Operaatio Platinfuchs.

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Onko tuosta epasuhdasta mitaan mainintaa?
- jos katsoo Barbarossa direktiivia, Aatu halusi Romaniasta mukaan vain parhaita joukkoja, koska ne toimivat saksalaisten rinnalla (ei siis haluttu riippakivia).
- suomalaisille oli vain yleistavoitteet (vastustajan voimien maksimaalinen sitominen) ja siksi kaikki "kavi". Pikanttina yksityiskohtana: saksalaisterminologiassa Oulu-Kuusamo tasa oli keski-Suomea, he kun katsoivat asiaa Jaameren suunnasta, varmaankin mittatikulla:): Kalastajasaarento- Oulu 750 km; Oulu - Hki 600 km

Vain lyhyt maininta, että Romania lähetti vajaita divisioonia sotaan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Verkkouutisten blogissa ajankohtainen (tai aikansa elänyt) kirjoitus – kuin muistojeni mukaan koulukirjoista 1970- ja 80-luvuilta:

Suomi ei jatkosodassa pyrkinyt ensisijaisesti romahduttamaan Neuvostoliittoa, tai valtaamaan sitä, kuten Saksa teki. Itä-Karjalaa Suomi toki miehitti, siis aluetta, joka ei meille aiemmin kuulunut. Tarkoituksena oli kuitenkin hankkia puskurivyöhyke niin Neuvostoliiton vastahyökkäyksen, kuin rauhanneuvottelujenkin varalle. Ja jos Suomi olisi ollut Saksan täysiverinen liittolainen, niin miksi emme osallistuneet Saksan monista vaatimuksista huolimatta Leningradin piiritykseen? Olisihan tsuhnan suudelma voinut olla se ratkaiseva Leningradin luhistumiselle.

Suomi oli Saksan kanssasotija. Ei liittolainen. Meillä oli eri tavoitteet. Suomalaiset ”läksivät” hankkimaan menetetyt kodit ja maat takaisin. Lisäksi tuolloin oli täysin selvää, ettei Josif Stalin olisi jättänyt Suomea rauhaan, jos puna-armeija pääsisikin niskan päälle teutoonien kanssa käydyssä painissa. Ei, vaikka Suomi olisi tyytynyt talvisodan vääryyksiin ja jättänyt käyttämättä tilaisuuden revanssiin kesällä 1941.

Tärkeää on myös muistaa, että moni oletti saksalaisten kävelevän Moskovaan muutamassa kuukaudessa. Kysymys on siitä, että historiaa tulee osata tarkastella paitsi absoluuttisina tapahtumina, myös siitä näkökulmasta, miltä maailma aikalaisten silmin näytti. Ottaen siis huomioon talvisodan todistaman Stalinin säälimättömän laajentumishalun ja sen, miltä maailmanpoliittinen tilanne ja voimasuhteet näyttivät, Suomi teki sen ainoan rationaalisen ratkaisun, joka oli tarjolla: se hankki puskurivyöhykkeen itä-Karjalasta. Tarvittavan ase- ja elintarvikeavun saaminen edellytti kauttakulun sallimista saksalaisille.

https://www.verkkouutiset.fi/mitas-laksimme-ja-voitimme/

Ehkä Erfurthin päiväkirjan lukeminen toisi toisenlaisenkin näkemyksen asiaan.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Ei. Saksassakin tajuttiin se, että neukkuhallinnon on kaaduttava v. - 41 tai muuten ollaan kusessa, pississä ja nesteessä. "se on savijaloilla seisova jättiläinen, joka romahtaa, kun joku potkaisee oveen" - hengessähän adikka markkinoi alaisilleen hankkeen. Se meinasi romahtaa, mutta ei romahtanutkaan.

Luulen että se romahdus olisi tapahtunut, jos Moskova olisi saatu haltuun ja Stalin tapettua. Eihän tosiolevassa Stalinin legendaarisilla johtajantaidoilla ollut kuin negatiivinen merkitys, mutta hitostako porukka sitä siellä tiesi, Stalin oli kuitenkin heille käytännössä katsoen Jumala. Mutta hitostako näitä tietää, ehkä Stalin olisikin antanut oman suunnitelmansa mukaan henkensä jotta hänen hallintoalamaisensa saavat syntinsä anteeksi, ja sitten olisi lähipiiristä noussut joku - ehkä parempi - puolijumala tilalle?

