NH90

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja veffeade
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mutta mitä käytät lähteenä? Itse crowdsourcetin seuraavat luvut (osa toki esim. lentäjän virheitä sekä moottoripaloja ym. ei henkilövahinkoja aiheuttaneita):
Muistissa ongelmat pyrstöroottorin navan kanssa EH/AW101:llå.

Aviation-safety.net

En sieltä tulkkaa NH90:lle yhtään significant damage tai written-off -tapausta, joka olisi johtunut teknisestä viasta

AW101:lle tulkkaan 4-5 teknisestä viasta johtuvaa vakavaa onnettomuutta
 
Viimeksi muokattu:
Mitkä on pahimmat ongelmat NH90 kohdalla? Jos varaosien saatavuus eikös se helpotu kun käyttäjät vähenee?
 
Mitkä on pahimmat ongelmat NH90 kohdalla? Jos varaosien saatavuus eikös se helpotu kun käyttäjät vähenee?
Hetkeksi helpottaa kun tarve pienenee ja mahdollisesti poistuvista koneista kannibalisoidaan osat kiertoon. Sen jälkeen tilanne taas heikkenee, koska yritysten ei ole taloudellisesti järkevää ylläpitää varaosien tuotanto- tai korjauskykyä liian pienelle asiakaskunnalle.
 
Kysyin jutusta yhdeltä brittitutulta. Hän on ollut mukana brittien monissa lentolaiteohjelmissa, ml. brittien F-35:t. On myös kokemusta EH101:stä, ja sanoi sitä "a much better helicopter".
 
Hetkeksi helpottaa kun tarve pienenee ja mahdollisesti poistuvista koneista kannibalisoidaan osat kiertoon. Sen jälkeen tilanne taas heikkenee, koska yritysten ei ole taloudellisesti järkevää ylläpitää varaosien tuotanto- tai korjauskykyä liian pienelle asiakaskunnalle.

Yli 500 toimitettua kopteria liian pieni asiakaskunta? Kuulostaa oudolta, kun esim. Rafaleja lentää paljon vähemmän eikä varsinaisia ongelmia kai ole ollut käytettävyyden/kustannusten kanssa.
 
Yli 500 toimitettua kopteria liian pieni asiakaskunta? Kuulostaa oudolta, kun esim. Rafaleja lentää paljon vähemmän eikä varsinaisia ongelmia kai ole ollut käytettävyyden/kustannusten kanssa.
Vastaukseni oli yleinen kuvaus, mitä tapahtuu kun operaattorit vähevät. Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset tietysti skaalautuvat poistuman suhteellisen osuuden ja jäävien koneiden absoluuttisen määrän mukaisesti.
 

Maan puolustusministeri ilmoitti syyskuun 29. päivänä, että koptereilla lentäminen loppuu tähän paikkaan. Australialla on 45 kopteriyksilöä, joilla olisi ollut käyttöikää vielä viitisentoista vuotta.
Teknisiä pulmia oli ainakin moottoreissa, istuimissa, lattiassa, rampissa sekä kaluston rakenteessa noin ylipäätään.

Kopterin lattiat vääntyivät täyspakkauksella varustettujen sotilaiden alla, rahtiovi oli suunniteltu niin kehnosti, että ovelle sijoitettujen konekiväärien käyttö oli mahdotonta samaan aikaan, kun sotilaat liikkuivat ulos tai sisään, ja vinssi oli yksinkertaisesti sopimaton käyttötarkoitukseensa.

Kopterin alaosaan sijoitettu antennivarustus oli herkkä vaurioitumaan, joten maavoimat joutui kieltämään helikopterin laskeutumisen alustoille, joilla on yli 16 senttimetriä korkeita esteitä.
 
Kyseisen onnettomuuden tutkijalautakunta on antanut lausunnon, että alustavan tutkimuksen perusteella mikään ei viittaa siihen, että onnettomuus olisi johtunut teknisestä viasta tai koneen teknisistä ominaisuuksista.

Lattiasta olen kuullu ongelmia Suomessakin. En kyllä vääntymisestä vaan pistekuormien kestämisessä, komposiittiin tuli helposti reikiä/vaurioita. Korjattiin laittamalla päälle kestävämpää komposiittia: vaneria.

