Nasu:n korvaaja

[Ohjus-tiedustelija]

Mielenkiintoisempaa olisi ollut tutkia kustannusrakennetta sille että oltaisiin vaihdettu Bankut Ruotsalaisiin MtLb:hin... Tosin eiköhän tuotakin ole paperialla pyöritelty...

Olin ymmärtänyt, että Suomi osti kaikki Ruotsissa jäljellä olleet Ällitällit? Osan ilmeisesti söi jo paikallinen Stena ennen Suomen kauppoja. Ruotsin Ällit eivät olisi riittäneet kuitenkaan kokonaan yhden suhde yhteen korvaamiseen ja Ruotsin älleistähän aika iso osa oli korotettuja versioita tai korjausversioita.

Ruotsilla taisi olla noita yhteensä 460kpl joten kyllä nuo olisi varmaan riittäneet koska SA-joukot vähenivät/vähenevät meilläkin oleellisesti... Ikävä kyllä noin siinä taisi vaan käydä:
"Late update
As of 2010 most Pbv 401′s are scrapped or sold. Many went to the scrapyard still with the protective plastic from the renovation 15 years ago still in place."

Voisi kuvitella että oltaisiin nuo saatu siihen samaan n.18 000Eur/kpl hintaan jos olisi haluttu... jokuhan siinä mätti! Ehkei MtLb ole lumiolosuhteissa tai muuten liikkuvuudeltaan / miehistön kuljetuskyvyltään riittävän hyvä suhteessa Tekaan. Ja vaunun ylläpitokulut (huollon tarve) suhteessa Bankkuun on ainakin minulle arvoitus.

Täällähän oli joskus kuva kyseisten MtLb vaunujen kuljetuksesta Suomeen ja ulkoisesti vaunujen yksivärinen (Itä-Saksalainen?) maalaus oli ainakin todella pahasti hilseillyt, aivan kuin vaunut olisivat seisseet sään armoilla iät ajat... Näistä interwebin jutuista kun saa sen kuvan että vaunut olisi kuitenkin teknisesti peruskorjattu kuten varmuudella tehtiin ainakin BMP-1 kalustolle:

"In the mid nineties the swedish army made a find when they bought armoured transport vehicles from old warsaw pact stocks for the price of scrap metal. Among the varous vehicles bought was the MTLB APC. Various members of the MTLB family was bought. The Pansarbandvagn 401 is the “vanilla” MTLB. The vehicles were refurbished and put to service as splinter protected APC´s replacing unarmoured and unarmed trucks as transportation for infantry soldiers."

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ruotsilla taisi olla noita yhteensä 460kpl joten kyllä nuo olisi varmaan riittäneet koska SA-joukot vähenivät/vähenevät meilläkin oleellisesti... Ikävä kyllä noin siinä taisi vaan käydä:
"Late update
As of 2010 most Pbv 401′s are scrapped or sold. Many went to the scrapyard still with the protective plastic from the renovation 15 years ago still in place."

Täällähän oli joskus kuva kyseisten MtLb vaunujen kuljetuksesta Suomeen ja ulkoisesti vaunujen yksivärinen (Itä-Saksalainen?) maalaus oli ainakin todella pahasti hilseillyt, aivan kuin vaunut olisivat seisseet sään armoilla iät ajat... Näistä interwebin jutuista kun saa sen kuvan että vaunut olisi kuitenkin teknisesti peruskorjattu kuten varmuudella tehtiin ainakin BMP-1 kalustolle:

"In the mid nineties the swedish army made a find when they bought armoured transport vehicles from old warsaw pact stocks for the price of scrap metal. Among the varous vehicles bought was the MTLB APC. Various members of the MTLB family was bought. The Pansarbandvagn 401 is the “vanilla” MTLB. The vehicles were refurbished and put to service as splinter protected APC´s replacing unarmoured and unarmed trucks as transportation for infantry soldiers."

Täältähän nuo kuvat löytyi:
http://postvagnen.com/forum/index.php?mode=thread&id=298100

Lieköhän noissa sittenkin pinnassa tuo ylempänä mainittu "muovisuojakalvo" / tai joku vastaava ruiskutettu suojapinnoite joka on hilseillyt irti...

