Operatiivisten joukkojen pioneerikalusto

peelo

Ylipäällikkö
Idea oli kai siinä että kuvattiin eri toimintoja (TIED, TST, TULITUKI ja HUOLTO yms). Ei ne mitään oikeita TSTOS-kokoonpanoja olleet.
 

Samovarius

Majuri
Laittelen tonne mediakansioon, kunhan joudan. Sillä välin pari teaseria:

Midnight Hawks (yritin saada koneet lipun alle, mutta kännykkäkameralla auringon paistaessa suoraan silmään sellainen photoflood ei onnistu, että asemointi menisi ihan putkeen)




AMV:n miehistö ei lähtötasalla ollut varautunut menemään Samovariukselta ilmasuojaan... jouduin ihan tosissani kamppailemaan itseni kanssa, etten tehnyt mitään kevyttä kenttäjäynää.



Tässä se luvattu Leo2A6




Letkaa johtaneen Ford Galaxyn pointti jäi mulle epäselväksi.

 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
On kyllä, ilmeisesti ihan sama Multiliftin nostolaite kuin esim. intin 4-akselisissa kuorma-autoissa. Oikeanpuoleisen peräkärryn oikeassa reunassa näkyy nostolaitteeseen kuuluvat rullat kontin alla.
Tuottaako kärry oman voiman hydrauliikalle vai ottaako se voiman jollain tavalla traktorista?

Onko pyörissä apumoottorit? Ei olisi iso lisä pakettiin, jos hydraulijärjestelmä on jo muutoin.
 

Tetra

Respected Leader
BAN
Leo 2A6 näyttää terävine piirteineen muodokkaalta kuin ässämersu konsanaan. Mihinkään E-luokkaanhan tuota ei verrata, vaikka siinä ehkä olisi ulkonäöllisesti enemmän samaa.
 

Samovarius

Majuri
Vaunuissa ei näyttäisi olevan mitään omaa hydrauliikantuotantoa.

Aiheesta lisää: http://www.koneviesti.fi/uutiset/2013_uutiset/fi_FI/valtra_puolustusvoimat/


Puolustusvoimille yli sata Valtraa
30.8.2013
Puolustuvoimat hankkii 106 kippilavavaunulla varustettua Valtra N 163 Direct -liikennetraktoria vuoteen 2016 mennessä.


Valtran myyntipäällikkö Jarkko Hyyrönmäki (vas.), johtaja Pertti Laaksonen, johtaja Jari Rautjärvi, kenraali Hulkko ja eversti Hirvonen juhlistivat kauppaa Suolahdella.

Puolustusvoimat ja Agco Suomi julkistivat 29.8. mittavan traktorikaupan. Puolustusvoimat hankkii vuoteen 2016 mennessä 106 kappaletta etukuormaajalla varustettua Valtra N 163 Direct -liikennetraktoria. Kaupan kokonaisarvo on 14,3 miljoonaa euroa.

Samalla puolustusvoimat hankkii kaikkiin traktoreihin koukkulavakärryt. Ne toimittaa huittislainen SKJ-Rakennustekniikka, joka on kenties parhaiten tunnettu Kipa-kärryistään.

Kauppa tuo Suolahteen noin 30 ja Huittisiin 13,5 henkilötyövuotta.

Luovutustilaisuudessa puhunut eversti Hirvonen korosti nykyisten traktoreiden erinomaista soveltuvuutta armeijan tarpeisiin. Maastokelpoisuuden ja 50 kilometrin tuntinopeuden yhdistelmälle on käyttöä. Puolustusvoimien kuljetukset ovat keskittyneet melko pitkälle kontteihin, joiden maastokuljetuksessa traktori on ylivoimaisen kustannustehokas vaikkapa maastokuorma-autoon verrattuna.

Ajatus traktoreiden hankkimisesta virisi jo viime vuosituhannen puolella. Huolellisten laskelmien jälkeen armeijamme palasi traktorikantaan.




SKJ-Rakennustekniikka toimittaa traktoreihin koukkulavakärryt.
Traktoreiden hankinta meni tiukan kilpailutuksen kautta. Huolellisesti laadittuun tarjouspyyntöön tuli kolme vastausta, joista kotimaisen valmistajan tarjous oli kokonaisedullisin.

