NOKIA myytiin microsoftille!

Tetra

Respected Leader
BAN
Itse en sinänsä näe (moraalista) ongelmaa johtajien bonuksista, jos puhutaan yksityisistä yrityksistä (jotka kyllä lobbaavat parhaansa mukaan, ei siinä). Toki voidaan miettiä onko se järkevää, mutta toisaalta, jos joku haluaa hoitaa liiketoimintansa huonosti, niin hoitakoon. Mielenkiintoinen kysymys. Omistajien edun mukaistahan olisi, mikäli saisivat valittua parhaat johtajat ja motivoitua heitä parhain tavoin. Varmasti sellaiselle tiedolle on kysyntää, ja jos sitä on, mikäänhän ei estä tarjoamasta kyseistä tietämystä yrityksille. Rahanarvoista tietoa. Muistaako kukaan nykyään hyviä johtajia?
 

Slammer

Kenraali
fulcrum kirjoitti:
Liekö Nokialla ajateltu että matkapuhelinyksikön tulevaisuus on huono, kun Lumia tökkii ja peruspuhelimienkin kanto saattaa olla loppumassa. Se voisi selittää osaltaan aika halvan oloista myyntihintaa.
No tietenkin on ajateltu kun markkinaosuus on romahtanut ja turskaa tulee miljardi vuodessa. Mitenkään toivoton tilanne ei olisi ollut, mutta Nokialla tuskin oli resursseja jäädä odottelemaan parempaa huomista. Microsoftin tulevaisuudelle Windows Phone on elintärkeä ja miljardien vuosittainen voitto antaa enemmän aikaa tehdä toiminnasta kannattavaa.

Microsoft toki varmaan ennen pitkää siirtää loppuakin tuotantoa pois Suomesta, lisäksi peruspuhelimet tietysti ajetaan alas koska ne eivät ole Windows, lisäksi ne ovat halpoja eikä sellainen sovi Microsoftin imagoon ja bisnesideoihin.
Ei varmasti ajeta alas, mutta saatetaan hyvinkin laittaa myyntiin. Tuotantoahan täällä ei ole käytännössä enää ollutkaan.

Mielenkiintoista että Nokian toimenpidekielto matkaviestintäalalla kestää vain kolmisen vuotta. Mikään ei siis periaatteessa estäisi Nokian paluuta puhelinbisnekseen 2016 jälkeen jos rahkeet ja kantti riittää.
Bisnestähän saa jatkaa vaikka heti, mutta ei Nokian omalla brändillä.

Ja sen verran voin ottaa kantaa bonuksiin, että ei niissä sinänsä ole mitään väärää. Ongelma on siinä, että niiden rakentaminen oikeasti kannustaviksi on todella vaikeaa. Pahimmassa tapauksessa ne kannastavat tekemään päätöksiä jotka pitkällä aikavälillä ovat huonoja.
 

fulcrum

Respected Leader
Tetra kirjoitti:
Itse en sinänsä näe (moraalista) ongelmaa johtajien bonuksista, jos puhutaan yksityisistä yrityksistä (jotka kyllä lobbaavat parhaansa mukaan, ei siinä). Toki voidaan miettiä onko se järkevää, mutta toisaalta, jos joku haluaa hoitaa liiketoimintansa huonosti, niin hoitakoon. Mielenkiintoinen kysymys. Omistajien edun mukaistahan olisi, mikäli saisivat valittua parhaat johtajat ja motivoitua heitä parhain tavoin.
Mutta ongelma onkin ettei kyse ole ainoastaan siitä menettävätkö jonkun firman rikkaat omistajat rahojaan vai ei, vaan tämä epäterve bonusjärjestelmä haittaa koko maailmantaloutta. Ääriesimerkkinä suurien Wall Street-pankkien bonusjärjestelmä joka suosi johtajia jotka olivat nitkauttaa koko talousjärjestelmän viemäriin:

Million-dollar exit amounts for CEOs
Exit pay packages (cash, pension, benefits, accelerated stock and options and other compensation) for CEOs of financial firms and mortgage lenders:
Company CEO Date
Total
Merrill Lynch Stanley O'Neal Oct. 28, 2007
$161,000,000
Citigroup Charles Prince Nov. 4, 2007
$105,000,000
Washington Mutual Kerry Killinger Sept. 8, 2008
$44,000,000
Wachovia Ken Thompson June 1, 2008
$42,000,000
Lehman Bros. Richard Fuld Sept. 17, 2008
$24,000,000
Washington Mutual Alan Fishman Sept. 25, 2008
$19,000,000
Freddie Mac Richard Syron Sept. 8, 2008
$16,000,000
Bear Stearns James Cayne Jan. 8, 2008
$13,000,000
Merrill Lynch John Thain Sept. 14, 2008
$9,000,000
Fannie Mae Daniel Mudd Sept. 8, 2008
$8,000,000
AIG Robert Willumstad Sept. 17, 2008
$22,000,000 (declined)