Kyllä noiden kanssa olisi saannut olla aikaisemmin hereillä ja ottaa vähän enemmänkin tänne, niin halpaa peruskauraa on kyseessä ja jolle löytyy aina käyttöä! Tietty jos nyt täysin käyttökelpoisiakin Bankkuja lähtee 2003 tyyliin n.2000Eur/kpl, niin ehkä ne on kumminkin fiksumpia pohjoiseen...

 

[Hanski]

Mielenkiintoisempaa olisi ollut tutkia kustannusrakennetta sille että oltaisiin vaihdettu Bankut Ruotsalaisiin MtLb:hin... Tosin eiköhän tuotakin ole paperialla pyöritelty...

Olin ymmärtänyt, että Suomi osti kaikki Ruotsissa jäljellä olleet Ällitällit? Osan ilmeisesti söi jo paikallinen Stena ennen Suomen kauppoja. Ruotsin Ällit eivät olisi riittäneet kuitenkaan kokonaan yhden suhde yhteen korvaamiseen ja Ruotsin älleistähän aika iso osa oli korotettuja versioita tai korjausversioita.

Ruotsilla taisi olla noita yhteensä 460kpl joten kyllä nuo olisi varmaan riittäneet koska SA-joukot vähenivät/vähenevät meilläkin oleellisesti... Ikävä kyllä noin siinä taisi vaan käydä:
"Late update
As of 2010 most Pbv 401′s are scrapped or sold. Many went to the scrapyard still with the protective plastic from the renovation 15 years ago still in place."

Voisi kuvitella että oltaisiin nuo saatu siihen samaan n.18 000Eur/kpl hintaan jos olisi haluttu... jokuhan siinä mätti! Ehkei MtLb ole lumiolosuhteissa tai muuten liikkuvuudeltaan / miehistön kuljetuskyvyltään riittävän hyvä suhteessa Tekaan. Ja vaunun ylläpitokulut (huollon tarve) suhteessa Bankkuun on ainakin minulle arvoitus.

Ruotsilla ilmeisesti jäi varaosakannibalisoinnin jälkeen käyttöön 460 kpl Ällitällejä. Näistä kuitenkin 60 kpl oli MT-LBu:ta ja 90 kpl MTP-LB:tä (korjausversio) eli normi-ällejä ei olisi ollut kuin 310 kpl. Näistä Suomi sitten osti n. 100 kpl ja n. 50 kpl korotettua MT-LBu:ta.

Täydensin vielä vastausta: Ruotsihan rakensi osasta normi-ällejä ambulanssiversioita eli varsinaisia henkilökuljetus-ällejä oli alle 300 kpl. Tosin miksei ambulanssiversiosta paarit saa pois, jos on tarpeen! (toisaalta eipä niitä panssaroituja ambulansseja Suomessakaan vaivoiksi saakka ole!)

 

[commando]

Aikoinaan tuli paljon oleiltua noiden telakuorma-autojen kyydissä ja täytyy todeta että ruotsalainen oli paljon parempi kuin suomalainen. Ensinnäkin ne olivat kunnossa ja toisekseen suomalaisista nasuista telat lähtivät yhtä mittaan irti joten ko. vehje ei ollut kovin luotettava. Aina sai pelätä että koska se nauha lähtee irti. Myöskin matkustusmukavuuden suhteen ruotsalaiset olivat ylivoimaisia, niissä oli lämmintä ja lämmitys siis todellakin tarkoitti muutakin kuin kylmän ja kostean ilman puhaltamista jääkärin märkiin vaatteisiin. En ollut kuski joten en tiedä kaikkea eikä minua silloin juuri kiinnostanutkaan tietää. Ainakin varusmieskoulutuksessa olevilla tekoilla ei olisi ollut mitään asiaa uimaan, sen verran joka paikassa oli rakoja, tiivisteet ja ovet hajalla jne. Teka toki kulki missä vain se oli mahdollista ja siihen se olikin yksi parhaista mutta toisaalta sinne minne teka meni olisi päästy vielä paremmin jos ryhmällä olisi ollut käytössä 4 moottorikelkkaa ahkioilla tai mönkijää kärryillä kun kuitenkin pitää muistaa että ko. vehkeiden yhteiskustannukset varmaan ovat paljon pienemmät kuin noiden tekojen? Suolle mönkijällä ei niinkään tietenkään ole asiaa. Koska en ole mikään suuri ajoneuvoekspertti niin voisiko joku kenties arvioida mitä etuja ja haittoja olisi siirtyä useampiin yksittäisajoneuvoihin?

