Operaatio Vastatuuli

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TomTom
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nälkäisyys EI siis ole osa koulutusta, vaan puutteellisten järjestelyjen sivutuote.

Itse en muista nälkää intissä nähneeni, ennemminkin oli varaa joskus nirsoilla ja korvata joku ei-niin-houkutteleva ruoka muulla. Nälkä on mielestäni eri asia kuin se, että joutuu ehkä odottelemaan sapuskaa tunnin pari pidempään kuin haluaisi. Pieni omista haluista tinkiminen asiassa jos toisessa ei ehkä ole koulutuksen tavoite, mutta kyllä se todellakin on asia mihin pitää opetella tottumaan. Ei se aina ole niin tuosta vain että metsässä hajallaan oleva porukka saa juuri tietyllä kellonlyömällä ruuat, mielestäni on ihan hyvin hoidettu nuo asiat ainakin omana aikana (Karjalan Prikaati).

Omia eväitä sai meillä tuoda, mutta ne olivat lähinnä itsellä hieman karkkia leiriketutuksen vähentämiseksi. Tupakat loppuivat kavereilta kesken, jos olisin tämän tajunnut niin olisin kauppamiehenä ostanut reppuun kartongin ja myynyt kohtuullisella voitolla eteenpäin. Itse en ole polttanut kuin passiivisesti.
 
Nälän kärsiminen, ei kuitenkaan aliravitsemus, kuuluu koulutukseen. Jos ei kestä pikkunälkää, miten voisi toimia sodassa?

Onko jollekin annettu vapautus koska nälänsietokyky ei ole riittävä? Nälkä, väsymys, kylmyys ja muut vastaavat ovat kokemuksia joita on hyödytöntä harjoitella. Ei niissä kehity.
 
Kylmän sieto kehittyy. Karaistuminen on tieteellinen fakta. Tsekkaa esim. Wim Hof

Joojoo, tiedän että asia on jo eri ja ei liity. Kyseessä olikin pelkkä vastaus virheelliseen väitteeseesi että ei kehity. Kyllä kehittyy ja tää on kliininen fakta.
 
Noita ei ole tarkoitus harjoitella, vaan niille on tarkoitus altistaa. Opettaa varautumaan.

Nälkään varaudutaan huolehtimalla ravinnonsaannista, kylmyyteen varaudutaan pukeutumisella ja väsymykseen huolehtimalla levosta. Miten se auttaa varusmiestä missään suhteessa kun hän pääsee toteamaan, että nälkäisenä on nälkä?
 
No kärsivätkö varusmiehet nälästä?
 
En minäkään töistä voi kesken päivän lähteä jos eväät jäävät kotiin. Ei tuolla voi olla niin pitkiä ruokavälejä etteikö niistä aikuinen selviä. Muutenkin Suomalaiset ovat nykyään kokoajan syömässä. Voihan varusmiespalvelua vastustaa mutta nälkä nyt on aivan naurettava syy. Sotkun auto kun ilmestyy niin kyllä varusmiehiltä kasvispöperöt unohtuu.
 
En minäkään töistä voi kesken päivän lähteä jos eväät jäävät kotiin. Ei tuolla voi olla niin pitkiä ruokavälejä etteikö niistä aikuinen selviä. Muutenkin Suomalaiset ovat nykyään kokoajan syömässä. Voihan varusmiespalvelua vastustaa mutta nälkä nyt on aivan naurettava syy. Sotkun auto kun ilmestyy niin kyllä varusmiehiltä kasvispöperöt unohtuu.

Suomen luonto on täynnä ruokaa, ei sinne voi nälkiintyä.
 
Onko jollekin annettu vapautus koska nälänsietokyky ei ole riittävä? Nälkä, väsymys, kylmyys ja muut vastaavat ovat kokemuksia joita on hyödytöntä harjoitella. Ei niissä kehity.

Kyllä siihen kolmen v:n leiriyhdistelmään eli väsymykseen, viluun ja vitutukseen TOTTUU. Ei siinä ehkä kehity ihan siinä mielessä kuin vaikka banjonsoiton harjoittelussa, mutta kyllä se altistaminen tuolle eri tavalla kuin siviilissä valmistaa myös ettei se tule täytenä yllätyksenä jos iso pilli soi. Saa sitten siinä tilanteessa keskittyä siihen kuolemanpelkoon.

Nälkää en muista kertaakaan intissä nähneeni, se ei ole nälkää jos ei saa päättää tunnin tarkkuudella milloin syö. Nälänhätää kokeneet voivat kertoa mitä nälkä on. Olen suurperheen isänä kokenut todellisempaa "nälkää" kuin intissä kun omat syömiset ovat joskus jääneet väliin lasten tarpeiden perässä juostessa...
 
Kyllä siihen kolmen v:n leiriyhdistelmään eli väsymykseen, viluun ja vitutukseen TOTTUU. Ei siinä ehkä kehity ihan siinä mielessä kuin vaikka banjonsoiton harjoittelussa, mutta kyllä se altistaminen tuolle eri tavalla kuin siviilissä valmistaa myös ettei se tule täytenä yllätyksenä jos iso pilli soi.

