Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Operaatio Platinfuchs.

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja John Hilly, 10.03.2017.

  1. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    6,115
    Tykkäykset:
    18,290
    Pisteet:
    1,286
    Vanhan preussilaisen upseerikunnan edustaja sotamarsalkka Ewald von Kleist hyödynsi 1942 Etelä-Venäjällä vapaaehtoisjoukkoja. Ja oikeastaan täysin vastoin Hitlerin ohjeistusta. Kasakoita ja muita vapaaehtoisia otettiin palvelukseen suurin joukoin ja ilmeisestikin näitä kohdeltiin suhteellisen asiallisesti. Joidenkin lähteiden mukaan von Kleist joutui tästä syystä kahnauksiin natsipuolueen rotukiihkoilijoiden kanssa.

    EDIT: Kleist oli tässä ilmeisesti niin tehokas, että venäläiset vaativat tätä sodan jälkeen luovutettavaksi Neuvostoliittoon. Kleist, joka oli antautunut länsiliittoutuneille päätyi Venäjälle ja kuoli vankeudessa.
     
    Viimeksi muokattu: 19.03.2017
    Fremen, TBman, baikal ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  2. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    17,738
    Tykkäykset:
    20,175
    Pisteet:
    1,286
    Rotuoppihötinä ei ole koskaan mitään ihmeellisen suurta hyvää tulosta kantanut. Kannattaa muistaa tämä opetus tänäänkin.

    Jos saku olisi kohdellut valloitettujen alueiden ihmisiä säällisesti se olisi saanut kysta kyllin myötäsotijoita riveihinsä....kokonaisia joukkoja ja kansojakin. Ei olisi ollut tilaa partisaaneille eikä kurtisaaneillekaan.

    Mutta mitä sitä tyhjää. Aloitappa heti hirttämiset, ryöstäjäiset, väkivallanteot, pidättämiset, vainot, kylien polttajaiset jne. Kyllähän sitä partisaaneille löytyi sitten lebensraumia. Yli-ihmisscheisse oli koroitettu potenssiin jotain ja jälki sitä mukaa.

    Eipä sillä, en pidä minään hyvänä vaihtoehtona sitäkään, että natsi-saku olisi voittanut viime sodan, en usko, että siitä olisi koitunut mikään autuus Euroopalle. Joskus on pohdittu sitä, että Saksan saavuttaman voiton jälkeen olisi natsi-adikka esikuntineen myllytetty hevon hiiteen, mutta näinköhän tuo olisi tapahtunut ja olisiko uusi hallinto ollut paljoa sen kummempi...tuskin.

    Britannia ja Usa onnistuivat siinä, että natsi-saku ja neukku vetivät huolella toisiaan loimeen. Jotta kirjoitukset voisivat käydä toteen: neukku ulos, saku alas, usa sisään.
     
    TBman, Mikoyan, Sarek1 ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  3. Mainos



  4. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    8,568
    Tykkäykset:
    15,462
    Pisteet:
    1,286
    Aatu teki kyllä Stalinille palveluksen, kun omalla holtittomalla sodanjohdollaan mahdollisti Stalinin joukkojen nopeamman pääsyn Itä-Eurooppaan. Eurooppa olisi ollut toisen näköinen, jos NL olisi sodan päättyessä ollut vasta Puolan rajalla eikä Elbellä ja Berliinissä. Toisaalta taas jos sodan loppu olisi viivästynyt, niin jenkit olisivat nukettaneet Berliinin... Ja olisiko Stalin siirtänyt katsetta Suomeen, jos eteneminen etelämpänä olisi ollut takkuista.

    Se se vasta olisikin ollut hienoa, jos Suomi ja Baltian maat olisivat olleet se Stalinin saalis Itä-Euroopan sijasta...varmaan ikinä oltaisi päästy siitä irti...
     
    Viimeksi muokattu: 27.03.2017
    Fremen, scip10, Sarek1 ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  5. Ingsoc

    Ingsoc Majuri

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,388
    Tykkäykset:
    2,691
    Pisteet:
    156
    Saksalaisten avarasta ihmiskäsityksestä saivat tuta niin jääkärit kuin myöhemmin myös suomalaiset SS-miehet. Suurvallan asukki on suurvallan asukki ja pienen kansan edustaja on pienen kansan edustaja. Vielä 90-luvulla sain kouluttajalta evästyksen, että vain saksalaisella oikeus ehdottaa sinunkauppoja. Saksa on suurvalta ja Suomi on pienvalta. Suurvalloissa elää suuria yksilöitä ja pienvalloissa pieniä ihmisiä. Suurihminen on se johtoyksilö.