 

[kimmo.j]

Ajoneuvojen määrän lisääntyessä lisääntyy huolton ja korjaustoiminan tarve. Lisäksi kuljettajien tarve kasvaa, kun jääkäri istuu ajoneuvon kyydissä, hän voi vaipua uneen ja saa hiukan kaivattua lepoa. Monkkärissä ei lepää edes matkustaja. Toisaalta yhden ajoneuvon hajotessa, vahinko ei ole iso koska suurinosa ryhmästä voi jatkaa matkaa. Eli lienee makuasia kumpi on parempi.

 

[commando]

Tekassakaan ei lepää yksikään kyydissä oleva, sen verran meno on epätasaista, äänekästä, ahdasta ja epäergonomista. Vielä pahempi laitos kuin Pasi. Kukaan ei koskaan ole pystynyt tekassa nukkumaan minuuttia kauempaa, eihän? Toisaalta luulisi että moottorikelkat ja mönkijät ovat paremmin, helpommin ja halvemmin huollettavissa kuin telakuorma-autot vaikka niitä onkin enemmän on ko. laitteissa suhteellisen helppo ja universaalilta tuntuva mekaniikka sekä uusia saa aina tilalle?

 

[koponen]

Tekassa, pasissa ja melko lailla missä tahansa härpättimessä jossa ei tarvitse pitää kiinni tai tasapainoilla pysyäkseen kyydissä voi erinomaisesti nukkua. Jos ei uni maita, lisää väsymystä. Kokemusta on, itsellä ja joukoilla. Kokonaisuuteen nähden ei kuitenkaan liene kovin ratkaiseva asia.

 

[Hanski]

Aikoinaan tuli paljon oleiltua noiden telakuorma-autojen kyydissä ja täytyy todeta että ruotsalainen oli paljon parempi kuin suomalainen. Ensinnäkin ne olivat kunnossa ja toisekseen suomalaisista nasuista telat lähtivät yhtä mittaan irti joten ko. vehje ei ollut kovin luotettava. Aina sai pelätä että koska se nauha lähtee irti. Myöskin matkustusmukavuuden suhteen ruotsalaiset olivat ylivoimaisia, niissä oli lämmintä ja lämmitys siis todellakin tarkoitti muutakin kuin kylmän ja kostean ilman puhaltamista jääkärin märkiin vaatteisiin. En ollut kuski joten en tiedä kaikkea eikä minua silloin juuri kiinnostanutkaan tietää. Ainakin varusmieskoulutuksessa olevilla tekoilla ei olisi ollut mitään asiaa uimaan, sen verran joka paikassa oli rakoja, tiivisteet ja ovet hajalla jne. Teka toki kulki missä vain se oli mahdollista ja siihen se olikin yksi parhaista mutta toisaalta sinne minne teka meni olisi päästy vielä paremmin jos ryhmällä olisi ollut käytössä 4 moottorikelkkaa ahkioilla tai mönkijää kärryillä kun kuitenkin pitää muistaa että ko. vehkeiden yhteiskustannukset varmaan ovat paljon pienemmät kuin noiden tekojen? Suolle mönkijällä ei niinkään tietenkään ole asiaa. Koska en ole mikään suuri ajoneuvoekspertti niin voisiko joku kenties arvioida mitä etuja ja haittoja olisi siirtyä useampiin yksittäisajoneuvoihin?

Mönkkäri ja kelkka ovat varmasti maastossa oivia pelejä. Näitä on myös saatavissa hyviä määriä siviilistä pakko-otoilla. Mönkkäri ja kelkka eivät kuitenkaan riitä joukon ainoiksi ajoneuvoiksi, jonnekin pitäisi saada lastattua joukkokohtainen varustus. Ehkä tulevaisuuden (pohjoisen alueellisissa) joukoissa jokin yhdistelmä kelkoista, mönkkäreistä ja tekoista voisi olla toimiva. Etelässä teka tietenkin vaihdettaisiin Pasiin.

