Nagorno-Karabakhin tilanne kiristyy jälleen

Venäjä alkaa vaikuttaa munattomalta.

Valko-Venäjä on Venäjälle tärkeämpi. Aika harva jaksaa seurata sitä nyt. Venäjä voi ottaa siellä asemia ilman että kukaan huomaa mitään.

Azeri-Armeeni -kähinässä Venäjän mahdollisuudet sanella riippuvat molempien osapuolten heikkoudesta. Venäjä voi nähdä edukseen sen, että veriviholliset kuluttavat toisiaan ennen neuvottelemisen aloittamista.
 
Late on Sunday Hajiyev said the industrial city of Mingachevir had been attacked.
“Mingachevir hosts water reservoir and key electricity plant. Barbaric expression of desperation,” Hajiyev said on Twitter.

Armenia denied it had directed fire “of any kind” towards Azerbaijan. The Armenian leader of Nagorno-Karabakh, Arayik Harutyunyan, however, confirmed on Facebook that his forces had targeted a military airbase in Ganja, but later stopped firing in order to avoid civilian casualties.
 
Valko-Venäjä on Venäjälle tärkeämpi. Aika harva jaksaa seurata sitä nyt. Venäjä voi ottaa siellä asemia ilman että kukaan huomaa mitään.

Azeri-Armeeni -kähinässä Venäjän mahdollisuudet sanella riippuvat molempien osapuolten heikkoudesta. Venäjä voi nähdä edukseen sen, että veriviholliset kuluttavat toisiaan ennen neuvottelemisen aloittamista.
Mutta Azerit ovat Turkin vasalli. Voiko Venäjä antaa oman suojattinsa kärsiä vihollisen käsittelyssä menettämättä omaa kunnioitustaan siinä pienessä valtioiden porukassa joka Venäjää yhä ylöspäin katsoo ja maksaa suojelusta?

Edit. Jos Venäjä ei pysty suojaamaan Armeniaa edes Azereilta, ja kansanmurhaava Turkki on selän takana, niin Armenian kansa saattaa hyvinkin kääntää politiikan kohti länttä. Ja silloin Venäjä menettää taas yhden tukikohdan pehmeässä vatsassaan.
 
Mutta Azerit ovat Turkin vasalli. Voiko Venäjä antaa oman suojattinsa kärsiä vihollisen käsittelyssä menettämättä omaa kunnioitustaan siinä pienessä valtioiden porukassa joka Venäjää yhä ylöspäin katsoo ja maksaa suojelusta?

Edit. Jos Venäjä ei pysty suojaamaan Armeniaa edes Azereilta, ja kansanmurhaava Turkki on selän takana, niin Armenian kansa saattaa hyvinkin kääntää politiikan kohti länttä. Ja silloin Venäjä menettää taas yhden tukikohdan pehmeässä vatsassaan.
Ranskan kannattaisikin tässä vetää Armenia liittolaisekseen, pois Venäjän vaikutuspiiristä. Ranskalla on jo nyt muutenkin hyvin huonot välit Turkkiin, eikä Azerbaidžaniinkaan ilmeisesti juuri minkäänlaiset. USA:n on vaikeampi tehdä tässä mitään (Iranin tilanteen takia), mutta Ranskan johtama liittouma voisi vetää Armenian pois Venäjän otteesta. Samalla Turkki saisi nenilleen.
 
Ranskan kannattaisikin tässä vetää Armenia liittolaisekseen, pois Venäjän vaikutuspiiristä. Ranskalla on jo nyt muutenkin hyvin huonot välit Turkkiin, eikä Azerbaidžaniinkaan ilmeisesti juuri minkäänlaiset. USA:n on vaikeampi tehdä tässä mitään (Iranin tilanteen takia), mutta Ranskan johtama liittouma voisi vetää Armenian pois Venäjän otteesta. Samalla Turkki saisi nenilleen.
Miten uskottava Ranskan turvatakuu olisi paikassa johon Ranskalla ei ole pääsyä, jos Turkki niin päättää? Myös poliittinen tilanne voi nopeastikin muuttua ja Ranska (tai muu merkittävä länsimaa) hylätä Armenian Turkin armoille.

Tällä hetkellä Venäjällä on Armeniassa kaiketi luokkaa 3000 sotilasta ja 20 MIG 29:iä. Niiden mainitaan toimivan yhteistyössä Armenian rajavartioston kanssa eli lienee ansalankataktiikka. Turkki tai muu valtio ei voi hyökätä Armeniaan hyökkäämättä samalla venäläisiä joukkoja vastaan. Olisiko Ranska valmis vastaavaan panostukseen, kun mitään suoranaista hyötyä ei olisi luvassa?

