Northern Wind 19

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PJ85
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Olisi kyllä mielenkiintoista palvella varusmiehenä jossain HÄMPSP yksiköistä, vaikka PSJK. Ensin Ruotsin keikka ja sen jälkeen vielä toinen kansainvälisyyttä sisältävä harjoitus ARROW19 (+sen jälkeen loppusota). Mukavan mielenkiintoista! Olisi mukava tietää miten tämä poikkeuksellinen aloitus, eli 2 viikon lyhennys P-kauteen ja iso harjoitus jo näin alkumetreillä vaikuttaa joukon suorituskykyyn loppupeleissä. Suorituskyvyt on kyllä leimatavaraa, eli edellinen oli lähinnä omaa ääneen pohdintaa.
 
PJ85 kirjoitti:
Olisi mukava tietää miten tämä poikkeuksellinen aloitus, eli 2 viikon lyhennys P-kauteen ja iso harjoitus jo näin alkumetreillä vaikuttaa joukon suorituskykyyn loppupeleissä
Klikkaa laajentaaksesi...
No sitä et saa koskaan tietää, kuten kirjoititkin. Mutta sodan päättymisestä aina 1980-luvun puoliväliin asti koulutettiin näin koko armeijamme. Siis aloitettiin koulutus jääkäriryhmänä, tykkiryhmänä ym toimimisena jo ennen valintoja jatko- tai johtajakoulutukseen. Vanhemmat forumin seuraajat muistavat, että silläkin tavalla syntyi osaavaa reserviä. Ei tosin ollu vielä keinoja mitata osaamista.
 
Old Boy kirjoitti:
No sitä et saa koskaan tietää, kuten kirjoititkin. Mutta sodan päättymisestä aina 1980-luvun puoliväliin asti koulutettiin näin koko armeijamme. Siis aloitettiin koulutus jääkäriryhmänä, tykkiryhmänä ym toimimisena jo ennen valintoja jatko- tai johtajakoulutukseen. Vanhemmat forumin seuraajat muistavat, että silläkin tavalla syntyi osaavaa reserviä. Ei tosin ollu vielä keinoja mitata osaamista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tosin oli keinoja...mutta niistä ei ulkopuolisille huudeltu...
 
Hallinkorva kirjoitti:
Ruotuväen toimittajat tekivät alussa paljon havaintoja.
....Ruotuväen piti ilmeisesti saada juttu painoon, joten jatkopäivistä siinä ei ole mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mediapäivä oli pari päivää "taistelujen" alettua. Silloin päästettiin toimittajat juttelemaan paikalle roudattujen joukkojen edustajien kanssa.
 
www.verkkouutiset.fi

Pohjolan suurharjoitus teki vaikutuksen brittien kommandoihin | Verkkouutiset

Pohjolan suurharjoitus teki vaikutuksen brittien kommandoihin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi

Kasperi Summanen | 26.03.2019 | 23:56- päivitetty 27.03.2019 | 00:02

Britannian joukot taistelivat harjoituksessa Suomen ja Ruotsin yhteistä osastoa vastaan.

Pohjois-Ruotsin Northern Wind 2019 -harjoitus oli siihen osallistuneiden brittikommandojen mukaan ”vaikuttava” suoritus Suomen, Ruotsin ja Norjan asevoimilta. 40. kommandoyksikkö suitsuttaa asesimulaattorien kanssa suoritettua käsikirjoittamatonta taisteluharjoitusta twitterissä (alla).

Ruotsalaisten ja suomalaisten joukkojen muodostama yhdistetty prikaati puolustautui harjoituksessa lännestä hyökkäävää norjalaisista, amerikkalaisista ja brittiläisistä joukoista rakennettua prikaatia vastaan.

350 brittikommandoa integroitiin harjoituksessa ensimmäistä kertaa täysin norjalaiseen osastoon. Brittien komentaja, everstiluutnantti Paul Maynard kertoi harjoituksesta suomalaisen puolustusasiantuntija Petri Mäkelän Vantage Point North -blogiin antamassaan haastattelussa. Maynard kieltäytyi kommentoimasta taisteluharjoituksen lopputulosta. Hän kuvasi kuitenkin taistelua ruotsalaissuomalaista prikaatia vastaan haastavaksi.