Melkein kaikki noista hepuista olivat suoraan masinoimassa finanssikriisiä. Kaikki he luotsasivat johtamansa jättiyrityksen joko suoraan konkurssiin tai bailouttiin (poikkeuksena Willumstad joka palkattiin fall guyksi sen jälkeen kun edellinen johtaja Martin J. Sullivan oli sössinyt firman konkkaan - ja saanut "hyvästä työstään" jättikorvaukset).

Esimerkiksi Killinger ja O'Neal veivät pankkinsa innosta hihkuen subprime-markkinoille: oikein korostettiin miten tämä oli pankkitoiminnan tulevaisuus, vastaanhangoittelijoille hommattiin potkut. Tulokset ovat yleisesti tiedossa. Osakkeenomistajat jotka olivat heidät valinneet menettivät rahansa. Mutta miten heille itselleen kävi? No kuten kuvasta näkyy. Kyseiset herrat tienasivat pelkästään 200 miljoonaa dollaria sillä että heistä päästiin eroon: päälle sitten vielä optiot, palkat ja bonarit mitä he tienasivat silloin kun omistajat eivät vielä tajunneet että firmat ovat menossa pöntöstä alas.

Tavallinen pankkivirkailija jos olisi noissa firmoissa hukannut pankilta, sanokaamme vuosipalkkansa verran fyffeä, olisi saanut potkut, ehkä syytteen ja korvausvaatimuksenkin, ja hänen tulevaisuuden uransa olisi vakavasti hankaloitunut koska kukapa nyt haluaisi palkata moista. Toimitusjohtaja joka ei ainoastaan luotsannut firmaa konkurssiin vaan vaaransi koko länsimaisen talousjärjestelmän sai 160 miljoonan dollarin eropaketin jolla elänee loppuikänsä suht mukavasti: ja jos tekemisen pula iskee niin suojatyöpaikkoja löytyy: O'Neal toimii suuren yhtiön johtokunnassa ja saanee siitäkin jonkunlaista taskurahaa.

Miten tällainen esimerkki voi kannustaa ketään vastuulliseen liiketoimintaan?

Tetra kirjoitti:
Varmasti sellaiselle tiedolle on kysyntää, ja jos sitä on, mikäänhän ei estä tarjoamasta kyseistä tietämystä yrityksille. Rahanarvoista tietoa. Muistaako kukaan nykyään hyviä johtajia?
Parhaat johtajat ovat yleensä perheyrityksissä.
 

larrythorn

Kersantti
fulcrum kirjoitti:
Tetra kirjoitti:
Itse en sinänsä näe (moraalista) ongelmaa johtajien bonuksista, jos puhutaan yksityisistä yrityksistä (jotka kyllä lobbaavat parhaansa mukaan, ei siinä). Toki voidaan miettiä onko se järkevää, mutta toisaalta, jos joku haluaa hoitaa liiketoimintansa huonosti, niin hoitakoon. Mielenkiintoinen kysymys. Omistajien edun mukaistahan olisi, mikäli saisivat valittua parhaat johtajat ja motivoitua heitä parhain tavoin.
Mutta ongelma onkin ettei kyse ole ainoastaan siitä menettävätkö jonkun firman rikkaat omistajat rahojaan vai ei, vaan tämä epäterve bonusjärjestelmä haittaa koko maailmantaloutta. Ääriesimerkkinä suurien Wall Street-pankkien bonusjärjestelmä joka suosi johtajia jotka olivat nitkauttaa koko talousjärjestelmän viemäriin:

Million-dollar exit amounts for CEOs
Exit pay packages (cash, pension, benefits, accelerated stock and options and other compensation) for CEOs of financial firms and mortgage lenders:
Company CEO Date
Total
Merrill Lynch Stanley O'Neal Oct. 28, 2007
$161,000,000
Citigroup Charles Prince Nov. 4, 2007
$105,000,000
Washington Mutual Kerry Killinger Sept. 8, 2008
$44,000,000
Wachovia Ken Thompson June 1, 2008
$42,000,000
Lehman Bros. Richard Fuld Sept. 17, 2008
$24,000,000
Washington Mutual Alan Fishman Sept. 25, 2008
$19,000,000
Freddie Mac Richard Syron Sept. 8, 2008
$16,000,000
Bear Stearns James Cayne Jan. 8, 2008
$13,000,000
Merrill Lynch John Thain Sept. 14, 2008
$9,000,000
Fannie Mae Daniel Mudd Sept. 8, 2008
$8,000,000
AIG Robert Willumstad Sept. 17, 2008
$22,000,000 (declined)