1990-luvulla Azerbaidzanissa suoritettiin armenialaisten etninen puhdistus. 400 000 (eli kaikki) armenialaista joutui poistumaan maasta. Tässä, jos armenialaisten puolustus pettää, niin luvassa on 100% etninen puhdistus azereiden valtaamilta alueilta. Vuoristo Karabakhissa pidettiin 1990-luvulla kansanäänestys, jossa 99% asukkaista kannatti itsenäistymistä. Äänestystulosta ei olisi kumonnut edes se, että alueella vähemmistönä olleet azerit olisivat kaikki äänestäneet vastaan.

Jos tausta kiinnostaa niin kannattaa lukea ainakin tämä wikisivu:
 
Ranskan kannattaisikin tässä vetää Armenia liittolaisekseen, pois Venäjän vaikutuspiiristä. Ranskalla on jo nyt muutenkin hyvin huonot välit Turkkiin, eikä Azerbaidžaniinkaan ilmeisesti juuri minkäänlaiset. USA:n on vaikeampi tehdä tässä mitään (Iranin tilanteen takia), mutta Ranskan johtama liittouma voisi vetää Armenian pois Venäjän otteesta. Samalla Turkki saisi nenilleen.
Pieni ongelma vaan se, että mitä kautta Ranska käytännössä voisi Armeniaa avustaa? Sen rajanaapurit ovat Azerbaitsan, Turkki, Iran ja Georgia. Näistä Azerbaitsan on hyökkääjä ja Turkki tukee azereita Georgian kautta kulkien. Iran tukee Armeniaa ainakin sallimalla venäläisten avustusten kauttakulun, mutta länsimaiden välit Iranin kanssa ovat mitä ovat. Ranska voisi korkeintaan painostaa Turkkia vetämään avun Azerbaitsanilta, ja mahtaisiko Erdo taipua...
 
Miten uskottava Ranskan turvatakuu olisi paikassa johon Ranskalla ei ole pääsyä, jos Turkki niin päättää? Myös poliittinen tilanne voi nopeastikin muuttua ja Ranska (tai muu merkittävä länsimaa) hylätä Armenian Turkin armoille.

Tällä hetkellä Venäjällä on Armeniassa kaiketi luokkaa 3000 sotilasta ja 20 MIG 29:iä. Niiden mainitaan toimivan yhteistyössä Armenian rajavartioston kanssa eli lienee ansalankataktiikka. Turkki tai muu valtio ei voi hyökätä Armeniaan hyökkäämättä samalla venäläisiä joukkoja vastaan. Olisiko Ranska valmis vastaavaan panostukseen, kun mitään suoranaista hyötyä ei olisi luvassa?

1990-luvulla Azerbaidzanissa suoritettiin armenialaisten etninen puhdistus. 400 000 (eli kaikki) armenialaista joutui poistumaan maasta. Tässä, jos armenialaisten puolustus pettää, niin luvassa on 100% etninen puhdistus azereiden valtaamilta alueilta. Vuoristo Karabakhissa pidettiin 1990-luvulla kansanäänestys, jossa 99% asukkaista kannatti itsenäistymistä. Äänestystulosta ei olisi kumonnut edes se, että alueella vähemmistönä olleet azerit olisivat kaikki äänestäneet vastaan.

Jos tausta kiinnostaa niin kannattaa lukea ainakin tämä wikisivu:
Georgia tarvitsee EU:ta turvakseen ja kauppaan. Ranskahan voisi ystävällisesti vihjata että Armeniaan rupeaa kulkemaan Ranskalaisia rekkoja suoraan satamasta rajalle, ei varmaan aiheuta ongelmia.
 
_114742872_b911081a-b2d8-4fe0-8f54-3524802467af.jpg

Azerbaijan's second-largest city, Ganja, has been shelled by Armenian forces, as heavy clashes continue over the disputed Nagorno-Karabakh enclave.

The enclave is officially part of Azerbaijan but run by ethnic Armenians.

The self-proclaimed authorities there said they hit Ganja's military airport after Azerbaijani forces shelled the region's capital, Stepanakert.
 
Miten uskottava Ranskan turvatakuu olisi paikassa johon Ranskalla ei ole pääsyä, jos Turkki niin päättää? Myös poliittinen tilanne voi nopeastikin muuttua ja Ranska (tai muu merkittävä länsimaa) hylätä Armenian Turkin armoille.