Teka ei taida olla pitkillä siirtymätaipaleilla tai tiellä mikään nautinto? Pitäisikö teka-joukoissa varautua jollakin tavalla pidempiin maantiekuljetuksiin esim. varaamalla (siviili)siirtolava-autoja, jonka päälle tekan voisi laittaa keikkumaan? Itsellä on enemmän kokemusta Pasin takatilassa roikkumisesta. Pasihan on tieliikenteessä ihan soiva peli, pysyy hyvin muun liikenteen rytmissä mukana ja saa kanssa-autoilijoilta riittävän kunnioituksen!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Minulle oli yllätys, että puolustusvoimat on vielä kiinnostunut BV206:sta. Sinällään vaunut ovat tuttuja ja ilmeisesti ihan toimivaa tekniikkaa, mutta alkaahan Norjankin vaunuilla olla jo ikää. Hinnan voisi kuvitella jäävän kohtuulliseksi. Tekoja on hankittu 1990- ja 2000-luvuilla kansainvälisesti sen verran vähän, ettei oikein taida olla toimivia jälkimarkkinoita!

Kuten todettua huhun mukaan varaosina ostetut vaunut maksoivat vain n.2000eur/kpl, tiedä sitten mikä lasketaan varaosavaunuksi, tokkopa Norjalaiset ihan raatoja varastoissa seisottavat (koska kyseessä oli varastojen purku) ja eihän ihan loppuunajettuja vaunuja ole mitään järkeä varaosiksi ostaa koska kaikki haviteltavat kuluvat osat on niissäkin lopussa.

Yli 20 000kpl tuotettu kokonaismäärä on muuten sellainen että netistä löytyy varaosa sivusto ihan siviileillekkin, esim. New rubber truck 4950 USD /pcs

Tuotetut eri konevaihtoehdot ovat muuten seuraavat:
Industrial Ford V6 Gasoline 136 hp
Mercedes-Benz 5 cyl. Turbo Diesel 125 hp
Mercedes-Benz 6 cyl. Turbo Diesel 136 hp

Mitähän mallia meillä on ollut käytössä?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tekassakaan ei lepää yksikään kyydissä oleva, sen verran meno on epätasaista, äänekästä, ahdasta ja epäergonomista. Vielä pahempi laitos kuin Pasi. Kukaan ei koskaan ole pystynyt tekassa nukkumaan minuuttia kauempaa, eihän?

Ai että oikein pahempi kuin pasi... hehhee... Muistan yhden vierailun lääkintä pasissa ja tuntui että olin saapunut taivaaseen :a-grin: Tervetuloa tutustumaan itäkaluston ergonomiaa ja tilojen "jäljyyteen", ja kyllä uni maistui aina vaikka kuinka keinutti ja kivet narskui/kolisi telakoneistossa. Ja pelkkä torkkuminenkin on lepoa, kyllä se suurin etu tulee siitä että päästään kuivaan sääsuojaan ja ei tosiaa tarvi välittää mistään mitä ympärillä tapahtuu.

 

[commando]

Tekassa, pasissa ja melko lailla missä tahansa härpättimessä jossa ei tarvitse pitää kiinni tai tasapainoilla pysyäkseen kyydissä voi erinomaisesti nukkua. Jos ei uni maita, lisää väsymystä. Kokemusta on, itsellä ja joukoilla. Kokonaisuuteen nähden ei kuitenkaan liene kovin ratkaiseva asia.

Olen ollut aika paljon sekä tekan että pasin kyydissä ja niissä juuri nimenomaan joutuu tasapainottelemaan ellei ajoneuvo ole niin tyhjä että pystyy rakentamaan itselleen "linnunpesän" repuista, paareista tai vastaavasta rekvisiitasta. Moottoritiellä asia on eri. Kaikissa näissä välineissä lyö myös helposti päänsä ellei ole skarppina kun osuu vähän epätasaisuuksia tielle. Paseissa pitää lisäksi istua kyyryssä. Jos teka olisi kunnossa (ovet ja ilmastointi toimisivat) niin siinä on mielestäni helpompi nukkua. Esimerkiksi kuorma-auton lavalla nukkuminen on ollut paljon helpompaa. Uusissa ajoneuvoissa tähän lienee kiinnitetty enemmän huomiota ja kaikenlaista legendaa kuulee AMV:n sisätiloista huvipuistoturvakaarineen ja led-näyttöineen kun itse en ole päässyt näkemään.

Ai että oikein pahempi kuin pasi... hehhee... Muistan yhden vierailun lääkintä pasissa ja tuntui että olin saapunut taivaaseen :a-grin: Tervetuloa tutustumaan itäkaluston ergonomiaa ja tilojen "jäljyyteen", ja kyllä uni maistui aina vaikka kuinka keinutti ja kivet narskui/kolisi telakoneistossa. Ja pelkkä torkkuminenkin on lepoa, kyllä se suurin etu tulee siitä että päästään kuivaan sääsuojaan ja ei tosiaa tarvi välittää mistään mitä ympärillä tapahtuu.