Kaikki traktorit ovat niin sanottuja standardimalleja väriä lukuun ottamatta. Tällä valinnalla puolustusvoimat halusi varmistaa mahdollisimman toimivan huollon ja varaosapalvelun. Varusteet ovat identtiset, jolloin yhden koneen hallinta mahdollistaa kaikkien traktoreiden sujuvan käytön. Myös koulutuksessa identtisyydestä on selkeää etua.

”Käyttökokemusten myötä varusteet voivat hieman muuttua viimeisimpiin toimitettaviin malleihin”, eversti Hirvonen sanoi.

Pääosaan traktoreista hankittiin myös huoltosopimus, jolloin vastuu traktoreiden moitteettomasta toiminnasta on valmistajalla.

(Visa Vilkuna)




 

Ikarus

Ylipäällikkö
Tuottaako kärry oman voiman hydrauliikalle vai ottaako se voiman jostandardi vehalla traktorista?

Onko pyörissä apumoottorit? Ei olisi iso lisä pakettiin, jos hydraulijärjestelmä on jo muutoin.
Kuten Samovarius totesi, traktorin hydrauliikalla toimii. Letkut näkyy menevän tr n perään. Pikaliittimet, standartivehkeitä. Ei näytä olevan myöskään hydraulivetoa kärryssä.
 

Rajajääkäri

Ylipäällikkö
Vaunuissa ei näyttäisi olevan mitään omaa hydrauliikantuotantoa.

Aiheesta lisää: http://www.koneviesti.fi/uutiset/2013_uutiset/fi_FI/valtra_puolustusvoimat/


Puolustusvoimille yli sata Valtraa
30.8.2013
Puolustuvoimat hankkii 106 kippilavavaunulla varustettua Valtra N 163 Direct -liikennetraktoria vuoteen 2016 mennessä.


Valtran myyntipäällikkö Jarkko Hyyrönmäki (vas.), johtaja Pertti Laaksonen, johtaja Jari Rautjärvi, kenraali Hulkko ja eversti Hirvonen juhlistivat kauppaa Suolahdella.

Puolustusvoimat ja Agco Suomi julkistivat 29.8. mittavan traktorikaupan. Puolustusvoimat hankkii vuoteen 2016 mennessä 106 kappaletta etukuormaajalla varustettua Valtra N 163 Direct -liikennetraktoria. Kaupan kokonaisarvo on 14,3 miljoonaa euroa.

Samalla puolustusvoimat hankkii kaikkiin traktoreihin koukkulavakärryt. Ne toimittaa huittislainen SKJ-Rakennustekniikka, joka on kenties parhaiten tunnettu Kipa-kärryistään.

Kauppa tuo Suolahteen noin 30 ja Huittisiin 13,5 henkilötyövuotta.

Luovutustilaisuudessa puhunut eversti Hirvonen korosti nykyisten traktoreiden erinomaista soveltuvuutta armeijan tarpeisiin. Maastokelpoisuuden ja 50 kilometrin tuntinopeuden yhdistelmälle on käyttöä. Puolustusvoimien kuljetukset ovat keskittyneet melko pitkälle kontteihin, joiden maastokuljetuksessa traktori on ylivoimaisen kustannustehokas vaikkapa maastokuorma-autoon verrattuna.

Ajatus traktoreiden hankkimisesta virisi jo viime vuosituhannen puolella. Huolellisten laskelmien jälkeen armeijamme palasi traktorikantaan.




SKJ-Rakennustekniikka toimittaa traktoreihin koukkulavakärryt.
Traktoreiden hankinta meni tiukan kilpailutuksen kautta. Huolellisesti laadittuun tarjouspyyntöön tuli kolme vastausta, joista kotimaisen valmistajan tarjous oli kokonaisedullisin.

Kaikki traktorit ovat niin sanottuja standardimalleja väriä lukuun ottamatta. Tällä valinnalla puolustusvoimat halusi varmistaa mahdollisimman toimivan huollon ja varaosapalvelun. Varusteet ovat identtiset, jolloin yhden koneen hallinta mahdollistaa kaikkien traktoreiden sujuvan käytön. Myös koulutuksessa identtisyydestä on selkeää etua.