Tällä hetkellä Venäjällä on Armeniassa kaiketi luokkaa 3000 sotilasta ja 20 MIG 29:iä. Niiden mainitaan toimivan yhteistyössä Armenian rajavartioston kanssa eli lienee ansalankataktiikka. Turkki tai muu valtio ei voi hyökätä Armeniaan hyökkäämättä samalla venäläisiä joukkoja vastaan. Olisiko Ranska valmis vastaavaan panostukseen, kun mitään suoranaista hyötyä ei olisi luvassa?

1990-luvulla Azerbaidzanissa suoritettiin armenialaisten etninen puhdistus. 400 000 (eli kaikki) armenialaista joutui poistumaan maasta. Tässä, jos armenialaisten puolustus pettää, niin luvassa on 100% etninen puhdistus azereiden valtaamilta alueilta. Vuoristo Karabakhissa pidettiin 1990-luvulla kansanäänestys, jossa 99% asukkaista kannatti itsenäistymistä. Äänestystulosta ei olisi kumonnut edes se, että alueella vähemmistönä olleet azerit olisivat kaikki äänestäneet vastaan.

Jos tausta kiinnostaa niin kannattaa lukea ainakin tämä wikisivu:

En tiedä onko vain väärää luuloa, mutta pari päivää ollut vahvasti mututuntuma että Armenia on helisemässä tämän kanssa. Jos vihollinen on vallannut kiistellyltä alueelta kyliä ja kaupunkeja ei se sieltä mihinkään enään lähde ellei Turkki pakota. Armeniasta tulee sodan häviäjä vaikka tulitauko saataisiinkin. Vähän epäselvää ketä tässä kurmootetaan. Armeniaa vai Putinia.

 
En tiedä onko vain väärää luuloa, mutta pari päivää ollut vahvasti mututuntuma että Armenia on helisemässä tämän kanssa. Jos vihollinen on vallannut kiistellyltä alueelta kyliä ja kaupunkeja ei se sieltä mihinkään enään lähde ellei Turkki pakota. Armeniasta tulee sodan häviäjä vaikka tulitauko saataisiinkin. Vähän epäselvää ketä tässä kurmootetaan. Armeniaa vai Putinia.

Armeniaa. Venäjä voi vedota jälkikäteen, että ähäskutti ei koske turvatakuut, koska separatistialueet. Azereilla varmasti menohalua yhdistää ekslaavikin, mutta tietyn pisteen jälkeen isot pojat sanoo, että pelit seis ja "neuvottelupyötään".

Armenian ainoa toivo lienee azereiden täydellinen ylilyönti tai sitten kansainvälinen painostus rauhaan. Näiden alueiden kohtalo ei kiinnosta juuri ketään, joten rauhaa tuskin tulee heidän ehdoillaan.

Iranin kädet on sidottu, koska yli 20 miljoonainen azerivähemmistö. Turkki ja Venäjä tehneet todnäk diilin. Georgia pyrkii olemaan kuin Sveitsi tässä kaiken välissä.

Kalustoa myös riittää jatkuvaan sotimiseen pitkälle ensi vuoteen ja sen jälkeen vaikka kivillä ja kepeillä. Talven tulo voi rauhoittaa tilannetta asemasodaksi, mutta se ei tykistöön ja droneihin paljoa vaikuta.
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys niille, jotka tietävät:

Jos Turkki ja Venäjä ajautuisivat tässä suoriin yhteenottoihin vieraalla maalla, niin miten se vaikuttaisi venäläisten paattien mahdollisuuteen käyttää Bosborin salmea?

1. Venäjän lipun alla seilaavat rahtilaivat?
2. Venäjän valtion alukset - sotalaivat mukaanlukien?
3. Venäjälle tai sen hallussa oleville alueille liikennöivät muiden maiden lipun alla liikkuvat laivat?
4. Erilaiset tutkimus-, poraus- yms. lautat ja alukset?

Onko Turkilla tämän asian suhteen peukaloruuvi Venäjän kourassa kiinni?

Kysymys koskee siis vain vieraalla maaperällä tapahtuvia konflikteja, ei suoraa kansallisvaltioiden välistä sotaa vaan esim. Turkin ja Venäjän ilmataisteluita Armenian ja Azerbaidzanin ilmatilassa tms.
 
Kysymys niille, jotka tietävät:

Jos Turkki ja Venäjä ajautuisivat tässä suoriin yhteenottoihin vieraalla maalla, niin miten se vaikuttaisi venäläisten paattien mahdollisuuteen käyttää Bosborin salmea?

1. Venäjän lipun alla seilaavat rahtilaivat?
2. Venäjän valtion alukset - sotalaivat mukaanlukien?
3. Venäjälle tai sen hallussa oleville alueille liikennöivät muiden maiden lipun alla liikkuvat laivat?
4. Erilaiset tutkimus-, poraus- yms. lautat ja alukset?