Brittikomentajan mukaan puolustajien etuna oli taisteleminen tutussa ympäristössä. Ruotsalaissuomalaisella osastolla oli myös käytössään verrattain runsaasti tykistöä ja panssareita. Maynard arvioi Ruotsin asevoimien olleen myös jossain määrin kokematon tämäntyyppisessä käsikirjoittamattomassa taisteluharjoituksessa.

Ruotsin maavoimien järjestämään Northern Wind -harjoitukseen osallistui kaikkiaan yli 1 500 suomalaista sotilasta ja noin 500 ajoneuvoa. Se on tähän mennessä suurin Suomen ja Ruotsin maavoimien välinen harjoitus. Yhtensä harjoitukseen osallistui noin 10 000 sotilasta.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
www.verkkouutiset.fi

Pohjolan suurharjoitus teki vaikutuksen brittien kommandoihin | Verkkouutiset

Pohjolan suurharjoitus teki vaikutuksen brittien kommandoihin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi

Kasperi Summanen | 26.03.2019 | 23:56- päivitetty 27.03.2019 | 00:02

Britannian joukot taistelivat harjoituksessa Suomen ja Ruotsin yhteistä osastoa vastaan.

Pohjois-Ruotsin Northern Wind 2019 -harjoitus oli siihen osallistuneiden brittikommandojen mukaan ”vaikuttava” suoritus Suomen, Ruotsin ja Norjan asevoimilta. 40. kommandoyksikkö suitsuttaa asesimulaattorien kanssa suoritettua käsikirjoittamatonta taisteluharjoitusta twitterissä (alla).

Ruotsalaisten ja suomalaisten joukkojen muodostama yhdistetty prikaati puolustautui harjoituksessa lännestä hyökkäävää norjalaisista, amerikkalaisista ja brittiläisistä joukoista rakennettua prikaatia vastaan.

350 brittikommandoa integroitiin harjoituksessa ensimmäistä kertaa täysin norjalaiseen osastoon. Brittien komentaja, everstiluutnantti Paul Maynard kertoi harjoituksesta suomalaisen puolustusasiantuntija Petri Mäkelän Vantage Point North -blogiin antamassaan haastattelussa. Maynard kieltäytyi kommentoimasta taisteluharjoituksen lopputulosta. Hän kuvasi kuitenkin taistelua ruotsalaissuomalaista prikaatia vastaan haastavaksi.

Brittikomentajan mukaan puolustajien etuna oli taisteleminen tutussa ympäristössä. Ruotsalaissuomalaisella osastolla oli myös käytössään verrattain runsaasti tykistöä ja panssareita. Maynard arvioi Ruotsin asevoimien olleen myös jossain määrin kokematon tämäntyyppisessä käsikirjoittamattomassa taisteluharjoituksessa.

Ruotsin maavoimien järjestämään Northern Wind -harjoitukseen osallistui kaikkiaan yli 1 500 suomalaista sotilasta ja noin 500 ajoneuvoa. Se on tähän mennessä suurin Suomen ja Ruotsin maavoimien välinen harjoitus. Yhtensä harjoitukseen osallistui noin 10 000 sotilasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin no..Ruotsin ja varsinkin Suomen armeija on täsmäkoulutettu tietyn tyyppiseen maastoon. Onhan siitä valtava etu ja siihenhän meikäläisten toiminta paljolti perustuu.
Jos siirretään kuvio Suomen puolelle, simuloidaan meikäläinen epäsuoratuli sillä volyymilla kuin millä me sitä käytämme, sekä siihen suluttaminen päälle niin jo tyssää mekanisoidun vastustajan matka aika nopeasti. Sen jälkeen onkin lähdettävä jalan perkaamaan tiheää havumetsää - joka on tottumattomalle yhtä pelottava paikka kuin viidakko..
Olosuhteiden tuntemus ja hyödyntäminen sekä siihen sovitettu taktiikka - ei meillä ole syytä tuntea pienintäkään "me nyt ollaan vasn tällaisia - fiilistä".
 
Kapiainen kirjoitti:
i. Sen jälkeen onkin lähdettävä jalan perkaamaan tiheää havumetsää - joka on tottumattomalle yhtä pelottava paikka kuin viidakko..