”Käyttökokemusten myötä varusteet voivat hieman muuttua viimeisimpiin toimitettaviin malleihin”, eversti Hirvonen sanoi.

Pääosaan traktoreista hankittiin myös huoltosopimus, jolloin vastuu traktoreiden moitteettomasta toiminnasta on valmistajalla.

(Visa Vilkuna)




Hienoa ja kaiken lisäksi päädyttiin kotimaiseen Valtraan (kuinkapaljonkotimainen?). Tuohon kilpailutuksen reiluuteen en ota kantaa, pääasia, että Valtra voitti.
 

Samovarius

Majuri
Valtran omistaa muistaakseni amerikkalainen Agco. Tehdas on edelleen Suolahdessa.
 

JR49

Respected Leader
Hienoa ja kaiken lisäksi päädyttiin kotimaiseen Valtraan (kuinkapaljonkotimainen?). Tuohon kilpailutuksen reiluuteen en ota kantaa, pääasia, että Valtra voitti.
Se on lisäksi tärkeää, että tuli noin iso määrä aidosti samanlaista kalustoa. Muistelen nimittäin lukeneeni, että erilaisia Sisuja kaikkine versioineen on ollut armeijan käytössä yli 40 versiota. Ja melkoinen osa vieläpä samaan aikaan käytössä. Selittyy pienillä sarjoilla ja niihin tehdyillä uudistuksilla. Muuten hyvä, mutta tosi haasteellinen varaosahuollon ja kenttähuollon suhteen. Etsi siinä sitten oikea osa oikeaan versioon...
Lähdekin löytyy, on tämä Sotilasajoneuvot armeijassa sotien jälkeen tms. sen niminen. En jaksa kaivaa kirjahyllystä.

Edit: on niitä varmaan enemmän kuin 40, yksinomaan Proton versioita teos luettelee 18 kpl, usealla eri moottorilla. Kirja on Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000. Siihen sitten SK:t ja Masit yms. päälle, vanhemmista puhumattakaan.
 
Viimeksi muokattu:

kertakenttään

Ylipäällikkö
Se on lisäksi tärkeää, että tuli noin iso määrä aidosti samanlaista kalustoa. Muistelen nimittäin lukeneeni, että erilaisia Sisuja kaikkine versioineen on ollut armeijan käytössä yli 40 versiota. Ja melkoinen osa vieläpä samaan aikaan käytössä. Selittyy pienillä sarjoilla ja niihin tehdyillä uudistuksilla. Muuten hyvä, mutta tosi haasteellinen varaosahuollon ja kenttähuollon suhteen. Etsi siinä sitten oikea osa oikeaan versioon...
Lähdekin löytyy, on tämä Sotilasajoneuvot armeijassa sotien jälkeen tms. sen niminen. En jaksa kaivaa kirjahyllystä.
Suomalaiset sotilasajoneuvot.
 

Samovarius

Majuri
Se on lisäksi tärkeää, että tuli noin iso määrä aidosti samanlaista kalustoa. Muistelen nimittäin lukeneeni, että erilaisia Sisuja kaikkine versioineen on ollut armeijan käytössä yli 40 versiota. Ja melkoinen osa vieläpä samaan aikaan käytössä. Selittyy pienillä sarjoilla ja niihin tehdyillä uudistuksilla. Muuten hyvä, mutta tosi haasteellinen varaosahuollon ja kenttähuollon suhteen. Etsi siinä sitten oikea osa oikeaan versioon...
Lähdekin löytyy, on tämä Sotilasajoneuvot armeijassa sotien jälkeen tms. sen niminen. En jaksa kaivaa kirjahyllystä.

Edit: on niitä varmaan enemmän kuin 40, yksinomaan Proton versioita teos luettelee 18 kpl, usealla eri moottorilla. Kirja on Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000. Siihen sitten SK:t ja Masit yms. päälle, vanhemmista puhumattakaan.
Olen lukenut saman teoksen ja suosittelen varauksetta kaikille. Hyvin sivistävä katsaus.
Kuitenkin Proton versioista PV:n palvelusajoneuvoiksi päätyi tietääkseni kolme (A-45, KB-45, AH-45). Lisäksi monet Sisuista (ja tottakai muidenkin merkkien malleista) eroavat toisistaan sangen vähän ja käyttävät standardiosia (esmes Sisu S-sarja, eli SM, SK, SL, SR). Se on tosin Sisun kohdalla ikävää, että moottori-ja vaihteistovalmistajat vaihtelivat melkein vuosittain. Tosin sitten esim. Masissa ja Pasissa taisi olla mm. käytännössä sama sulaketaulu.