Antennit ja koneen pohjakin ovat matalalla altiina vaurioille maastolaskuissa, tietyt antennit nyt vain on laitettava koneen etuosan alle. Jos haluaa kovaa kulkevan urheiluauton, ei sillä kannata lähteä mökkitielle. (Matala laskuteline mahdollistaa pienemmän painon ja vie vähemmän tilaa.)

Jos ovikonekiväärit tukkivatkin ovet, on koneessa poistumista varten vielä ramppi, jota useimmissa kilpailijoissa ei ole.

Kaksi jälkimmäistä suunnitteluvalintaa on kyllä ollut havaittavissa jo luonnoskuvista, vähän turha itkeä kun on mennyt ostamaan urheiluauton, vaikka oikesti olisi tarvinnut pick-upin. Vaikka sitten politkot olivat sotkeutuneet valintaan.

Tekniset ongelmatkin ovat lista, jonka voisi liittää lähes jokaiseen uuteen kopteriin. Todellisiakin ongelmia on ollut: Koneen kehitys viivästyi ja kaikkia luvattuja ominaisuuksia ei tullut ikinä ja osa laitteista oli jo "obsolete" kun vihdoin hyväksyttiin käyttöön. Varaosien saatavuudessa on ollut haasteita ja huolto-ohjelma on ainakin raskaahko. Ja halpaa ei ole ollut. Varmaan muutakin, mutta em. artikkeli on kyllä pelkkää taivastelua, kuten alkuperäiset australialaiset uutiset aiheesta
 
Viimeksi muokattu:
Antennit ja koneen pohjakin ovat matalalla altiina vaurioille maastolaskuissa, tietyt antennit nyt vain on laitettava koneen etuosan alle. Jos haluaa kovaa kulkevan urheiluauton, ei sillä kannata lähteä mökkitielle. (Matala laskuteline mahdollistaa pienemmän painon ja vie vähemmän tilaa.)

Jos ovikonekiväärit tukkivatkin ovet, on koneessa poistumista varten vielä ramppi, jota useimmissa kilpailijoissa ei ole.
Tosiaan nämä asiat on olleet ihan alusta saakka nähtävissä ja todennettavissa myös testauksella. Siinä mielessä outoa valittaa, mutta ehkä haetaan tarkoituksenmukaisesti "syytä päälle" lisää että voidaan perustella kalliin projektin lopettamista. Liekkö tässä jotakin US- liehittelyä taustalla, kuten Norjan tapauksessa? Enpä ihmettelisi jos kengurupojat ilmoittaisivat melko pian että uudet vispilät tulevat LM/Sikorskyltä.

NH-90 käyttäjien kokemukset poikkeavat kuin yö ja päivä toisistaan, mikä on outoa:unsure:. Olen lukenut että esimerkiksi Italia ja Alankomaat ovat perin tyytyväisiä NH-90 laivueisiinsa. Kopterien sensoreita ja kehittynyttä lennonhallintajärjestelmää kehutaan. Alankomailla oli NFH-version kanssa ainakin aluksi ongelmia korroosion kanssa, mutta kokemuksesta opittiin huoltamaan oikein ja torjumaan korroosiota siellä missä sitä kehittyi. Asia on heidän mukaansa hallinnassa nyt.

Italialaiset käyttivät NH-90:ä myös Afganistanissa ja heidän mukaansa kone täytti vaatimukset. On sielläkin kivikkoista, joten luulisi antennien olevan vaarassa samanlailla kuin aussien kivisessä erämaassa.