Olosuhteiden tuntemus ja hyödyntäminen sekä siihen sovitettu taktiikka - ei meillä ole syytä tuntea pienintäkään "me nyt ollaan vasn tällaisia - fiilistä".
Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelma tässä on että naapurin puolella on vastaavanlaista maastoa, ja heille se ei ole yhtä suuri ongelma kuin mitä se voi olla esim. briteille taikka jenkeille.
 
ctg kirjoitti:
Ongelma tässä on että naapurin puolella on vastaavanlaista maastoa, ja heille se ei ole yhtä suuri ongelma kuin mitä se voi olla esim. briteille taikka jenkeille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Äkkiseltään näin voisi luulla - vaan se ei ole sittenkään niin.
Naapurin joukot on tarkoitettu toimimaan aivan toisenlaisissa olosuhteissa ja suurin osa joukoista ja sotilaista on ihan toisenlaisista maastoista. Heillä on vain muutama joukko, joiden koulutusvaruskunta on suunnilleen meikäläisissä maastoissa. Niidenkin sotilaista pääosa on kotoisin muualta kuin metsämaastosta ja niidenkin joukkojen päätoiminta-alue on muualla kuin metsämaastoissa, joten koulutus tähtää muualle kuin metsämaastoon.
Joten yhtä hankalaa se on briteillä kuin naapurin pojillakin - aivan kuin on meilläkin jos joudumme jollekin ukrainalaista peltomaastoa muistuttavaan paikkaan tappelemaan.
 
Kapiainen kirjoitti:
Niin no..Ruotsin ja varsinkin Suomen armeija on täsmäkoulutettu tietyn tyyppiseen maastoon. Onhan siitä valtava etu ja siihenhän meikäläisten toiminta paljolti perustuu.
Jos siirretään kuvio Suomen puolelle, simuloidaan meikäläinen epäsuoratuli sillä volyymilla kuin millä me sitä käytämme, sekä siihen suluttaminen päälle niin jo tyssää mekanisoidun vastustajan matka aika nopeasti. Sen jälkeen onkin lähdettävä jalan perkaamaan tiheää havumetsää - joka on tottumattomalle yhtä pelottava paikka kuin viidakko..
Olosuhteiden tuntemus ja hyödyntäminen sekä siihen sovitettu taktiikka - ei meillä ole syytä tuntea pienintäkään "me nyt ollaan vasn tällaisia - fiilistä".
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tämä on itselleni selvää :) Mutta hauska muistuttaa muillekkin.

Enhän mie saarnaa kuin puolustusbudjetin pienuuden kiroista
 
Vaikka suomalaiset erityisolosuhteet ovatkin vääntäytyneet ilkikuriseksi meemiksi näkemyksettömien suissa, ne ovat luojankiitos myös ihan oikea asia. Ei tosin ole mikään ihme ettei suuri osa ihmisistä tätä selventämättä ymmärrä, onhan kyse maasta jonka suurimmasta kaupungista Helsingistä pääsee metsäränniä pitkin ihan ydinkeskustasta aina Utsjoelle asti. Meille metsä on vielä onneksi ihan luonnollinen osa elämää, vannoutuineimpia betoniviidakon sissejä lukuunottamatta.
Samoin @Kapiainen mainitsema toiminta-alueeseen räätälöity koulutus, kalusto ja toimintatavat antavat huomattavan etulyöntiaseman meille, SA-vahvuushan on käytännössä täynnä erilaisia olosuhdespesialisteja, kaupunkijääkäripataljoonista aina hajautetusti taisteleviin jääkärikomppanioihin ja kaikkea siltä väliltä.

Rajantakaiset moottoroidut ja mekanisoidut joukot eivät tosiaankaan mielellään jalkaudu ja lähde syvyyteen saapastelemaan, vaan eteneminen tapahtuu uria pitkin ja niiden välittömässä läheisyydessä, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Olen itsekin usein hikoillut miettiessäni esimerkiksi Ukrainan kaltaista skenaariota, jossa joutuisimme taistelemaan avoimessa, silmänkantamattomiin jatkuvassa peltomaassa tasankokansaa vastaan. Alkaisi se kaivautuminen maistumaan aika äkkiä homman pitkittyessä! Toki kansallemme ja kulttuurillemme tyypilliset luonteenpiirteet avittaisivat suuresti tuloksellista toimintaa, mutta aika kusista hommaa se olisi silti.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi juttu mitäei ole käsitelty, on ilmavoimaelementin puuttuminen. Olisiko tykistö ja panssarit voineet toimia niin kuin se tässä harjoituksessa toimi?

Jos ilmatoiminta huomioitiin, niin sitten en sano mitään.
 