No, tämä on vähän semantiikkaa. Kuitenkin noita varuskunta-autoja voi vähän pienemmällä hermopaineella hommata vaikka mistä, ne kun eivät ole sitä kuranteinta sotakamaa. Maseja ja Protoja käsittääkseni hankittiin yksikön tarpeisiin kerrallaan. Sitäpaitsi kautta aikain se ottoajoneuvokaluston määrä ja vaihtelu oli niin huimaavaa, että PV:lle saattoi olla jopa eduksi totutella kalustokirjavuuteen rauhan oloissakin. Samanlaiset vehkeet samaan paikkaan.

Onhan tilanteen rauhoittumisessa toki etunsa, ja ennenkaikkea tuossa siirtymisessä koukkuvaihtolaivoihin aselajien välillä on huomattavaa järjenkäyttöä.
 

JR49

Respected Leader
Olen lukenut saman teoksen ja suosittelen varauksetta kaikille. Hyvin sivistävä katsaus.
Kuitenkin Proton versioista PV:n palvelusajoneuvoiksi päätyi tietääkseni kolme (A-45, KB-45, AH-45). Lisäksi monet Sisuista (ja tottakai muidenkin merkkien malleista) eroavat toisistaan sangen vähän ja käyttävät standardiosia (esmes Sisu S-sarja, eli SM, SK, SL, SR). Se on tosin Sisun kohdalla ikävää, että moottori-ja vaihteistovalmistajat vaihtelivat melkein vuosittain. Tosin sitten esim. Masissa ja Pasissa taisi olla mm. käytännössä sama sulaketaulu.

No, tämä on vähän semantiikkaa. Kuitenkin noita varuskunta-autoja voi vähän pienemmällä hermopaineella hommata vaikka mistä, ne kun eivät ole sitä kuranteinta sotakamaa. Maseja ja Protoja käsittääkseni hankittiin yksikön tarpeisiin kerrallaan. Sitäpaitsi kautta aikain se ottoajoneuvokaluston määrä ja vaihtelu oli niin huimaavaa, että PV:lle saattoi olla jopa eduksi totutella kalustokirjavuuteen rauhan oloissakin. Samanlaiset vehkeet samaan paikkaan.

Onhan tilanteen rauhoittumisessa toki etunsa, ja ennenkaikkea tuossa siirtymisessä koukkuvaihtolaivoihin aselajien välillä on huomattavaa järjenkäyttöä.
Sinulla on näemmä tarkempi tieto, jätetään se voimaan. Tuo vain kolmen Proton juttu ei nimittäin selvästi ilmene tekstistä.
Hyvä huomio tuo ottoajoneuvo-pointti.
Mutta tällainen ei-kuljettaja helposti kuvittelee, että jos on saman näköinen, niin kaikki on sisuksissa samaa. Iso sarja täysin samanlaisia helpottaisi paljon, kuten näiden traktoreiden kohdalla nyt on.

Oletko muuten kuullut Sisun työmoraalista mitään? Minulla on paljon kuljettajakoulutuksen saaneita tuttavia, ja näiden mukaan tulivat tehtailta pultit löysinä tms. Mikäli autokomppanioissa eivät olisi erikseen uusista autoista käyneet joka paikkaa läpi, olisi tullut pahoja rikkoutumisia.
 