    Muutama vuosi sitten, törmäsin netissä merijalkaväen 60-luvulla kirjoittamaan vietnam oppaaseen. Oppaassa kerrottiin minkälaisia ihmisiä vietnamilaiset ovat ja minkälaisia tapoja heillä. Ristiriita ei voisi olla räikeämpi kun lukee amerikkalaisten sotilaiden sotamuisteloita. Kyllä tietoa vietnamilaisista ja heidän kulttuuristaan oli olemassa, mutta kukaan ei voi pakottaa oppaan oppeja omaksumaan. Kun tieto ja oma asenne on ristiriidassa, niin lähes kaikilla ihmisillä se oma asenne tulee ykköseksi. Oikeastaan kulttuurillisen osaamisen hyödyntäminen jäi lähes pelkästään erikoisjoukkojen ( US Army special forces) harteille. Sielläkin sorruttiin siihen, että ryhdyttiin värväämään vähemmistö heimojen miehiä taistelijoiksi, juu kyllä mielellään antoivat selkään vietnamisille. Ainoa huono puoli oli, että vihasivat myös hallituksen puolella olleita vietnamilaisia. Välillä vihreät baretit sitten saivat laittaa sosiaaliset taitonsa todella peliin, kun hmong komppania otti erää konetuliaseilla vietnamilaisen komppanian kanssa erikoisjoukkojen linnoituksen sisällä.

    Yhdysvaltojen tulevat tappio Afganistanissa ja Irakissa on kirjoitettu aivan samalla reseptillä. USA is # 1, so why try harder? Muidenhan pitäisi ottaa oppia ja ihailla amerikkalaisia! Varsinkin yhdysvaltojen armeija on universumin paras.

    Lähes kaikki suurvallat kärsivät samasta harhasta. Kyllä patonginpurijoilla ja kiinalaisillakin on varsin varmat mielipiteet tämän planeetan parhaasta kulttuurista. Venäjällä ei ehkä olla ihan varmoja, kun sillä kulttuurillsella rintamalla saatiin selkään vain vajaa 30 vuotta sitten. Tappioissa on kuitenkin se veikeä puoli, että ne mahdollistavat omien toimintatapojen kriittisen tarkastelun. Osittain tästä tappiosta on syntynyt sitten hybridisodankäynti. Sen sijaan Yhdysvaltojen asevoimissa on hellitty tikarinpisto myyttiä vietnamin sodan tappion syynä. Yhyy kyllä me oltais voitettu, mutku poliitikot ja lehdistö petti meidät.
     
    tulikomento, scip10, Sarek1 ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  6. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    (viittaus vaiheittaiseen NL:n valtaukseen)
    Historiallinen "strategia" epäonnistui ja "strategia" jossa olisi syöksytty kohti Moskovaa kaikin voimin olisi myös epäonnistunut. Joukot eivät ole vain nuolia kartalla, ne vaativat huoltoa. Saksalla ei ollut sellaista kuorma-automassaa eikä NL:llä sellaista tieinfraa joka olisi mahdollistanut erittäin syvät operaatiot ilman rautatiekuljetusten massiivista hyödyntämistä. Saksan joukot olisivat törmänneet samoihin ongelmiin kuin historiallisesti, eli joutuneet huonosti huollettuina yhä lyhyemmistä huoltoyhteyksistä nauttivien neuvostovahvistusten murkinaksi.

    NL:n joukoille ja sotateollisuudelle tuotettiin suurimmat suhteelliset tappiot sodan kolmen ensi kuukauden aikana. Syyskuussa 1941 saksalaisjoukot olivat jo aika lopussa, olisi ollut täydentämisen, huollon ja infran vahvistamisen aika. Myös NL:n vastahyökkäys olisi voinut alkaa kuitenkin vasta joulukuussa mutta se olisi tehty täydennettyjä ja huollettuja saksalaisjoukkoja vastaan. Näillä joukoilla olisi ollut tukenaan myös Luftwaffe täysin voimin, toisin kuin huoltoyhteyksien päässä Moskovan edustalla, lentokenttien huolto ei myöskään pysynyt etenevien joukkojen perässä.