Olin jossain vaiheessa myös sitä mieltä että Suomenkin kopterien heikon käytettävyyden takia pitäisi hankkia Sikorskyä, mutta en ole enää ihan varma asiasta. Uudet kopterit maksaisivat paljon ja vanhoja ei osta kukaan. Lisäksi on totta että NH-90 on monin tavoin Blackhawk- koptereita modernimpi ratkaisu, esimerkiksi häiveen sekä tuon perärampin vuoksi. Ehkä suomessakin NH-90 kopterin kanssa on opittu elämään ja ei vähintään siksi että Patria Aviationilla on kokoonpantu koneita sekä siellä on huollettu paljon koptereita alusta saakka. Tietoa ja taitoa löytyy siis kotimaasta paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Olen jo aikaisemmin kirjoittanutkin, että minusta tuli NH-90 -uskovainen yhden harjoituksen myötä. Harjoitusta tuki kolmen päivän ajan yksi NH-90 ja "meidän joukko" oli yksi tilaajan roolissa toimineista joukoista / organisaatioista. Tämä yksittäinen NH-90 suoritti näiden kolmen päivän aikana aivan uskomattoman määrän lentosuoritteita ja lisäksi harjoituksen aikana kopterin logistinen jalanjälki oli pieni. En tiedä, millainen huoltorupeama oli harjoitusta edeltänyt ja seurasi harjoituksen jälkeen, mutta tuo kolme päivää olivat hyvin vakuuttavat. Jo yksittäinen helikopteri muutti pelikenttää radikaalisti ja tehtäväkenttä, jota kopteri teki, oli laaja. Maastossa ollessa huomasin myös, että nykyaikaisen kopterin torjunta olisi kova haaste. NH-90 liikkuu erinomaisen vikkelästi aivan puunlatvojen tasalla tai metsäkatveessa maanpintaa nuollen. Ääni on myös varsin hiljainen ja monesti kopteria ei huomannut, ennen kuin se oli lähes päällä. En jaksa myöskään uskoa, että venäläinen IT-tutka erottaisi kopteria kovinkaan kaukaa esim. metsän takaa. NH-90:n sensorivarustus on parhaimmasta päästä, mitä Suomen maavoimilla on tällä hetkellä käytössään ja jo pelkästään sen hyöty on suuri!

EDIT vielä: varusmiesaikana RUK:ssa yhteen harjoitukseen oli järjestetty heko-kuljetus Mi-8:lla ja sen jälkeen Mi-8 tuli vastaan parissa kertausharjoituksessa. Tapa, jolla Mi-8 ja NH-90 liikkuvat, eroavat kuin yö ja päivä ja helikoptereiden sukupolven mittainen ero on selvä mm. liikkuvuudessa. Mi-8:n sensorivarustuksesta ei kannata edes puhua...
 
Viimeksi muokattu:
Ihan mielenkiinnosta sarja kysymyksiä, kun en koppereita niin tarkasti tunne:
Kuinka Blackhawkissa on toteutettu nuo sensorit, siinä kun pohja näyttäisi olevan melko sileä, onko siinä vähemmän laitteita vai onko sijoitettu eritavalla?

1696501891587.png1696502134876.png

Sivuampuja näyttäisi olevan eri luukun takana jonka takia kulkeminen onnistuu sivuovista aseiden kera.
Kuinka nopea NH:ssa on poistua takaoven kautta esim köysillä? En muista nähneeni takaovea käytettävän poistumiseen ainakaan julkivideoissa.

Tuo 16cm maavara kuulostaa todella matalalta, onko varmuuskerrointa mukana :D On tuossatapauksessa tosiaan kuin urheiluauto, ei sillä käytännössä muualla ajella kuin asfaltilla
 
Olen jo aikaisemmin kirjoittanutkin, että minusta tuli NH-90 -uskovainen yhden harjoituksen myötä. Harjoitusta tuki kolmen päivän ajan yksi NH-90 ja "meidän joukko" oli yksi tilaajan roolissa toimineista joukoista / organisaatioista. Tämä yksittäinen NH-90 suoritti näiden kolmen päivän aikana aivan uskomattoman määrän lentosuoritteita ja lisäksi harjoituksen aikana kopterin logistinen jalanjälki oli pieni. En tiedä, millainen huoltorupeama oli harjoitusta edeltänyt ja seurasi harjoituksen jälkeen, mutta tuo kolme päivää olivat hyvin vakuuttavat. Jo yksittäinen helikopteri muutti pelikenttää radikaalisti ja tehtäväkenttä, jota kopteri teki, oli laaja. Maastossa ollessa huomasin myös, että nykyaikaisen kopterin torjunta olisi kova haaste. NH-90 liikkuu erinomaisen vikkelästi aivan puunlatvojen tasalla tai metsäkatveessa maanpintaa nuollen. Ääni on myös varsin hiljainen ja monesti kopteria ei huomannut, ennen kuin se oli lähes päällä. En jaksa myöskään uskoa, että venäläinen IT-tutka erottaisi kopteria kovinkaan kaukaa esim. metsän takaa. NH-90:n sensorivarustus on parhaimmasta päästä, mitä Suomen maavoimilla on tällä hetkellä käytössään ja jo pelkästään sen hyöty on suuri!