Melkein kaikki noista hepuista olivat suoraan masinoimassa finanssikriisiä. Kaikki he luotsasivat johtamansa jättiyrityksen joko suoraan konkurssiin tai bailouttiin (poikkeuksena Willumstad joka palkattiin fall guyksi sen jälkeen kun edellinen johtaja Martin J. Sullivan oli sössinyt firman konkkaan - ja saanut "hyvästä työstään" jättikorvaukset).

Esimerkiksi Killinger ja O'Neal veivät pankkinsa innosta hihkuen subprime-markkinoille: oikein korostettiin miten tämä oli pankkitoiminnan tulevaisuus, vastaanhangoittelijoille hommattiin potkut. Tulokset ovat yleisesti tiedossa. Osakkeenomistajat jotka olivat heidät valinneet menettivät rahansa. Mutta miten heille itselleen kävi? No kuten kuvasta näkyy. Kyseiset herrat tienasivat pelkästään 200 miljoonaa dollaria sillä että heistä päästiin eroon: päälle sitten vielä optiot, palkat ja bonarit mitä he tienasivat silloin kun omistajat eivät vielä tajunneet että firmat ovat menossa pöntöstä alas.

Tavallinen pankkivirkailija jos olisi noissa firmoissa hukannut pankilta, sanokaamme vuosipalkkansa verran fyffeä, olisi saanut potkut, ehkä syytteen ja korvausvaatimuksenkin, ja hänen tulevaisuuden uransa olisi vakavasti hankaloitunut koska kukapa nyt haluaisi palkata moista. Toimitusjohtaja joka ei ainoastaan luotsannut firmaa konkurssiin vaan vaaransi koko länsimaisen talousjärjestelmän sai 160 miljoonan dollarin eropaketin jolla elänee loppuikänsä suht mukavasti: ja jos tekemisen pula iskee niin suojatyöpaikkoja löytyy: O'Neal toimii suuren yhtiön johtokunnassa ja saanee siitäkin jonkunlaista taskurahaa.

Miten tällainen esimerkki voi kannustaa ketään vastuulliseen liiketoimintaan?

Tetra kirjoitti:
Varmasti sellaiselle tiedolle on kysyntää, ja jos sitä on, mikäänhän ei estä tarjoamasta kyseistä tietämystä yrityksille. Rahanarvoista tietoa. Muistaako kukaan nykyään hyviä johtajia?
Parhaat johtajat ovat yleensä perheyrityksissä.
Mieti jos itse olet yksityisyrittäjä? Taita kokeile tätä alaa ei se helppoa ole ei kannata väheksyä!
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Tetra kirjoitti:
Itse en sinänsä näe (moraalista) ongelmaa johtajien bonuksista, jos puhutaan yksityisistä yrityksistä (jotka kyllä lobbaavat parhaansa mukaan, ei siinä). Toki voidaan miettiä onko se järkevää, mutta toisaalta, jos joku haluaa hoitaa liiketoimintansa huonosti, niin hoitakoon. Mielenkiintoinen kysymys. Omistajien edun mukaistahan olisi, mikäli saisivat valittua parhaat johtajat ja motivoitua heitä parhain tavoin. Varmasti sellaiselle tiedolle on kysyntää, ja jos sitä on, mikäänhän ei estä tarjoamasta kyseistä tietämystä yrityksille. Rahanarvoista tietoa. Muistaako kukaan nykyään hyviä johtajia?
Omistajien etu ei tahdo nykyisin toteutua, koska omistajilla ei ole käytännössä sananvaltaa. Länsimaissa toimivat eläkekassat ja -rahastot ovat nykyisin todella merkittäviä omistajia yrityksissä ja niiden johdon toiminta on kaikkialla hyvin kyseenalaista. Eläkekassojen johto toimii yritysten hallituksissa ja myöntyy hövelisti yritysjohtajien palkkavaatimuksiin. Yritysjohtajien palkkatasolla puolestaan puolustellaan eläkekassojen johtajien palkkoja. Häviäjinä ovat sadat miljoonat eläkesäästäjät ja pienosakkaat, joiden rahoja tässä pelissä koijataan.
 