Itselleni se hetki, jona Adikan suuri 612-kulkue hävisi sodan, on se kun Moskova jäi haaveeksi. Sitten tulikin jo silmille siperialaisia hiihtojoukkoja jotka oli vapautettu Japania kyttäämästä, vaikka eivät vielä mitään dramaattista tehneet niin siinä vaiheessa oli "momentum" menetetty ja edessä vain hidas rimpuilu ja hukkuminen Venäjän paskojen teiden mutaan. Kuten Tami Tamminenkin sanoo: "Warfare is a momentum game".
 

Honcho

SMLNKO M/83
On sitä varmasti harjoitettu, mutta se on tapahtunut sotilaiden pöydillä ja julkisuutta vältellen. Yleisölle on annettu se, mikä yleisölle kuuluu. :cool: Eli lähes runebergiläisiin mittoihin ulottuva glorifikaatio on viitoittanut sanomaa. Ja kyllä tuo glorifiointi on ollut tehokasta, kun vieläkin suuri osa yleisöstä luo mielikuvansa tämän päivän sodasta malliin: Summa, Taipale, Kollaa ja Raatteentie. Ja aikaa on sentään kulunut 70 plus vuotta tapahtumien loppumisesta.

Vaikka monessa kohtaa ne glooriat ovat ihan aiheellisia, niin kyllähän ne usein raaputtelemalla romahtavat. Kai Savonjousi piti sen miehekkään "juoksut on nyt juostu" -puheensa mm. Valkeasaaren läpikäyneille miehille. Kyllähän se puhe kuulostaa näin siviiliseslongilla makoillen ja suklaakonvehteja massuttaen oikein ärtsyltä, mutta hiljattain tätä Valkeasaarta ja sen jälkiselvittelyjä ja -syyttelyjä on käsitelty aika paljon mm. uuden kirjan julkistamisen takia, ja paikallislehdessämme oli aivan tuore veteraanin luonnehdinta tästä Savonjousesta: "Kusipää, miehet eivät pitäneet hänestä tai tyylistään" tai hyvin pitkälle näin. :eek:

Kun asiaa ajattelee, niin "suurhyökkäystä ei tule" -ajattelutavan seurauksena 18-kertaista miesylivoimaa ja varmaan 100-kertaista tekovärkkiylivoimaa vastaan romahtaneet miehet eivät ehkä ihan hirveästi nauttineet siitä, että "suurhyökkäystä ei tule" vaihtui samoista suista lennosta muotoon "jätkät vaan lähti karkuun sieltä!". Ja sitten tulee jostain joku Eversti joka puhuu kuin olisivat ihan vässykkämäisyyttään tehneet jonkun "kannaksen läpijuoksun".

Mutta olen ihan tyytyväinen siihen että pikkuhiljaa näitä juttuja aletaan käsittelemään, vaikka Vilkkumaata vähän kyllöittääkin niin vielä on joitakin miehiä hengissä jotka saavat de factona nähdä maineenpalautusta asioista joista vielä 60-luvulla laulettiin pilkkalauluja sellaisten toimesta jotka eivät lähelläkään rintamaa olleet, saati sitten "kovia paikkoja".
 

Honcho

SMLNKO M/83
Nämä ovat tosiaan asioita, joista on sanottu "jos natsit eivät olisi olleet natseja". Jos eivät olisi olleet natseja, moista sotaa ehken ei olisi syntynyt...ainakaan historiallisessa muodossa.

Jos natsit eivät olisi olleet natseja, olisivat saksanjuutalaiset tiedemiehet kehittäneet saksalle ydinaseen ensimmäisenä ja lisäksi miesvoimaakin olisi ollut enemmän :sneaky: 1. maailmansodassa taisteli paljon saksanjuutalaisia ja heitä kaiversi ihan yhtä kovasti se kohtelu mihin Saksa joutui ko. sodan jälkeen.