    Leningrad olisi vallattuna tuottanut valtavan hyvän huoltotukikohdan ja sulan veden aikana sataman josta olisi ollut lyhyemmät rautatieyhteydet Moskovan suuntaan kuin Puolasta.
     
    krd, Sarek1 ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  7. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    6,115
    Tykkäykset:
    18,290
    Pisteet:
    1,286
    Niinpä. Propagandakuvien takaa paljastuu se fakta, että panzereiden perässä ei seurannut moottoroitua / mekanisoitua jalkaväkeä. Jv:n mosureiden etenemistahti vastasi varmaankin Napoleonin vuoden 1812 armeijaa. Kuorma-autokalustonakin jouduttiin käyttämään ranskalaisia sotasaalisautoja. Tykistökin oli pitkälti hevosvetoista.
     
    Fremen, Sarek1 ja Sardaukar tykkäsivät tästä.
  8. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Jatkosodan tavoitteita ei ole tiettävästi ole dokumentoitu. Kansa halusi Karjalan takaisin, sodanjohto hinkui kolmen kannaksen linjalle, ja AKS himoitsi Suur-Suomea.

    Jälkiviisauden taaksepäin katsovalla silmällä asiaa tarkastellen tavoitteena olisi voinut ollut venäjänuhan karkottaminen kauas raukoilta rajoiltamme – eli auttaa saksalaisia saavuttamaan Arkangel. Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän hyökkäys pysähtyi kuitenkin Leningradin porteille, Pähkinälinnaan ja Tihvinään. Kättenlyönti Syvärillä taputeltiin yhdellä kädellä ilmaa huitoen.

    Saksan ja Suomen ongelma oli sama: painopisteen puuttuminen ja ennen kaikkea epäonnistuneet painopisteiden vaihdot (ja paljon muuta).

    Kesäsodan alussa Suomi otti onnistuneesti haltuun Laatokan laidan Sortavalan ja Käkisalmen väliltä, jakaen venäläisjoukot Laatokan itä- ja länsipuolelle. Sen jälkeen voimat keskitettiin Karjalan kannakselle. Hyvin edennyttä hyökkäystä ei kuitenkaan jatkettu liikkeestä Lempaalan mutkasta kohti Pähkinälinnaa, vaan homma jätettiin kesken ja osa joukoista asemasotaan (eli Leningradin piirityksen pohjoisrintamalle). Sitten painopiste ja valtaosa joukoista siirrettiin Laatokan toiselle puolelle hyökkäykseen kohti Syväriä... jonne taas pysähdyttiin asemasotaan. Siunatatuksi lopuksi siirrettiin jälleen painopistettä ja vähiä joukkoja uusiin valloituksiin, nyt Maaselän kannakselle. Ja joka siirrolla rintamalinja venyi ja paukkui. Rauhaa ei tullut rajoillemme.

    Saksakin koetti saavuttaa kaikki tavoitteensa samaan aikaan: Pohjoinen Armeijaryhmä Leningradin, Keskinen Armeijaryhmä Moskovan ja Eteläinen Armeijaryhmä Kaukasuksen. Ajallisesti peräkkäin jaksottaen tavoitteet olisi ehkä voitu saavuttaa: ensin Leningrad, sitten Moskova ja lopuksi Kaukasus. Ainakin spekulaatioissa.

    Aihetta on sivuttu laajemmin toisaallakin: http://maanpuolustus.net/threads/muurmannin-rata-poikki-leningrad-matalaksi.2900/page-4
     
  9. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Itse asiaan: Jälkikäteen katsottuna saksalaisten yritykset vallata Murmansk ja Kantalahti muutamilla maavoimien divisioonilla olivat pelkkää niukkojen resurssien tuhlausta. Yritykset epäonnistuivat. Nekin vähät joukot olisi kannattanut keskittää Leningradin rintamalle. Ja vaikka rata olisi saavutettu, olisiko se pystytty pitämään hallussa pitkään? Suomen kannalta oli tietenkin edullista, että saksalaiset vastasivat Oulu-Lentiira-Sorokka -linjan pohjoispuolen puolustuksesta.

    Mutta ilmavoimien voimin Murmanskin satamaa olisi voitu pommittaa ja miinoittaa. Syöksypommittajat ja maataistelukoneet olisivat pystyneet myös katkomaan Murmanskin rataa ja häiritsemään junaliikennettä. Laivasaattueitakin olisi kyetty ahdistamaan ilmasta. Mutta mistä nuo koneet olisi irrotettu operoimaan Pohjois-Norjasta käsin? Tai olisiko tarvittu laivastoakin tueksi?