Suomalaiset tekojen takatilat eivät ainakaan olleet kuivia ja lähinnä takavaunuun puhallettiin kylmää ja kosteaa ilmaa ja monesti tuntui että mieluummin olisi ollut sääsuojassa ulkona. Lääkintäpasissa en ole koskaan vieraillut enkä itäkalustoon huviajeluita enemmän tutustunut. Jokainen ajoneuvo muuttuu hyvin epäergonomiseksi kun sinne tungetaan kaksinkertainen määrä suunniteltuun kuljetuskapasiteettiin nähden joka on arkipäivää niin varusmiehenä kuin rauhanturvaajana ja täten varmasti tositilanteessakin.

 

[RistoJ]

Aikoinaan tuli paljon oleiltua noiden telakuorma-autojen kyydissä ja täytyy todeta että ruotsalainen oli paljon parempi kuin suomalainen. Ensinnäkin ne olivat kunnossa ja toisekseen suomalaisista nasuista telat lähtivät yhtä mittaan irti joten ko. vehje ei ollut kovin luotettava. Aina sai pelätä että koska se nauha lähtee irti. Myöskin matkustusmukavuuden suhteen ruotsalaiset olivat ylivoimaisia, niissä oli lämmintä ja lämmitys siis todellakin tarkoitti muutakin kuin kylmän ja kostean ilman puhaltamista jääkärin märkiin vaatteisiin. En ollut kuski joten en tiedä kaikkea eikä minua silloin juuri kiinnostanutkaan tietää. Ainakin varusmieskoulutuksessa olevilla tekoilla ei olisi ollut mitään asiaa uimaan, sen verran joka paikassa oli rakoja, tiivisteet ja ovet hajalla jne. Teka toki kulki missä vain se oli mahdollista ja siihen se olikin yksi parhaista mutta toisaalta sinne minne teka meni olisi päästy vielä paremmin jos ryhmällä olisi ollut käytössä 4 moottorikelkkaa ahkioilla tai mönkijää kärryillä kun kuitenkin pitää muistaa että ko. vehkeiden yhteiskustannukset varmaan ovat paljon pienemmät kuin noiden tekojen? Suolle mönkijällä ei niinkään tietenkään ole asiaa. Koska en ole mikään suuri ajoneuvoekspertti niin voisiko joku kenties arvioida mitä etuja ja haittoja olisi siirtyä useampiin yksittäisajoneuvoihin?

En nyt mikään ajoneuvoekspertti ole, mutta mieleen tulee heti muutama asia:

- Siirryttäessä yksittäisajoneuvoihin kuskina olisi huomattavasti useampi jamppa, joka varmasti veisi mehuja koko porukasta enemmän varsinkin pidemmillä siirtymillä. Muutenkin veikkaan, että porukka väsyy nopeammin moottorikelkkakyydissä kuin Nasussa tai Bankussa
- Moottorikelkoissa tai mönkijöissä ei olisi minkäänlaista suojaa sirpaleilta, luodeilta tai edes sateelta. Tekoissa sentään on edes jotain suojana. Pelkkä sääsuojakin on hyvä sotilaiden jaksamista ajatellen ja mukana kulkevan tavaran säilymisen kannalta.
- 4 ajoneuvoa yhden sijasta vaatisi nelinkertaisen määrän radioita, jotta ne 4 ajoneuvoa olisivat johdettavissa. Entä miten esim. moottorikelkkaan saa radion siten, että se olisi käytettävissä ajon aikana?
- Moottorikelkkaan tai mönkijään ei oikein voi asentaa esim. konekivääriä, joten omasuoja olisi heikompi.
- Mikä on moottorikelkan ja mönkijän toimintamatka? Kovin tiheä tankkaus- ja huoltoväli ei ole hyvä sotahommissa.
- Kuljetuskyky ja kuormankantokyky olisi pienempi erityisesti isojen ja painavien tavaroiden ja aseiden osalta.

