Olen jo aikaisemmin kirjoittanutkin, että minusta tuli NH-90 -uskovainen yhden harjoituksen myötä. Harjoitusta tuki kolmen päivän ajan yksi NH-90 ja "meidän joukko" oli yksi tilaajan roolissa toimineista joukoista / organisaatioista. Tämä yksittäinen NH-90 suoritti näiden kolmen päivän aikana aivan uskomattoman määrän lentosuoritteita ja lisäksi harjoituksen aikana kopterin logistinen jalanjälki oli pieni. En tiedä, millainen huoltorupeama oli harjoitusta edeltänyt ja seurasi harjoituksen jälkeen, mutta tuo kolme päivää olivat hyvin vakuuttavat. Jo yksittäinen helikopteri muutti pelikenttää radikaalisti ja tehtäväkenttä, jota kopteri teki, oli laaja. Maastossa ollessa huomasin myös, että nykyaikaisen kopterin torjunta olisi kova haaste. NH-90 liikkuu erinomaisen vikkelästi aivan puunlatvojen tasalla tai metsäkatveessa maanpintaa nuollen. Ääni on myös varsin hiljainen ja monesti kopteria ei huomannut, ennen kuin se oli lähes päällä. En jaksa myöskään uskoa, että venäläinen IT-tutka erottaisi kopteria kovinkaan kaukaa esim. metsän takaa. NH-90:n sensorivarustus on parhaimmasta päästä, mitä Suomen maavoimilla on tällä hetkellä käytössään ja jo pelkästään sen hyöty on suuri!
EDIT vielä: varusmiesaikana RUK:ssa yhteen harjoitukseen oli järjestetty heko-kuljetus Mi-8:lla ja sen jälkeen Mi-8 tuli vastaan parissa kertausharjoituksessa. Tapa, jolla Mi-8 ja NH-90 liikkuvat, eroavat kuin yö ja päivä ja helikoptereiden sukupolven mittainen ero on selvä mm. liikkuvuudessa. Mi-8:n sensorivarustuksesta ei kannata edes puhua...