    Lopullinen niitti Murmanskin kautta kulkevalla Lend-and-Lease -avulle olisi tullut siitä, että Maaselän kannakselta olisi edetty ylös Sorokkaan. Jotakin Sorokan operaatiota ylimajoitusmestari Mela taisi esittääkin.
     
    Juna112Porojetsiin ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  10. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76

    Suomenkin kannalta nuo pistot pohjoisessa (Kiestinki-Louhi ja Uhtua-Vienan Kemi) olivat koko lailla turhia. Oulu-Lentiira-Sorokko -linjan pohjoispuoli kuului saksalaisten vastuualueeseen. Suomen vastuualueella Raappanan 14. Divisioona eteni pidemmälle itään Repolan ja Rukajärven tiettömillä teillä, mutta sekin operaatio oli pitkälti pisto tyhjään.

    Jos spekuloidaan sillä, mitä mahdollisuuksia sotatoimiin oli Karjalan kannaksilla, todellisia vaihtoehtoja oli toteutuneen historian ja dokumentoitujen operaatioajatusten perusteella vain kaksi: 1) “kättenlyönti Nevalla” ja 2) “kättenlyönti Syvärillä”.

    Vaihtoehto 1 (“Pieni pihtiliike”: Lempaala-Pähkinälinna -uralla)
    Karjalan kannaksella Suomen armeija oli saavuttanut vanhan rajan elo-syyskuun vaihteessa 1941 ja ylittänyt rajan vetämällä Lempaalan mutkat suoriksi. Samaan aikaan Saksa oli valloittanut Pähkinälinnan. Saksan sodanjohto painosti voimakkaasti suomalaisia jatkamaan hyökkäystä (eri vierailuillaan ja yhteydenotoillaan Suomen sodanjohtoon). Suomenkin upseerit olivat suunnitteleet hyökkäyksen jatkamista liikkeestä. Ainakin W. Halstin ja R. Nordströmin muistelmissa on kuvailtu operaation toteuttamista; aikaisemmin mainitussa Mikko Karjalaisen kirjassa operaatiosuunnitelma on muistaakseni pantu Valo Nihtilän piikkiin. Hyökkäystä ei olisi jatkettu kantalinnoitettujen asemien läpi kohti Leningradia, vaan niiden ulkopuolelta lähellä Laatokan laitaa: kapealla kaistalla Lempaalan ja Laatokan väliltä kohti Pähkinälinnaa. Etäisyys oli lyhimmillään noin 40 km. Saksalaisten kanssa yhtäaikaa koordinoidusti hyökkäämällä tuo väli olisi voitu kuroa umpeen parissa viikossa kohtalaisen pienin tappioin. Ryti ja Mannerheim kieltätyivät kirjallisesti tästä suunnitelmasta – eivätkä edes sallineet saksalaisten joukkojen käyttämistä Suomen puolelta tuon operaation toteuttamiseen.

    Vaihtoehto 2 (“Suuri pihtiliike”: Aunuksen Karjalan valtaus Syvärille asti ja yli)
    Mannerheim valitsi toisen tien. Koottiin Suomen oloissa valtava sadantuhannen miehen vahvuinen Karjalan armeija valtaamaan koko Aunuksen kannas aina Syvärille asti ja ylikin. Matkaa oli 200…300 km, ja vallattava kannas kapeaa kaistaletta laajempi. Upseerit esittivät epäilynsä: noin suuren joukon johtamisesta ei ollut aiempaa kokemusta, eikä maasto ja tiestö Laatokan itäpuolella olleet otollisia sellaiselle hyökkäykselle. Saksalaisia varoitettiin, ettei Syväriä mahdollisesti saavutettaisi suunnitelmien mukaisesti. Tiedettiin myös se, että saksalaisten hyökkäys oli hyytynyt Leningradin porteille syyskuussa 1941. Ei ollut varmaa, että edes saksalaiset pystyisivät saavuttamaan Syvärin. Kaikesta huolimatta tähän suureen, laajaan, pitkään ja epävarmaan operaatioon ryhdyttiin (epäilemättä tietoisina todennäköisistä tappioista).

    Kummassakin vaihtoehdossa Leningradin kohtalo olisi sinetöity. Saarto olisi sulkeutunut.

    Miksi valittiin vaikeampi vaihtoehto (2)? Oma epäilyni on yksinkertainen: Churchill kielsi hyökkäyksen Karjalan kannaksella ja USA Murmanskin radan katkaisun. Ainoaksi operaatiosuunnaksi jäi Aunuksen kannas. Saksan miellyttämiseksi Suomi ei voinut jäädä kokonaan toimettomaksi; vanhan rajan yli oli mentävä joko Laatokan länsi- tai itäpuolella.
     