Tetra

Respected Leader
BAN
Finanssikriisi on aikamoinen sekametelisoppa, enkä välttämättä väheksyisi myöskään valtion roolia siinä. Ei hyvää tee, jos lafka tietää että tarvittaessa heidät tullaan pelastamaan. Niin, mikä on paras tapa motivoida johtajia? Siihen minulla ei ole vastausta, mutta varmasti asiaa monissa eri yrityksissä mietitään. Kyllähän hyviä johtajia myös suuryrityksissä on, ei siinä.

Edit: Njoo, voi olla tai olla olemattakin. En ole aiheeseen kovin paljoa perehtynyt, koska rahoitusala ei sinänsä (enää) ole minua niin kiinnostanut. Ns. moral hazardia jotkut kuitenkin pitää merkittävänä tekijänä finanssikriisissä - jopa pääsyynä siihen (en kuitenkaan itse ehkä niin vahvaa kantaa omaa).
 

fulcrum

Respected Leader
larrythorn kirjoitti:
Mieti jos itse olet yksityisyrittäjä? Taita kokeile tätä alaa ei se helppoa ole ei kannata väheksyä!
En ymmärrä viittausta. Ei vaikkapa mainittu Martin Sullivan ollut mikään yksityisyrittäjä vaan tavallinen palkkatyöläinen joka aloitti AIG:ssä tavallisena palkkatyöläisenä: kunnioitettava uraputki sinänsä, mutta lopulta päätyi positioon joka oli hänen kyvyilleen liikaa: Peterin periaate toiminnassa.
 

fulcrum

Respected Leader
Tetra kirjoitti:
Finanssikriisi on aikamoinen sekametelisoppa, enkä välttämättä väheksyisi myöskään valtion roolia siinä. Ei hyvää tee, jos lafka tietää että tarvittaessa heidät tullaan pelastamaan.
Ei sillä ole juuri mitään tekemistä finanssikriisin kanssa vaan enempi se on sellainen tekosyy. Firmoja kyllä tietyllä tapaa "pelastettiin" mutta näiden "pelastusten" ehdot olivat yleensä äärettömän julmat: Bear Stearnsin ja AIG:n osakkeenomistajat raivostuivat kuullessaan millä ehdoin heidän yhtiönsä "pelastettiin": käytännössä osakkeenomistajat saivat sijoituksistaan takaisin vain murto-osan. Mikä on toki parempi kuin nolla, mutta ei sellainen että sen varaan olisi voinut etukäteen laskea "nou hätä, otetaan vaan riskejä, kyllä Fed pelastaa meidän rahat". Ainoat jotka jäivät plussalle olivat johtajat jotka olivat luotsanneet firmat karikolle ja lähteneet lätkimään silloin kun sillä oli vielä rahaa maksaa heidän kultaisen kädenpuristuksensa. Laivat uppoaa, miehet hukkuu mutta lopulta paska jää kellumaan.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
fulcrum kirjoitti:
Ääriesimerkkinä suurien Wall Street-pankkien bonusjärjestelmä joka suosi johtajia jotka olivat nitkauttaa koko talousjärjestelmän viemäriin:

Million-dollar exit amounts for CEOs
Exit pay packages (cash, pension, benefits, accelerated stock and options and other compensation) for CEOs of financial firms and mortgage lenders:
Company CEO Date
Total
Merrill Lynch Stanley O'Neal Oct. 28, 2007
$161,000,000
Citigroup Charles Prince Nov. 4, 2007
$105,000,000
Washington Mutual Kerry Killinger Sept. 8, 2008
$44,000,000
Wachovia Ken Thompson June 1, 2008
$42,000,000
Lehman Bros. Richard Fuld Sept. 17, 2008
$24,000,000
Washington Mutual Alan Fishman Sept. 25, 2008
$19,000,000
Freddie Mac Richard Syron Sept. 8, 2008
$16,000,000
Bear Stearns James Cayne Jan. 8, 2008
$13,000,000
Merrill Lynch John Thain Sept. 14, 2008
$9,000,000
Fannie Mae Daniel Mudd Sept. 8, 2008
$8,000,000
AIG Robert Willumstad Sept. 17, 2008
$22,000,000 (declined)

Melkein kaikki noista hepuista olivat suoraan masinoimassa finanssikriisiä.
300 000 000 euroa olivat kuitanneet 7-8 NOKIA johtajaakin vuosien varrella.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
NOKIA tekee myös paljon hyvää perustamillaan säätiöillä...toimiiko nämä jatkossa ?

http://www.nokiafoundation.com/2008_nokia_scholarships.html
 
Top