Onko Turkilla tämän asian suhteen peukaloruuvi Venäjän kourassa kiinni?

Kysymys koskee siis vain vieraalla maaperällä tapahtuvia konflikteja, ei suoraa kansallisvaltioiden välistä sotaa vaan esim. Turkin ja Venäjän ilmataisteluita Armenian ja Azerbaidzanin ilmatilassa tms.

Rahti ja muun liikenteen kieltäminen olisi käytännössä saarto. Toki vain osittainen koskien Välimeren suuntaa, mutta Venäjä varmasti pitäisi sitä sotatoimena. Täydellinen, fyysisesti pakotettu saarto ei ole sama asia kuin pakotteet tai kieltäytyminen keskinäisestä kaupankäynnistä.

Since 1945, the United Nations Security Council determines the legal status of blockades and by article 42 of the UN Charter, the council can also apply blockades.[10] The UN Charter allows for the right of self-defense but requires that this must be immediately reported to the Security Council to ensure the maintenance of international peace.

According to the not ratified document San Remo Manual on International Law Applicable to Armed Conflicts at Sea, 12 June 1994,[11] a blockade is a legal method of warfare at sea but is governed by rules. The manual describes what can never be contraband. The blockading nation is free to select anything else as contraband in a list, which it must publish.

The blockading nation typically establishes a blockaded area of water, but any ship can be inspected as soon as it is established that it is attempting to break the blockade. This inspection can occur inside the blockaded area or in international waters, but never inside the territorial waters of a neutral nation. A neutral ship must obey a request to stop for inspection from the blockading nation. If the situation so demands, the blockading nation can request that the ship divert to a known place or harbour for inspection. If the ship does not stop, then the ship is subject to capture. If people aboard the ship resist capture, they can be lawfully attacked.

Act of war[edit]​

Main article: Casus belli
Whether or not a blockade was seen as lawful depended on the laws of the nations whose trade was influenced by the blockade.


An embargo is when one nation establishes a policy not to trade with another nation and not to allow its own ports or territory to be used for commerce with that nation. Establishment of an embargo is the prerogative of any nation.

A blockade is totally different. A blockade is closing to international commerce by military force the coast of another entity. A blockade prevents third parties from undertaking normal commercial activity. A blockade is an act of war rather than merely exercising one’s own prerogatives.

In 1967, when the Government of Egypt closed the straits of Tiran to Israeli or third party commerce with the port of Eilat, they established a blockade. The Egyptians, thus, initiated a war with Israel. The Israelis were, therefore, justified in launching their military operations against Egypt in June 1967. The Egyptian blockade of the straits differed significantly from the Arab League policy of boycotting Israel. Blockading the straits crossed the line from a confrontational policy to an act of war.

 
Stepankertia pommitetaan aivan silmittömästi. En tiedä onko tuolla sotilaskohteita seassa vai ei, mutta kyllähän tuollainen aluemaalitulitus on käytännössä siviileistä täysin piittaamatonta. Konfliktin alussa joku sanoi, että jos Azerit voittaa, niin alueella tullaan näkemään todella rajut etniset puhdistukset. Tämän tyyppinen toiminta kyllä viittaa, että siihen pyritään jo nyt.

 
Stepankertia pommitetaan aivan silmittömästi. En tiedä onko tuolla sotilaskohteita seassa vai ei, mutta kyllähän tuollainen aluemaalitulitus on käytännössä siviileistä täysin piittaamatonta. Konfliktin alussa joku sanoi, että jos Azerit voittaa, niin alueella tullaan näkemään todella rajut etniset puhdistukset. Tämän tyyppinen toiminta kyllä viittaa, että siihen pyritään jo nyt.


On siellä hallinnollisia rakennuksia ainakin. 1992 sodassa kaupunkia pommittettiin vastaavasti Shushin kaupungista, joka oli Azerbaijanin hallinnassa, kunnes Armenian joukot valtasivat sen. Nyt pommitukset voidaan tehdä kauempaa modernilla kalustolla.
 
Stepankertia pommitetaan aivan silmittömästi. En tiedä onko tuolla sotilaskohteita seassa vai ei, mutta kyllähän tuollainen aluemaalitulitus on käytännössä siviileistä täysin piittaamatonta. Konfliktin alussa joku sanoi, että jos Azerit voittaa, niin alueella tullaan näkemään todella rajut etniset puhdistukset. Tämän tyyppinen toiminta kyllä viittaa, että siihen pyritään jo nyt.

Tällaiseen luulisi olevan YK:lla jotakin sanomista.
 
Back
Top