Toki mönkijöille ja moottorikelkoille käyttöä löytyy, mutta en näe kyllä mahdolliseksi korvata niillä esim. Nasuja.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ai että oikein pahempi kuin pasi... hehhee... Muistan yhden vierailun lääkintä pasissa ja tuntui että olin saapunut taivaaseen :a-grin: Tervetuloa tutustumaan itäkaluston ergonomiaa ja tilojen "jäljyyteen", ja kyllä uni maistui aina vaikka kuinka keinutti ja kivet narskui/kolisi telakoneistossa. Ja pelkkä torkkuminenkin on lepoa, kyllä se suurin etu tulee siitä että päästään kuivaan sääsuojaan ja ei tosiaa tarvi välittää mistään mitä ympärillä tapahtuu.

Suomalaiset tekojen takatilat eivät ainakaan olleet kuivia ja lähinnä takavaunuun puhallettiin kylmää ja kosteaa ilmaa ja monesti tuntui että mieluummin olisi ollut sääsuojassa ulkona.

No kyllähän ne vaunujen sisäpinnatkin joskus vähän kosteudesta helmeilevät esim. yön jälkeen tietyillä säillä, mutta kyllä se silti pesee vastaavassa tilanteessa läpimärässä maassa nököttämisen mennen tullen + sinne umpinaiseen tilaan ei tosiaan sada sisään toisin kuin kelkan/mönkijän kyytiin, kyllä se vaan vaikuttaa sotilaan toimintakykyyn vähääkään pidemmässä juoksussa ja erinäinen muu materiaali/kalusto pysyy myös helpommin kuivana.

Lääkintäpasissa en ole koskaan vieraillut enkä itäkalustoon huviajeluita enemmän tutustunut. Jokainen ajoneuvo muuttuu hyvin epäergonomiseksi kun sinne tungetaan kaksinkertainen määrä suunniteltuun kuljetuskapasiteettiin nähden joka on arkipäivää niin varusmiehenä kuin rauhanturvaajana ja täten varmasti tositilanteessakin.

Nyt herääkin kysymys miten tarvittava mies/tavara määrä kulkee vain 4-mönkijässä/kelkassa jos pasiin tai tekaan on vaikeuksia saada kaikkea tarvittavaa vaikka tekakin vetää paperilla 17hlö jossa on jo puolet enemmän mitä saadaan ehdottamasi 4 mönkijän/kelkan kyytiin... Määrä pitäisi heti tuplata 8 ajoneuvoon (kesälle ja talvelle tarvitaan vielä omansa) ja saanen myös esittää pienen epäilykseni kelkan/mönkijän erinomaisuudesta maastossa sen jälkeen kun perään ladataan se kärri...

Ajoneuvojen määrä 8-kertaistuu ja päälle tulee vielä usempi miinus = ei kannata!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Teka ei taida olla pitkillä siirtymätaipaleilla tai tiellä mikään nautinto? Pitäisikö teka-joukoissa varautua jollakin tavalla pidempiin maantiekuljetuksiin esim. varaamalla (siviili)siirtolava-autoja, jonka päälle tekan voisi laittaa keikkumaan? Itsellä on enemmän kokemusta Pasin takatilassa roikkumisesta. Pasihan on tieliikenteessä ihan soiva peli, pysyy hyvin muun liikenteen rytmissä mukana ja saa kanssa-autoilijoilta riittävän kunnioituksen!

Kysymys ei taida olla niinkään mukavuudesta vaan siitä ettei niin rauta- kuin kumitelaisiakaan vaunuja ole suunniteltu mihinkään satojen km moottorimarsseihin. Vaunut kuluvat/kärsivät kohtuuttomasti pidemmistä siirtymistä ja vaativat ehdottomasti jonkun muun kuljetustavan toiminta-alueelle. Tästähän se suurin ero tulee pyöräajoneuvojen ja tela-ajoneuvojen välille, maastoliikkuvuus on toinen ja käänteisesti toisella parempi.

 

[commando]

Nyt herääkin kysymys miten tarvittava mies/tavara määrä kulkee vain 4-mönkijässä/kelkassa jos pasiin tai tekaan on vaikeuksia saada kaikkea tarvittavaa vaikka tekakin vetää paperilla 17hlö jossa on jo puolet enemmän mitä saadaan ehdottamasi 4 mönkijän/kelkan kyytiin... Määrä pitäisi heti tuplata 8 ajoneuvoon ja saanen myös esittää pienen epäilykseni kelkan/mönkijän erinomaisuudesta maastossa sen jälkeen kun perään ladataan se kärri...