peelo

Ylipäällikkö
Hienoa ja kaiken lisäksi päädyttiin kotimaiseen Valtraan (kuinkapaljonkotimainen?). Tuohon kilpailutuksen reiluuteen en ota kantaa, pääasia, että Valtra voitti.
Valtrassahan oikeastaan kaikki pääosat on kotimaisia. Runko, ohjaamo, moottori ja vaihteisto. Toki yksittäisiä komponentteja ja materiaalia tulee varmasti ulkomailta, mutta kuitenkin kotimaisuusaste on korkea. Agco omistaa kyllä Valtran, mutta sillä ei ole tainnut olla kovinkaan paljon negatiivisia vaikutuksia. Päinvastoin.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Olen lukenut saman teoksen ja suosittelen varauksetta kaikille. Hyvin sivistävä katsaus.
Kuitenkin Proton versioista PV:n palvelusajoneuvoiksi päätyi tietääkseni kolme (A-45, KB-45, AH-45). Lisäksi monet Sisuista (ja tottakai muidenkin merkkien malleista) eroavat toisistaan sangen vähän ja käyttävät standardiosia (esmes Sisu S-sarja, eli SM, SK, SL, SR). Se on tosin Sisun kohdalla ikävää, että moottori-ja vaihteistovalmistajat vaihtelivat melkein vuosittain. Tosin sitten esim. Masissa ja Pasissa taisi olla mm. käytännössä sama sulaketaulu.

No, tämä on vähän semantiikkaa. Kuitenkin noita varuskunta-autoja voi vähän pienemmällä hermopaineella hommata vaikka mistä, ne kun eivät ole sitä kuranteinta sotakamaa. Maseja ja Protoja käsittääkseni hankittiin yksikön tarpeisiin kerrallaan. Sitäpaitsi kautta aikain se ottoajoneuvokaluston määrä ja vaihtelu oli niin huimaavaa, että PV:lle saattoi olla jopa eduksi totutella kalustokirjavuuteen rauhan oloissakin. Samanlaiset vehkeet samaan paikkaan.

Onhan tilanteen rauhoittumisessa toki etunsa, ja ennenkaikkea tuossa siirtymisessä koukkuvaihtolaivoihin aselajien välillä on huomattavaa järjenkäyttöä.
Jos en väärin muista, Protossa oli Valmetin moottorin lisäksi myös British Leylandin moottoria. Kerran vedettiin, siitä on nimittäin vuosia, Protolla kärryä, jota sai hinata 50 km/h.
Kaksi viikkoa pusikossa ja kiire lomille. Sanoin kuskille, jotta poljet minkä Protosta irti saat. Välillä jäähdytettiin kärryn laakereita miehissä, omilla paloletkuilla:p Kesti kärry prikaatille.
 

Rajajääkäri

Ylipäällikkö
Valtrassahan oikeastaan kaikki pääosat on kotimaisia. Runko, ohjaamo, moottori ja vaihteisto. Toki yksittäisiä komponentteja ja materiaalia tulee varmasti ulkomailta, mutta kuitenkin kotimaisuusaste on korkea. Agco omistaa kyllä Valtran, mutta sillä ei ole tainnut olla kovinkaan paljon negatiivisia vaikutuksia. Päinvastoin.
Suomessa osataan tehdä. Agco vie tietysti voitot, mutta työllistää Suomessa, mikä on hieno juttu.
 
Tuottaako kärry oman voiman hydrauliikalle vai ottaako se voiman jollain tavalla traktorista?

Onko pyörissä apumoottorit? Ei olisi iso lisä pakettiin, jos hydraulijärjestelmä on jo muutoin.
PV:n sontakärryhovihankkija on Konepaja Survonen, joka myy siviileille Kipa-tuotemerkillä.

"KIPA Koukkuperävaunulle KVL 160 on myönnetty Suomessa ensimmäisenä kansallinen tyyppihyväksyntä. Perävaunu on rakenteeltaan vastaavanlainen kuin valmistamamme koukkuperävaunut puolustusvoimille, nyt saatavilla siis myös yksityisasiakkaille."



http://www.konepajasurvonen.fi/fi/kipa/kipa-tuotteet

Konepaja Survosella on myös Defense-divisioona. Kuvan lavetti lienee tarkoitettu "pihakäyttöön", koska vetoajoneuvo on teksteistä päätellen Kalmar TRX-182 -terminaalitraktori.



http://www.konepajasurvonen.fi/fi/defense
 

ctg

Greatest Leader
Voisiko @setämies tehdä päätöksen ja joko perustaa uuden ketjun muiden maiden pioneerikalustolle ja liittää sinne kaikki ketjussa olevat jutut jotka eivät koske meidän kalustoa, taikka sitten muokkaa otsikko, jotta vältetään tätä häslinkiä, please?
 
Top