    Fremen, Juna112Porojetsiin, JR49 ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  11. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,434
    Tykkäykset:
    1,881
    Pisteet:
    156
    En mä yhdy noihin spekulaatiohin. Tuskin ihan tällä tarkkuudella meitä lännestä määräiltiin. Arkistotkin on auennu eikä sieltä ole löytyny tietoja tällaisesta. Operaatioista oli sovittu saksalaisten kanssa jo keväällä 1941. Saksan piti vallata Leningrad ja Suo-
    men hyökätä Laatokan pohjoispuolelta, joka oli meille luontaista operaatiomaastoa; siellä oli tilaa sotaliikkeille. Kannaksen hyökkäys oli porrastettu alkamaan myöhemmin, jotta vastus olisi vähäisempi. Ilmavoimatkaan ei voinu tukea kun yhtä suuntaa ker-
    rallaan oli toinen syy.

    Asiat ei vaan menny kuten oli sovittu. Elokuussa Saksa ilmoitti, ettei Leningradia vallata vaan kaupunki ainoastaan saarretaan. Hankala asia Suomelle, jonka hyökkäys Kannaksella oli käynnissä. On kohtalaisen varmaa että viestejä Lännestä tuli, jotka Man-
    nerheim joutui ottamaan huomioon. Suomella oli pelivaraa, koska olimme täyttäneet oman osamme keväällä tehdystä sopimuksesta. Saksan miellyttämisestä ei siis ollut kysymys. Poliittisella puolella näin tapahtui kun Suomi marraskuussa 1941 liittyi Anti-
    Komintern sopimukseen. Vanhan rajan ylittäminen oli päätetty jo aikaisemmin, jolloin uskottiin yleisesti Saksan nopeaan voittoon. Aika avartava kirja on Ohto Mannisen Suur-Suomen ääriviivat, jossa kuvataan Suomen päämääriä sodassa.
     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  12. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76

    Spekulaatiota toki. Mutta totta ehkä toinen puoli:

    Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen Britanniaa julistamaan sodan Suomelle. Britannian pääministeri Winston Churchill lähetti marsalkka Mannerheimille henkilökohtaisen, yksityisen ja salaisen kirjeen, jossa hän pahoitteli, että Britannia joutuu piakkoin julistamaan Suomelle sodan. Churchill myös kehotti Suomea olemaan ylittämättä vanhaa rajaa. Kirjettä säilytetään Britannian Imperial War Museumissa.[24]

    Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet 1. elokuuta ja uhkasi sodalla 22. syyskuuta, jollei etenemistä katkaistaisi. Suomen liityttyä antikomintern-sopimukseen 25. marraskuuta Britannia jätti ultimaatumin, jossa se vaati vihollisuuksien lopettamista 5. joulukuuta mennessä. Jäätyään ilman tyydyttävää vastausta Lontoo ilmoitti Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta sodanjulistuksesta Suomelle. Suhteet ulkomaihin huononivat Suomen joukkojen edetessä. Varsinaiset sotatoimet maiden välillä rajoittuivat kuitenkin jo aikaisemmin 30. kesäkuuta tapahtuneeseen Suomen Liinahamarin pommitukseen. Myös Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat Suomelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

    Puraistessaan Venäjän karhua Itä-Karjalassa Suomen leijona haukkasi isomman palan paistia kuin pystyi nielemään.
     
  13. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Takaisin aiheeseen:

    Lisäksi Suomen päämaja kielsi salaa marraskuussa 1941 suomalaisia joukkoja jatkamasta hyökkäystä Louhen suunnalla Kiestingistä Muurmannin radalle, koska radan katkaisemisen pelättiin vaikuttavan haitallisesti Suomen suhteisiin länsiliittoutuneisiin, Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan, joiden kanssa Suomi ei vielä ollut sotatilassa. Yhdysvallat oli antanut jo lokakuussa 1941 Suomelle kolme noottia, ja oli selvää, että hyökkäys Muurmannin radalle aiheuttaisi heti kriisin Yhdysvaltain ja Suomen välisissä suhteissa. Alkuperäinen Muurmannin rata siis katkaistiin vuonna 1941, koska sen eteläosa joutui suomalaisten joukkojen haltuun, mutta yritykset katkaista rata Sorokasta pohjoiseen kariutuivat Neuvostoliiton armeijan vastarintaan sekä Suomen ulkopoliittisista syistä johtuvaan haluttomuuteen yrittää radan katkaisua.