Ajoneuvojen määrä 8-kertaistuu ja päälle tulee vielä usempi miinus = ei kannata!

En ehdottanut konkreettisesti 17 henkilön telakuorma-auton korvaamista neljällä mönkijällä/kelkalla vaan ryhmän (7) kuljetuskaluston korvaamista. Useissakin kokoonpanoissa uskoteltiin jokaisella ryhmällä olevan teka käytössä mutta todellisuus jo varusmiesaikana oli aivan toista mutta aivan totta että ajoneuvojen määrä saattaisi kasvaa perinteisellä jääkärijoukkueella liian suureksi.

 

[baikal]

Mun mielestä tekoja ei voi korvata oikein millään muulla vimpaimella, korkeintaan mt-lb, mutten tunne niiden maasto-ominaisuuksia. Tiettömillä lumisilla alueilla on hankala kuvitella parempaa järjellisen hintaista kulkuneuvoa kuin tekat ovat.

Kelkat ja mönkijät ovat erinomaisia esim. yksittäisen aseen kuljettamisessa, haavikon tai sairaan noutamisessa tai yksittäisen hlön siirtämisessä paikasta toiseen. Hajautettuja joukkoja ko. vehkeet voivat palvella myös touhuamalla huoltoa, varaosia, ammuksia jne. jne. Hiihtohinaus kelkalla onnistuu, mutta ei ihan harjoittelematta sekään. Kehno en muista paljonko suksimiehiä kelkka vetää perässään valmiilla uralla, muistelen, että ryhmä voisi mennä, jos ei aivan hirveitä käyriä ole kartassa.

Eräässä harjoituksessa talvella mielikuvittelin esim. Spiken viemistä kelkalla asemaan siten, että panssarihöyräkkä oli tieuralla ja mäen takana olisi ollut Spike-asema. Mäen takaa suojasta ammuttu ohjus ohjataan tankin katolle ja sitten asemanvaihto ja vähä äkkiä. Spikehän on kuin luotu tuollaiseen sotatyöhön, jos on mainospuheiden veroinen niin onhan pirullinen peli tuolla tavoin käytettynä.

Kelkoilla voidaan ajaa myös toiminta-alue täpötäyteen uria, jolloin vastatoiminta kyllä muuttuu kohtu haasteelliseksi. Komppanian toiminta-alueelle sopii vähän hirveä määrä kelkkauraa.

Mutta nämä nyt ovat sentimentaalista ininää, eihän sitä tällä tavoin enää sodita, nyt on tiedossa modatut bemarit ja panssarikalustoa valtavasti, verkostopuolustusta ja tilannekuvaa, ilmaiskuja ja raketinheitinten möyrästystä.

 

[Hanski]

Minulle oli yllätys, että puolustusvoimat on vielä kiinnostunut BV206:sta. Sinällään vaunut ovat tuttuja ja ilmeisesti ihan toimivaa tekniikkaa, mutta alkaahan Norjankin vaunuilla olla jo ikää. Hinnan voisi kuvitella jäävän kohtuulliseksi. Tekoja on hankittu 1990- ja 2000-luvuilla kansainvälisesti sen verran vähän, ettei oikein taida olla toimivia jälkimarkkinoita!

Kuten todettua huhun mukaan varaosina ostetut vaunut maksoivat vain n.2000eur/kpl, tiedä sitten mikä lasketaan varaosavaunuksi, tokkopa Norjalaiset ihan raatoja varastoissa seisottavat (koska kyseessä oli varastojen purku) ja eihän ihan loppuunajettuja vaunuja ole mitään järkeä varaosiksi ostaa koska kaikki haviteltavat kuluvat osat on niissäkin lopussa.

Yli 20 000kpl tuotettu kokonaismäärä on muuten sellainen että netistä löytyy varaosa sivusto ihan siviileillekkin, esim. New rubber truck 4950 USD /pcs

Tuotetut eri konevaihtoehdot ovat muuten seuraavat:
Industrial Ford V6 Gasoline 136 hp
Mercedes-Benz 5 cyl. Turbo Diesel 125 hp
Mercedes-Benz 6 cyl. Turbo Diesel 136 hp

Mitähän mallia meillä on ollut käytössä?