Tottuu, mutta saako siihen etukäteen totuttelemalla jotain lisäetua?
 
Jos se kuuluisi koulutukseen, leiriläisiltä kiellettäisiin omat eväät. Nyt omia eväitä ei ole kuitenkaan kielletty, vaan jotkut varusmiehet jopa tuovat leireille huomattavia määriä eväitä, ja myyvät niitä eteenpäin nälkäisille voitolla.

Nälkäisyys EI siis ole osa koulutusta, vaan puutteellisten järjestelyjen sivutuote.
On nuo välillä ollut kielletty osalla leireistä. Nälkä voi olla osa sitä ketutusta jolla joukkoa valmistetaan henkisesti oikeaan sotaan.
 
Olen osallistumassa kyseiselle leirille, ja ehdotin leirin ohjelmaksi seuraavaa:

"Olisiko hyvä idea järjestää sotaharjoitukseen osallistuville varusmiehille ilmainen ruoanjakelu? Näin vastutettaisiin nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää, joka pakottaa varusmiehiä palvelukseen mitättömällä 5,10 euron päivärahalla, jonka seurauksena moni varusmies joutuu taloudellisiin ongelmiin. Ruoan yhteydessä voitaisiin jakaa materiaalia asevelvollisuuden epätasa-arvoisuudesta, kansantaloudellisesta kalleudesta, tehottomuudesta ja perustuslain vastaisuudesta. Varusmiehet kärsivät harjoituksissa usein nälästä."

Jos teillä on ideoita, joilla saataisiin kehitettyä nykyistä puolustusjärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi, niin kuulisin mielelläni.

Puolustuksen määrärahoja tulisi korottaa, jotta naiset saataisiin asepalvelukseen.

En ole koskaan ennen kuullut että varusmiehet kärsisivät Suomessa harjoituksissa nälkää.
 
Jos se kuuluisi koulutukseen, leiriläisiltä kiellettäisiin omat eväät. Nyt omia eväitä ei ole kuitenkaan kielletty, vaan jotkut varusmiehet jopa tuovat leireille huomattavia määriä eväitä, ja myyvät niitä eteenpäin nälkäisille voitolla.

Nälkäisyys EI siis ole osa koulutusta, vaan puutteellisten järjestelyjen sivutuote.

Aikoinaan meillä oli kyllä kielto omiin eväisiin.
 
Tottuu, mutta saako siihen etukäteen totuttelemalla jotain lisäetua?

Voisin väittää että saa.

Kropassa ja pollassa on olemassa jo valmiina toimintamallit joilla pienet ja vähän isommat vastoinkäymiset eivät lamaannuta muuta toimintaa.

Esim. viime marraskuussa vaelluksella monen asian summana tuli käytyä kastelemassa ihteni ja varusteeni aika hyvin. Ja kärjessä olleen teinin ansiosta tehtiin useamman kilsan lisälenkki. Jonka takia tulimme majapaikaksi suunnitellulle laavulle myöhässä ja pimeässä kontaten.

Vaikka ite oli jo vähän hypotermian vaivaama, niin sain pidettyä huolta että ensikertalaiset metsänkävijät saivat ruokansa, juotua ja vaihdettua kuiviin. Aika väsyneenä sitä siinä oli kun pääsi itse makuupussiin sisälle. Mutta voin sanoa että aika hyvin rutiinit pelasti.
 
Nälkään varaudutaan huolehtimalla ravinnonsaannista, kylmyyteen varaudutaan pukeutumisella ja väsymykseen huolehtimalla levosta. Miten se auttaa varusmiestä missään suhteessa kun hän pääsee toteamaan, että nälkäisenä on nälkä?

Mutta noita asioita ei välttämättä voi huolehtia sodan aikana kuten itse haluaa.

On hyvä että päässä on toimintamalleja siitä kuinka kroppatoimii eri tilanteissa jne.
 
Kyllä siihen kolmen v:n leiriyhdistelmään eli väsymykseen, viluun ja vitutukseen TOTTUU. Ei siinä ehkä kehity ihan siinä mielessä kuin vaikka banjonsoiton harjoittelussa, mutta kyllä se altistaminen tuolle eri tavalla kuin siviilissä valmistaa myös ettei se tule täytenä yllätyksenä jos iso pilli soi. Saa sitten siinä tilanteessa keskittyä siihen kuolemanpelkoon.

Nälkää en muista kertaakaan intissä nähneeni, se ei ole nälkää jos ei saa päättää tunnin tarkkuudella milloin syö. Nälänhätää kokeneet voivat kertoa mitä nälkä on. Olen suurperheen isänä kokenut todellisempaa "nälkää" kuin intissä kun omat syömiset ovat joskus jääneet väliin lasten tarpeiden perässä juostessa...

Väsymyksen ja stressin vaikutus joukkoon tulee kyllä selvittää koulutuksen aikana. Väsymys nimittäin lisää kaikkeen toimintaan kummasti kitkaa. Yksilöiden välillä on eroja siinä miten hyvin toimintakyky säilyy pidempään metsässä ollessa.
 
Back
Top