Jos Versaillesin rauhassa ei olisi lyöty täysin epäreilusti Saksaa niin syvälle polvilleen ja naamaa turpeeseen, ei olisi tarvittu koko sotaa. Alkuperäiset Versaillesin sotakorvaukset 1MS:sta olisivat jatkuneet 1983 asti! Kun yhteiskunta oli (suureksi osaksi ääriliikkeiden ml. natsit) suuressa sekaannuksessa ja tuli joku jämäkän tuntuinen Hitler joka lupasi "Versaillesin häpeärauha mitätöidään, rauha ja järjestys kunniaan, kaikille järjestetään ainakin jotakin töitä!" niin ei sitä tarvitse hirveästi ihmetellä miksi ihan normaalit tylsimykset ilman juutalaisvihaa taikka kainalontuuletteluintoa päättivät Adidakselle äänensä antaa.

...mutta se tästä JOSista.

Edit: No sen verran vielä, että light-version samasta showsta voi nähdä Putinin nousussa. "Viimeinkin elävien neuvostomuumioiden tai ennätysvauhtia vallan turmeleman Jeltsinin tilalle vetreä ja jämäkkä nuorehko miäs! Vähän on ylpeänsorttinen mutta se on OK."
 
Viimeksi muokattu:

Honcho

SMLNKO M/83
Eipä sillä, en pidä minään hyvänä vaihtoehtona sitäkään, että natsi-saku olisi voittanut viime sodan, en usko, että siitä olisi koitunut mikään autuus Euroopalle. Joskus on pohdittu sitä, että Saksan saavuttaman voiton jälkeen olisi natsi-adikka esikuntineen myllytetty hevon hiiteen, mutta näinköhän tuo olisi tapahtunut ja olisiko uusi hallinto ollut paljoa sen kummempi...tuskin.

Eiköhän olisi ollut Suomellekin ikävyydet vain ajan kysymys. Natsivaltio ei ollut luonteeltaan sellainen että se olisi katsonut loputtomiin hyvällä jotain aitoa demokraattista maata reunamillaan. Mutta mitä muutakaan vaihtoehtoa Suomella tuolloin oli...ei mitään. Saksa olisi tullut uhkaksi ehkä X tai XX vuoden kuluttua voittonsa jälkeen, mutta NL olisi jyrännyt meidät ilman Saksaa jo vuosi sen jälkeen kun oli viimeinenkin voimanripe tiristetty sen pitämiseksi poissa.

Itselleni tulee tästä aiheesta näppylöitä jo siitä, että Hitlerin murhaa suunnitelleita upseereita kuten Tom Cruisea juhlitaan tänäpänä suurina sankareina. Räkäistä naurua, näillä oli omat ambitionsa ja kyllä olisivat jatkaneet taistelua senkin jälkeen. Adikkaan verrattuna olisivat olleet ehkä länsivalloille marginaalisesti parempi vaihtoehto kun olisivat yrittäneet hakea epätoivoissaan jotain länsi vs. NL -mittelöä vapaaehtoisina apupoikina...hetken. Sitten olisi taistelu jatkunut entiseen malliin mutta ilman Führeriä Generalissimuksen toimesta (tai erinäköisellä Führerillä).
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Erfurthin päiväkirjauksen 20.11.1941 kohta Lapin sodasta (s. 310).

”Mannerheim otti sitten puheeksi sodan jatkamisen Suomen rintamilla. Hän ilmaisi käsityksensä hyvin avoimesti ja pyysi minua pitämään tietoja luottamuksellisina. Mannerheimin käsityksen mukaan täytyy Murmansk, Kantalahti ja Sorokka saada vallatuksi tänä talvena ja vielä mahdollisimman pian. Kun mainitsin ajankohdaksi maaliskuun, hän piti sitä liian myöhäisenä. Hänen mielestään pitäisi aloittaa hyökkäys tammikuussa ja samanaikaisesti kaikissa kolmessa suunnassa. Hyökkäystä Louheen hän ei pitänyt tarkoituksenmukaisena... On tietysti hyvä muodostaa painopiste, mutta silti pitäisi pystyä hyökkäämään Murmanskia, Kantalahtea ja Sorokkaa vastaan mahdollisimman samanaikaisesti, jotta vihollisella ei olisi tilaisuutta keskittää joukkojaan aina kulloiseenkin hyökkäyssuuntaan.”