EDIT vielä: varusmiesaikana RUK:ssa yhteen harjoitukseen oli järjestetty heko-kuljetus Mi-8:lla ja sen jälkeen Mi-8 tuli vastaan parissa kertausharjoituksessa. Tapa, jolla Mi-8 ja NH-90 liikkuvat, eroavat kuin yö ja päivä ja helikoptereiden sukupolven mittainen ero on selvä mm. liikkuvuudessa. Mi-8:n sensorivarustuksesta ei kannata edes puhua...
Mitään alkujaan kaavailtuja jääkäripataljoonien ilmakuljetuksia NH90-kalustolla ei tehdä mutta aivan varmasti käyttökelpoinen ja hyödyllinen peli Hangosta Nuorgamiin ja kaikille puolustushaaroille.
 
Mitään alkujaan kaavailtuja jääkäripataljoonien ilmakuljetuksia NH90-kalustolla ei tehdä mutta aivan varmasti käyttökelpoinen ja hyödyllinen peli Hangosta Nuorgamiin ja kaikille puolustushaaroille.
Aivan varmasti ja ei ole ihme, että kaikki modernit armeijat hankkivat helikoptereita. Kallista? Elämä on, enää 2020-luvulla ei ole realismia olla ilmankaan! Käyttökohteita on vino pino ilman, että kokonaisia jääkäripataljoonia liikuteltaisiin. Suomen 20 kopteria on tarpeeseen nähden varmastikin aivan alarajalla osan ollessa joka tapauksessa huollossa. Toisaalta määrä on nykybudjeteilla varmasti myös sillä rajalla, mitä pystytään ylläpitämään.

Minulla on henkilökohtaista kokemusta ainoastaan näistä muutamista harjoituksista ja niissä operoi vain yksi kopteri. Jo se toi aivan huiman loikan perus-jalkaväkipumpun suorituskykyyn ja keinovalikoimaan nipun työkaluja, joita ei muuten olisi ollut. Voisin kuvitella, että keskitetympi käyttö lisää hyötyjä ja suorituskykyloikkaa vielä enemmän; ihan vaikkapa ajatuksena PST-ohjusryhmän tai -joukkueen siirron kriittiselle puolustussektorille, hyökkäyksessä kriittisen maastonkohdan valtaamisen jalkaväkikomppanian yllättävällä maahanlaskulla, viivytyksessä / sissitoiminnassa joukon kuljettamisen vihollisen sivustaan ylläkköön, saarrostuksiin joutuneen joukon huoltamisen helikoptereilla, jne. jne.

Ukraina on osoittanut, että dronet tai lentokoneet eivät korvaa helikopteria. Ukraina on hekojen toiminnan kannalta viheliäistä maastoa, mutta niin vain sielläkin Ukraina pystyi esimerkiksi huoltamaan Azovstalin aluetta pitkään koptereilla. Venäjän ilmatorjunta on osoittautunut varsin hampaattomaksi jopa Ukrainan vanhoja neuvostokopereita vastaan, teknologialoikkaa ei Venäjällä ole odotettavissa ja toiminta Suomessa on Ukrainaa huomattavasti helpompaa loppumattoman skutan ja ilmatilan hallinnan kautta. (Ukraina on osoittanut myös, että Suomi pystyisi jo nyt 62 Hornetilla hallitsemaan ilmatilaansa ja tilanne vaan paranee F-35:n myötä).

Suomessa helikopteritoiminta tulee Naton myötä lisääntymään huimasti, eiköhän täällä jossain vaiheessa nähdä kumppanien koptereita vähintään harjoituksissa.
 
Back
Top