    http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-muurmannin-rataa-ei-katkaistu-jatkosodan-aikana

    Ja aiheen viereen:

    Ensimmäisen sotavuoden aikana liittoutuneiden aineellinen Arkangelin ja Murmanskin satamien kautta toimitettu apu sisälsi yhdeksässä eri laivasaattueessa tuotuna 3 052 lentokonetta, 4 048 panssarivaunua ja 520 000 moottoriajoneuvoa. Saksa lähti hyökkäämään Neuvostoliittoa vastaan 22. kesäkuuta 1941 1 830 lentokoneella, 3 580 panssarivaunulla ja 520 000 moottoriajoneuvolla.


    Lainaa- ja vuokraa-apu [1000 tn] ja (% kokonaismäärästä):

    • Tyynenmeren kautta: [8 244] ja 47,1%
    • Iranin kautta: [4 160] ja 23,8%
    • Pohjoisen jäämeren kautta: [3 964] ja 22,6%
    • Mustanmeren kautta: [681] ja 3,9%
    • Pohjoisnavan kautta: [452] ja 2,6%
    Yhteensä: [17 501] ja 100,0% https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirovin_rata

    Santa Clauskin ilmeisesti osallistui Stalinin tukemiseen tuon Pohjoisnavan reitin turvin.
     
    TBman ja Juna112Porojetsiin tykkäsivät tästä.
  14. Mainos



  15. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    8,568
    Tykkäykset:
    15,462
    Pisteet:
    1,286
    "Satan Claws" on varmasti kommunisti, kun pukeutuukin punaiseen... ;)

    Mutta Murnmansk oli aika tärkeä yhteys.
     
    Nojatuolistrategi tykkäsi tästä.
  16. Ottoville

    Ottoville Eversti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.12.2010
    Viestejä:
    1,947
    Tykkäykset:
    3,642
    Pisteet:
    316
    Suomalaisilla olisi ollut keinot aika vähissä jos saksa olisi vaatinut/kiristänyt tämän toteuttamista.

    Ilmoittamalle että ellei homma maistu, niin se lopettaa kaiken avun ja suomi saa käydä erillissotaa neuvostoliitoa vastaan.
    Tässä tilanteessa olisi lusikka otettu kauniisti käteen ja tehty niin kuin pyydetään/käsketään.



    Ehkä olisi kannattanut satsata vähän enemmän pohjoiseen.

    Noiden laivojen upottamiseen olisi kannattanut käyttää huomattavasti enemmän resursseja.
    Ottaen huomioon, mitä uhrauksia saman materiaalimäärän tuhoamiseen jouduttiin käyttämään sen päästyä maihin.

    laiva3.jpg
     
    Pullosorsa, scip10 ja Nojatuolistrategi tykkäsivät tästä.
  17. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Suunnitelluista – mutta toteuttamatta jätetyistä – operaatioista Suomen kannalta tärkeimmät olivat epäilemättä 1) tuo Lempaala-Pähkinälinna -uralla eteneminen Leningradin saarron sulkemiseksi ja 2) Sorokan valtaus Muurmannin radan katkaisemiseksi.

    Kumpikin operaatio olisi parantanut merkittävästi Suomen rintamatilannetta. Sodan lopputulokseen ne tuskin olisivat vaikuttaneet; viimeistään 1945 USA olisi lopettanut sodan Japanissa ja Saksassa atomiaseillaan.

    Spekulaatioksi jää, millaisiksi Suomen sota ja rauha olisivat muotoutuneet, jos…
     
  18. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Jos siirrytään spekulaatioista villiin spekulointiin, Saksan kainoon pyyntöön ja vienoon kehotukseen jatkaa hyökkäystä Karjalan kannaksella Suomi olisi voinut vastata rakentavasti: molempi parempi.

    1. Suomi ryhmittyisi puolustukseen vanhan rajan taakse Karjalan kannaksella, mutta siirtäisi sovitusti pääosan joukoistaan uuteen ryhmitykseen Laatokan itäpuolelle ja jatkohyökkäykseen Syvärille (ja pari divisioonaa Lapin rintamalle).