”Vastasin siihen, että myös minulla on käsitys koko Syväriltä Jäämerelle ulottuvan rintaman eri osien yhteydestä toisiinsa. Siksi on koettu haitallisena, kun tätä sotatoimialuetta ei voida johtaa kokonaisuutena yhtenäisen tilannekuvan mukaisesti... On ollut paljon asioita, joita olisi pitänyt johtaa yhtenäisesti (Lentolaivasto 5:n käyttö, huolto, kuljetukset ja painopisteen muodostus). Minusta näyttäisi luontevimmalta sellainen ratkaisu, että uuden Lapin armeijan johto asetettaisiin suomalaisen sotamarsalkan alaiseksi. Mannerheim sanoi olevansa samaa mieltä, eikä siihen ole syynä kunnianhimo vaan tarkoituksenmukaisuus.”
 

salama-anteri

Kenraali
Vastasin [Erfurth] siihen, että myös minulla on käsitys koko Syväriltä Jäämerelle ulottuvan rintaman eri osien yhteydestä toisiinsa.

Siinahan se meni pieleen, kun toinen puoli pystyi siirtamaan rautateitse divisioonan kerrallan, painopisteen muodostamiseksi tai vahvistuksina vastatoimissa. Ja talla puolella ei mitaan vastaavaa yhteytta ollut.
- ja saksalaiset naputtivat, toki syystakin, jatkuvasti erityisesti veturikaluston puutteesta ja sen huonosta luotettavuudesta
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Saksan sota Suomen Lapissa ei tosiaan sujunut hyvin. Tuon Erfurthin kirjan mukaan siihen oli ainakin kolme syytä:
  • Johto.
  • Logistiikka.
  • Joukot.
Johto oli periaatteessa jaettu Oulu-Lentiira-Sorokka -linjan mukaisesti. Käytännössä suomalaisia joukko oli kuitenkin pohjoisessa saksalaisten komennossa ja toisaalta taas saksalaisia joukkoja (163.D) suomalaisten yhteydessä etelässä. Kitkaa syntyi.

Suomelta puuttui vetureita, vaunuja ja kuorma-autoja. Tiet ja rautatieverkko eivät olleet suunniteltu massiivisia kuljetuksia varten. Eivätkä varsinkaan joukkojen ja materiaalin siirtoihin sodanajan painopisteisiin.

Saksalaisjoukotkaan eivät olleet kaikilta osin soveliaimmat sotaan. SS-Nordin berliiniläispojat tuskin olivat elementissään Lapin erämaissa. Muutkin divisioonat olivat rykmenttiä vajaita.

Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä kannattanut sopia, että Mannerheim johtaa suomalaisia joukkoja Suomen alueella ja Saksa saksalaisia joukkoja Norjassa. Siten Saksan kaikki viisi Suomessa toiminutta divisioonaa olisi voitu keskittää Pohjois-Norjaan, esim. Kirkkoniemen alueelle hyökkäykseen Murmanskia kohti. Kahden vuoristodivisioonan lisäksi tarkoituksenmukaisia olisivat olleet maahanlasku- ja maihinnousudivisioona, ja viidentenä mahdollisesti vielä panssaridivisioona. Huolto- ja logistiikkakeskuskin olisi pitänyt keskittää samalle alueelle. Samoin vahvemmat ilma- ja merivoimat. Näin olisi ollut paremmat edellytykset painopisteen muodostamiselle Murmanskin suunnassa.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä kannattanut sopia, että Mannerheim johtaa suomalaisia joukkoja Suomen alueella ja Saksa saksalaisia joukkoja Norjassa. Siten Saksan kaikki viisi Suomessa toiminutta divisioonaa olisi voitu keskittää Pohjois-Norjaan, esim. Kirkkoniemen alueelle hyökkäykseen Murmanskia kohti. Kahden vuoristodivisioonan lisäksi tarkoituksenmukaisia olisivat olleet maahanlasku- ja maihinnousudivisioona, ja viidentenä mahdollisesti vielä panssaridivisioona. Huolto- ja logistiikkakeskuskin olisi pitänyt keskittää samalle alueelle. Samoin vahvemmat ilma- ja merivoimat. Näin olisi ollut paremmat edellytykset painopisteen muodostamiselle Murmanskin suunnassa.

Resurssit, resurssit. Eliittijoukkoja ei Saksalla riittänyt joka suuntaan, lisäksi saksalaismallisen PsD:n huoltaminen olisi varmaan käytännössä ollut mahdotonta.

Pohjois-Suomi oli Saksalle sivusotanäyttämö joka oli alkuperäisessä suunnitelmassa merkityksetön, sodan pitkittyessä taas sivusotanäyttämö jolle ei ollut varaa suunnata resursseja. Voi kysyä, kannattiko edes lähteä hyökkäämään vai olisiko kannattanut keskittyä puolustukseen ja tilanteen salliessa erinäisiin "ryöstöretkiin"?
 

salama-anteri

Kenraali
Hauskaa What-if asiaa. Itse olen sita mielta, etta Marski oli aivan oikeassa, koska NL:lla oli klassinen "sisalinjojen etu" eika sen neutraloimiseksi tehty oikeastaan mitaan (paitsi satunnaisia retkia radalle ja sen ilmapommituksia). Mutta katsotaan, loytyyko Erfurth- merkinnoista jotain lisatietoa:

SS-Nordin berliiniläispojat tuskin olivat elementissään
Tuohan oli alkuun aivan katastrofiporukka (monet olivat liittyessaan vanginvartijataustaisia, ja se ylipaataankin joutui Pohojosen suunnalle Norjan miehitysjoukkona)
- se oli kuiteskin operaatiosuunnan ainoa taysin motorisoitu yksikko, jolla huonojen yhteyksien tilanteessa olisi pitanyt olla paljonkin arvoa (ainoat muut olivat Norjaan, maihinnousu-uhkaa vastaan, sijoitetut moottoripyora-kk-pataljoonat, joita silloin talloin tuotiin myos rintamalle)
- "hienoja" nayttoja seurasi paluu Saksaan ja "otetaas koulutus alusta"
- mutta olihan yksikolla kayttoa tulivoimaisuutensa ja fanaattisuutensa vuoksi: "tuosta noin hyokkaatte tielinjaa pitkin, silla valilla me koukataan mehtan kautta ja ratkaistaan tama hommeli"

maihinnousudivisioona, ja viidentenä mahdollisesti vielä panssaridivisioona.
- vesistoylityksissa laskuvarjoporukat olisivat epailematta tehneet parempaa jalkea kuin mita tapahtui (epatoivoiset sillanpaa-asemien luomisyritykset, jotka sitten jamahtivat paikoilleen ja jouduttiin purkamaan)
- vaikka saksalaiset olivat voittaneet Kreetan taistelun, tapahtui se pelkalla tsagalla (yksi radioton uusseelantilaispataljoona vetaytyi lentokentalta, jota sakut sitten alkoivat kayttaa) ja aivan poyristyttavin tappioin alkuaaltona toimineen laskuvarjodivisioonan osalta; tahdon siis sanoa, etta tassa vaiheessa liittyi varjojaakarien kayttoon offensiivisesti (eikos se ole koko homman juju?) paha stigma - ja jankhajaakarit joutuivat sensijaan avittamaan (tosin paljon etelammassa, ja vahemman strategisella suunnalla)

Maihinnousudivisioonaa ei tainnut olla (?) ja panssarit eivat olisi paasseet minnekaan.

Liikenneyhteyksien huonouden kautta Rovaniemi muodostui saksalaisille ei-aiotuksi solmukohdaksi: Jäämerentie on kokonaisuudessaan 1931 valmistunut maantie, joka yhdisti Rovaniemen ja Liinahamarin sataman Petsamossa. Taisi Kemijoen ylitys olla ihan ensimmaisia toita tuohon, muistaakseni valmista jo 20-luvun ensimmaisella puoliskolla...
eli jonnin verran meni aikaa koko urakassa
- asiaan liittyen Museovirasto toteaa nain: Jäämerentie Rovaniemeltä Petsamon Liinahamariin oli sota-ajan liikennöidyimpiä maanteitä ja strategisesti tärkeimpiä tieyhteyksiä: Liinahamari oli 1940-1941 ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva valtamerisatama Pohjois-Euroopassa.
- mika ei pida paikkaansa, kun Murmansk on sekin Uralin talla puolella (Euroopassa)

1941 saattueet menivat sita kautta, mutta 1942 efektiivisesti ymparivuotisuus loppui, mutta ei niinku luulis - vaan kesaksi!
Perusenglantilaiseen tapaan saattuetoiminnan strateginen tarkoitus unohtui, kun laivasto alkoi napraamaan "omaa kunniaansa" annetun tehtavan tayttamisen sijasta (ja taman saattue PQ17 katastrofin jalkeen piti odottaa pimeita talvi-oita suojaksi):
siepattiin saksalaisten viestin, että Tirpitz olisi lähtenyt liikkeelle. Tiedustelu antoi kuitenkin vakuutuksen, että se ei olisi edes lähtövalmiina. Merivoimien komentaja Dudley Pound uskoi siepattua viestiä ja laski, että Tirpitz pystyisi iskemään saattueen kimppuun kuudessa tunnissa satamasta lähtönsä jälkeen.
- Komentaja Pound laskelmoi, että taistelu voitettaisiin houkuttelemalla Tirpitz ansaan. Hän antoi avustajiensa vastustuksesta huolimatta 4. heinäkuuta klo 21 käskyn, että saattueen tulee hajaantua. Suojaksi asetetut sota-alukset kääntyivät länteen, jossa Tirpitzin arveltiin olevan.[... and the rest is history; ei aivan pienilla voimilla saattueen kimppuun kayty, vaikkei isoja pintayksikoita kaytettykaan:
taistelulaiva Tirpitz(ei osallistunut taisteluun)
2 risteilijää (eivät osallistuneet taisteluun)
9 sukellusvenettä
33 torpedopommittajaa
6 pommikonetta
200 muuta lentokonetta]

Siksipa heidan ilmavoimien 5. ilma-armeijan ilmatuki Platinfuchsille oli aika ajoittaista ja keskimaarin hyvin aneemista.
m.o.t.
 

salama-anteri

Kenraali
Taysin otona pistan erillisen kommentin, siita kuinka kultaa ja kunniaa hamutessa engelsmanneilla oli tapana sivuuttaa tiedustelutiedot:
Kuvaustiedustelu oli havainnut Itarintamalta Arnheimin laheisyyteen lepaamaan ja uudelleenvarusteltaviksi tuodut 2 saksal. psv-divisioonaa
... siita viis; tata hommaa on nyt valmisteltu niin kauan ja kalusto saatu koottua, etta nyt mennaan! (suoraan surman suuhun; Operaatio Market Garden). Monty'a sieppas, kun oli amerikkalaisen alaisena. Ja hanhan oli (mielestaan) jo melkein yksin (melkein) voittanut koko sodan... ihan vaan vahan enaa uupui siita.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Resurssit, resurssit. Eliittijoukkoja ei Saksalla riittänyt joka suuntaan, lisäksi saksalaismallisen PsD:n huoltaminen olisi varmaan käytännössä ollut mahdotonta.

Pohjois-Suomi oli Saksalle sivusotanäyttämö joka oli alkuperäisessä suunnitelmassa merkityksetön, sodan pitkittyessä taas sivusotanäyttämö jolle ei ollut varaa suunnata resursseja. Voi kysyä, kannattiko edes lähteä hyökkäämään vai olisiko kannattanut keskittyä puolustukseen ja tilanteen salliessa erinäisiin "ryöstöretkiin"?

Murmanskin strateginen merkitys oli kaiketi valtamerisatamana USA lend and lease -avustuksille (joita meni kyllä Arkangeliin ja muihinkin satamiin). Hitler pelkäsi myös Liittoutuneiden maihinnousua Kuolaan.

Resursseista oli toki pulaa, mutta Saksasta tuli yli 200 000 miestä Lappiin. Suomen alueella oli viisi saksalaisdivisioonaa. Petsamon nikkelikaivosten suojaamiseen epäilemättä tarvittiin joukkoja, mutta olivatko offensiivit Kantalahteen ja Murmanskiin aivan mahdottomia? Tulosten perusteella olivat. Ne eivät edenneet alkua pitemmälle.

Voi hyvin väittää, että Leningradin rintamalla lisädivisioonia olisi tarvittu kipeämmin kuin turhan panttina pohjoisessa. Olisihan se rata katkennut Sorokassakin. Sinne olisi saatu paljon vahvemmat voimat kuin noissa ”pistoissa tyhjään erämaahan”. Mutta pitkä matka oli Tihvinästä Vologdaankin.
 
Top