Kirjoittelin kiireessä vähän huonosti ja lyhyesti, tarkoitin, ettei BV206/208:sta uudemmille tekoille ole tainnut syntyä toimivia jälkimarkkinoita (siis esim. BV308:lle, BVS10:lle, jne.). Näiden uudempien hankintamäärät ovat olleet niin pieniä, ettei niitä vielä riitä joukkojen supistusten jälkeenkään ylijäämämyyntiin.

Suomen BV:t ovat kai kaikki bensakoneelliisia? Niitähän ei hankittu kuin se yksi hankintaerä 80-luvulla (+ sitten ne Norjan varaosat)

 

[Hanski]

Mun mielestä tekoja ei voi korvata oikein millään muulla vimpaimella, korkeintaan mt-lb, mutten tunne niiden maasto-ominaisuuksia. Tiettömillä lumisilla alueilla on hankala kuvitella parempaa järjellisen hintaista kulkuneuvoa kuin tekat ovat.

Kelkat ja mönkijät ovat erinomaisia esim. yksittäisen aseen kuljettamisessa, haavikon tai sairaan noutamisessa tai yksittäisen hlön siirtämisessä paikasta toiseen. Hajautettuja joukkoja ko. vehkeet voivat palvella myös touhuamalla huoltoa, varaosia, ammuksia jne. jne. Hiihtohinaus kelkalla onnistuu, mutta ei ihan harjoittelematta sekään. Kehno en muista paljonko suksimiehiä kelkka vetää perässään valmiilla uralla, muistelen, että ryhmä voisi mennä, jos ei aivan hirveitä käyriä ole kartassa.

Eräässä harjoituksessa talvella mielikuvittelin esim. Spiken viemistä kelkalla asemaan siten, että panssarihöyräkkä oli tieuralla ja mäen takana olisi ollut Spike-asema. Mäen takaa suojasta ammuttu ohjus ohjataan tankin katolle ja sitten asemanvaihto ja vähä äkkiä. Spikehän on kuin luotu tuollaiseen sotatyöhön, jos on mainospuheiden veroinen niin onhan pirullinen peli tuolla tavoin käytettynä.

Kelkoilla voidaan ajaa myös toiminta-alue täpötäyteen uria, jolloin vastatoiminta kyllä muuttuu kohtu haasteelliseksi. Komppanian toiminta-alueelle sopii vähän hirveä määrä kelkkauraa.

Mutta nämä nyt ovat sentimentaalista ininää, eihän sitä tällä tavoin enää sodita, nyt on tiedossa modatut bemarit ja panssarikalustoa valtavasti, verkostopuolustusta ja tilannekuvaa, ilmaiskuja ja raketinheitinten möyrästystä.

Ihan hyvää sentimentaalista mielenmaisemaa! Itse puolestani muistelin lämmöllä erästä harjoitusta, missä meillä täällä asfalttiviidakossa körkki vaihtoi intin 6-pyörämönkijällä tuliasemaa liukkaasti ja tarvittaessa paluukuormassa olisi peräkärrryn lavalla kulkenut uupunut city-faitteri JSP:lle. Hyvin näkyi mönkkäri sujahtavan myös yhteiskäyttötunneliin...

 

[koponen]

"Maastoskootteri" on huiman hyvä laite aktiiviseen toimintaan, samoin kelkka kun lumiolosuhteet ja kasvillisuus sen sallivat.

Taistelukuorkeille eli tekoille ja leveätelaisille ällitälleille on ehdottomasti paikkansa, samoin sirpalesuojatuille maastokuorkeille (uudet + pasit).

Tarpeeksi kaikkea on paras resepti, mutta kun siviilistä saa noita pieniä ja halpoja ihan vaan ottamalla, niin panostettakoon sitten sotaisimpiin vehkeisiin.

 

[Iso-Mursu]

"Maastoskootteri" on huiman hyvä laite aktiiviseen toimintaan, samoin kelkka kun lumiolosuhteet ja kasvillisuus sen sallivat.

Taistelukuorkeille eli tekoille ja leveätelaisille ällitälleille on ehdottomasti paikkansa, samoin sirpalesuojatuille maastokuorkeille (uudet + pasit).

Tarpeeksi kaikkea on paras resepti, mutta kun siviilistä saa noita pieniä ja halpoja ihan vaan ottamalla, niin panostettakoon sitten sotaisimpiin vehkeisiin.

It- ja pst-partioille sekä lääkintäpartioille olisi hyvä jakaa mönkijöitä.