    2. Suomi toivoisi samalla, että Saksan 163.Divisioona sekä SS-Nord ja Vuoristodivisioonat Lapista poistuisivat Suomen maaperältä Lempaalan mutkaan (Neuvostoliiton alueelle) ja suuntaisivat sieltä kohti Pähkinälinnaa Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän yhteyteen.
    Suomi sitoutuisi puolustukseen vanhoilla rajoillaan, mutta Saksan joukkojen saavuttaessa Syvärin Suomi saattaisi harkita hyökkäystä Äänislinnaan tai muille sotatoimialueille.
     
    Fremen tykkäsi tästä.
  19. Pullosorsa

    Pullosorsa Luutnantti

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    422
    Tykkäykset:
    55
    Pisteet:
    36
    Lieneekö missään rahtikirjoja tms, joista näkisi tarkemmin mitä kaikkea on kuljetettu?
     
  20. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,434
    Tykkäykset:
    1,881
    Pisteet:
    156
    Tätä Lempaalasta Pähkinälinnaan ulottuvaa operaatiota ei löydy Mikko Karjalaisen v 2009 julkaistusta tutkimuksesta Suomen hyökkäysoperaatioista. Siitä ei myöskään Nordström puhu sanaakaan eikä hänellä tietysti ensi käden tietoja voisikaan olla, kun ei
    ollut operaatioita suunnittelemassa. Halsti on kirjoittanut vuosikymmenten aikana monenlaista; osin pidetään epäluotettavana. Voimat Kannaksella olivat tasavahvat, molemmilla puolilla kuusi divisioonaa. Hyökkäyksen yleensä edellytetään vaativan ylivoimaa.
    Koska Valkeasaaren linnoitusvyöhyke jäisi venäläisille olisivat hyökkäysjoukot sivustauhan alaisina.

    Päämajan käskyn mukaan Kannaksella siirryttiin puolustukseen 4.9. alkaen ja toivottiin saksalaisten valtaavan Leningradin. Mitä tulee 163 (Engelbrekt) divisioonaan niin Mannerheim ehdotti saksalaisille sen siirtämistä Kannakselle. idea kariutui siirron vaati-
    maan pitkään aikaan ja siihen, että joukko oli kiinni taisteluissa eikä sitä voitu irroittaa. Tämä osa ei siis ollutkaan villiä spekulaatiota.
     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  21. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    868
    Tykkäykset:
    530
    Pisteet:
    76
    Suoraa lainausta Halstin teoksesta (Wolf H. Halsti: Kesäsota 1941):

    "Suomalaisilla oli omasta takaa niin runsaasti käytettävissä kenttätykistöä, kevyttä ja raskasta, että se hyvin olisi riittänyt aikaansaamaan suppealla alueella ensimmäisen suuruusluokan tulenkeskityksen. Samoin heillä oli vapaasti käytettävissään täysin riittävä määrä jalkaväkeä syöttämään hyökkäystä eteenpäin. Pelkästään Kannaksen rintaman takana oli vapaana nelisen divisioonaa. Etulinjan divisioonien kaistoja olisi vaaratta voinut levittää siten, että vielä olisi ollut saatavissa kaksi divisioonaa lisää. Mikäli vahvennuksia vielä olisi tarvittu, olisi niitä saatu Laatokan Karjalasta, jos päähuomio olisi kiinnitetty Leningradin suuntaan eikä ajateltu hyökkäyksen jatkamista Laatokan itäpuolitse tai Petroskoin suuntaan ennen kuin Kannaksen operaatio oli päättynyt. Käytännöllisesti katsoen koko keski- ja ylijohdon tykistö olisi voitu irrottaa murtamaan Leningradin pohjoisrintamaa.

    Hyökkäys olisi voitu keskittää ahtaalle alueelle. Lyhin tie Rajajoelta Leningradiin olisi ehkä tullut hyvinkin vaikeaksi, sillä se oli tiettävästi vahvimmin linnoitettu ja miehitetty. Mutta hyökkäystä ei olisikaan pitänyt sijoittaa sinne, vaan ehkä Lempaalanjärven kummallekin puolelle. Sisäänmurto olisi myös voitu suorittaa niin kapealla alueella, että korkeimman luokan tulentiheys oli taattu, ja hyökkäystä olisi voitu viedä eteenpäin kapeana kiilana, koska etäisyys Nevan niskan saksalaisiin joukkoihin oli lyhyt.

    Hyökkäys olisi alusta alkaen voitu saattaa sopusointuun saksalaisten toiminnan kanssa. Ensimmäinen operatiivinen päämäärä oli tällöin ollut Leningradin eristäminen Laatokasta, toinen saartorenkaan supistaminen.