Stagideus kirjoitti:
Vaikka suomalaiset erityisolosuhteet ovatkin vääntäytyneet ilkikuriseksi meemiksi näkemyksettömien suissa, ne ovat luojankiitos myös ihan oikea asia. Ei tosin ole mikään ihme ettei suuri osa ihmisistä tätä selventämättä ymmärrä, onhan kyse maasta jonka suurimmasta kaupungista Helsingistä pääsee metsäränniä pitkin ihan ydinkeskustasta aina Utsjoelle asti. Meille metsä on vielä onneksi ihan luonnollinen osa elämää, vannoutuineimpia betoniviidakon sissejä lukuunottamatta.
Samoin @Kapiainen mainitsema toiminta-alueeseen räätälöity koulutus, kalusto ja toimintatavat antavat huomattavan etulyöntiaseman meille, SA-vahvuushan on käytännössä täynnä erilaisia olosuhdespesialisteja, kaupunkijääkäripataljoonista aina hajautetusti taisteleviin jääkärikomppanioihin ja kaikkea siltä väliltä.

Rajantakaiset moottoroidut ja mekanisoidut joukot eivät tosiaankaan mielellään jalkaudu ja lähde syvyyteen saapastelemaan, vaan eteneminen tapahtuu uria pitkin ja niiden välittömässä läheisyydessä, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Olen itsekin usein hikoillut miettiessäni esimerkiksi Ukrainan kaltaista skenaariota, jossa joutuisimme taistelemaan avoimessa, silmänkantamattomiin jatkuvassa peltomaassa tasankokansaa vastaan. Alkaisi se kaivautuminen maistumaan aika äkkiä homman pitkittyessä! Toki kansallemme ja kulttuurillemme tyypilliset luonteenpiirteet avittaisivat suuresti tuloksellista toimintaa, mutta aika kusista hommaa se olisi silti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yhdistettynä kansanluonteeseen.
Hommat tehdään hyvin, keskittyneesti ja ammattimaisesti. Oli kyse taloyhtiön roskakatostalkoista tai tulenjohtamisesta.

Samoin kansanluonteeseen kuuluu pieni väkivaltaisuus kuten Tomas Ries joskus klassikossaan kirjoitti
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Samoin kansanluonteeseen kuuluu pieni väkivaltaisuus kuten Tomas Ries joskus klassikossaan kirjoitti
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulle riittää pelkkä viittaus Lalliin, Kirveeseen ja Piispaan. Tiedän omalla kohdalla että piru asuu sisällä vaikka kertaakaan en ole kättä nostanut. Teininä annoin sen nousta pintaan, mutta en pitänyt siitä henkilöstä. Vanhempana olen tiedostanut sen olevan peräisin kansanluonteesta ja kulttuurista.

Edit - korjattu paavi piispaksi.
 
Viimeksi muokattu:
ctg kirjoitti:
Minulle riittää pelkkä viittaus Lalliin, Kirveeseen ja Piispaan. Tiedän omalla kohdalla että piru asuu sisällä vaikka kertaakaan en ole kättä nostanut. Teininä annoin sen nousta pintaan, mutta en pitänyt siitä henkilöstä. Vanhempana olen tiedostanut sen olevan peräisin kansanluonteesta ja kulttuurista.

Edit - korjattu paavi piispaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itellä se nousee pintaan ns. virkaa tehdessä. Eli silloin nuorempana kun teki opiskeluaikaan ovihommia. Ei arastellut tarttua tappelijaan kiinni vaikka tilanne saattoi olla sekava
 
Näin jälkikäteen heräsi kysymys, että kaikissa kuvissa uudet bemarit olivat ilman naamioverkkoa. Sodittaessa nykyaikaista vastustajaa vastaan olisi luullut, että lämpöjäljen pienentäminen olisi aika merkittävä asia. Silti missään kuvissa joita näin ei verkkoa ollut. Miksiköhän?
 
Panssari Salama kirjoitti:
Näin jälkikäteen heräsi kysymys, että kaikissa kuvissa uudet bemarit olivat ilman naamioverkkoa. Sodittaessa nykyaikaista vastustajaa vastaan olisi luullut, että lämpöjäljen pienentäminen olisi aika merkittävä asia. Silti missään kuvissa joita näin ei verkkoa ollut. Miksiköhän?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kulumisen takia. Ihan turha niitä on pitää normaalissa harjoituksessa kiinni. Kerran kun menee puunkylkeä vasten, niin naamio rullautuu pois. Ei järin kustannustehokasta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top