoja työryhmälle.
Jos sodan ajan joukkojen koulutus siirtyy Puolustusvoimien alaisuuteen, jää MPK:lle enää varautumis- ja turvallisuuskoulutus sekä sijoittamattoman reservin koulutus. Tämä olisi paluuta siihen, mikä MPK:n rooli alussa oli.
– Olisi tärkeää, että Puolustusvoimien tuki ja varuskuntiin tukeutuminen säilyy jatkossakin kaikille koulutettaville ryhmille, jotta MPK pystyy kouluttamaan ihmisiä entiseen tapaan. Koulutettua varareserviä pitää kuitenkin olla, ja kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien asia, Pohjola sanoo.
Tapaa, jolla MPK:n roolin selvitys etenee, voidaan pitää yllättävänä.
STT uutisoi vasta syyskuun lopussa, että vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin. Alkuperäisessä selvityksessä esillä olleet vaihtoehdot olivat MPK:n kehittäminen perustamalla siitä viranomainen, MPK:n kehittäminen osana Puolustusvoimia ja jatkaminen nykyisellä mallilla.
”Näivettyykö MPK?”
Suomen Reserviupseeriliitto on huolissaan siitä, näivettyykö MPK, jos sen sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille.
– Riittääkö kouluttajien motivaatio enää toimia varautumiseen ja turvallisuuteen sekä sotilaallisiin valmiuksiin liittyvien kurssien vetäjinä ja kouluttajina, jos status nousee eri tasolle? Säilyykö vapaaehtoisuus tasolla, jolla se nyt on ollut, ja säilyykö kustannustehokkuus jatkossa tasolla, jolla se MPK:ssa on pystytty toteuttamaan, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja
Mikko Halkilahti kysyy.
Halkilahti itse näkee, että sotilaallinen koulutus voisi säilyä nykyisen MPK:n alaisuudessa, mutta paikallisjoukkoihin tulisi perustaa koulutusyksikköjä, joissa aktiiviset MPK:n kouluttajat saisivat sodan ajan sijoituksen. Kertausharjoituksissa heidän tehtävänään olisi kouluttaa paikallisjoukkoja.
Reserviupseeriliitolle olisi tärkeintä varmistaa sijoittamattoman reservin koulutus.
– Kaikilla reserviläisillä tulee olla mahdollisuus saada sotilaallista koulutusta, jolla ylläpidetään osaamista. Halukkailla ja kyvykkäillä reserviläisillä tulee olla kanava, jota pitkin voi saada sodan ajan sijoituksen, jos henkilökohtainen soveltuvuus tehtävään Puolustusvoimien mielestä täyttyy.