    Voitaneen pitää sangen varmana, että sisäänmurto olisi onnistunut, kun vastassa olivat Karjalan kannaksen taisteluissa sekaisin menneet ja raskaita tappioita kärsineet venäläiset joukot. Silloin kun hyökkäys keskeytyi, oli etulinjassa suomalaisten tiellä harva, suin päin miehitetty ja vaillinaisesti johdettu puolustajien tukikohtien ketju. Edellä esitetty tarkastelu osoittanee, että hyökkäystä olisi myös voitu kehittää. Venäläiset joukot joutuivat äärimmäisen kovalle koetukselle jo taistellessaan väsyneitä ja huonosti huollettuja saksalaisia joukkoja vastaan, joten ne tuskin olisivat kestäneet sitä lisäpainetta, minkä Suomen armeijan päävoimien hyökkäys ahtaalla alueella olisi tuottanut. Vaikeampaa sensijaan on arvioida kuinka paljon aikaa sellainen kaksoishyökkäys etelästä ja pohjoisesta olisi vienyt. Vähintään siihen ehkä olisi mennyt pari viikkoa. Siinä ajassa olisi saartorengasta luultavasti voitu kiristää niin, että saksalaisten pohjoisryhmän päävoimat olisi voitu irrottaa uusiin tehtäviin
    ."

    Tarkistan nuo muut lähteet myöhemmin, kun saan ne taas käsiini. Jatkosodan pikkujättiläinen antaa yleisluontoisemman arvion asetelmasta (2005, s. 142): Suomalaisten rintamakomentajien käsityksen mukaan eteneminen pidemmällekin kohti Leningradia olisi voimasuhteiden puolesta ollut mahdollista."

    Joka tapauksessa on historiallinen tosiasia, että elokuun lopulla 1941 saksalaiset painostivat voimakkaasti suomalaisia kiristämään Leningradin saartoa: Erfurth, Keitel ja Jodl jopa vierailivat Suomessa asian vuoksi ja sen merkitystä painottaakseen. Toisaalta voi kysyä, pitikö Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän käyttää niukkoja resurssejaan työntääkseen rintamalinjaa Leningradista pitkälle itään aina Tihvinään asti (9.11. – 9.12.1941), vaikka Pähkinälinnan sillanpääasemasta ei pystytty suunnitelman mukaisesti edes etenemään pohjoiseen kohti “Elämäntietä” ja Suomen rintamalinjaa.
     
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  22. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,434
    Tykkäykset:
    1,881
    Pisteet:
    156
    Halstin 50 -luvulla kirjoitettuja tekstejä pidetään vanhentuneina. Lainaus on lähinnä joutavaa pakinatasoista pohdintaa. Halsti laskee väärin käytettävissä olleet joukot ja Leningradin linnoitusvyöhykkeen laajuus on paljastunut tutkijoille vasta Kylmän sodan
    päätyttyä. Jatkosodan Pikkujättiläinen ei ole tutkimus vaan eri (kylläkin pätevien) kirjoittajien laatima artikkelikokelma. Siteeraamasi maininta koskee lisäksi ainaostaan hyökkäyksen pysäyttämishetkeä eikä ota kantaa etenemiseen Pähkinälinnaan asti.

    Hitlerin käsky, jonka mukaan Leningrad ainoastaan saarretaan annettiin 21.8. Yhteys suomalaisiin piti kuitenkin luoda mutta esim Oranienbaumin valtauksen Hitler kielsi. Siitähän olisi vapautunut joukkoja operoimaan Leningradin suunnassa, mutta Aatun
    päämäärä oli ihan muualla. Pähkinälinna tosin vallattiin 8.9., mutta 4. Panssariarmeijä käskettiin siirtää pois Leningradin rintamalta 12.9. Samoin Suomen Päämaja oli ehtinyt käskeä puolustukseen asettumisen jo 4.9. kuten edellä jo kirjoitin. Tärkeämpi
    kysymys tietysti Laatokan rannan valtauksen sijaan on se, olisiko alue kyetty pitämään. Ja kuinka paljon tappioita siellä käytävät parin vuoden taistelut olisivat Suomelta vaatineet.

    Olhavajoen ylitystä ja Tihvinän valtausta on tutkittu myös kriittisin silmin. Ehkä saksalaiset ajatteli että sen 80 km matka Syvärille on helpompi rasti kuin Kannaksen puolet lyhyempi matka.
     
    Fremen tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu