Optimaaliset muonat taistelijalle

Second

Eversti
Millainen laadullisesti siis on Suomalainen sissimuonapakkaus loppujen lopuksi? Minusta koko ja kaloripitoisuus on ristiriitainen kokonaisuus tuossa paketissa. proteiini, hiilihydraatti yms tasapainosta minulla ei ole minkäänlaista hajua. Lisäksi pakkauksen sisältä on liian monimutkainen.

Toki sitä voi karsia mutta miten käy sitten ravintoarvoille? Ovatko kiisselit sun muut todella tarpeellisia? Esim venäläisillä ainakin aikanaan oli ja mikeipä vieläkin olisi sellainen muona-annos että siinä on pari pakettia tummaa leipää, joku 300-400 grammaa llihasäilykettä ja saman verran puuroa. Lisäksi jonkin verran sokeria ja teetä. Kuulostaa ihailtavan yksinkertaiselle ja kaloripitoiselle, kalorimääriä en tosin osaa sanoa, mutta kuulostaisi sellaiselle normaalille retkimuonalle millä pärjää aivan hyvin vähän rankemmassakin menossa. Pakkauksen koko taisi olla jonkun 15x15x10 (eli eipä se ole pieni pakkaus sekään). En tiedä puuttuuko rasva, eli voi, ja onko se ajateltu saatavan tuosta lihasäilykkeestä.

Olen kuullut että ainakin Norjalaisialla on todellä hyvät ja toimivat tasitelumuona-annokset. Sen kummemmin niiden sisällöstä en osaa sanoa enää mitään. Olivatko kemiallisesti lämpiäviä, sitäkään en muista.

Lähinnä mieleen parannusehdotuksena tulee kuivaliha? Ja ylipäätään muonan kuivattaminen. Valmistaminen ei kenttäoloissakaan pitäisi olla kovin vaikeaa, etenkin jos ajatellaan että sissimuona-pakkaukset eivät ole kaikille joukoille se pääasiallinen ravinnon lähde, vaan niitä jaetaan vain erikoistilanteissa. Mutta sitä kai ei käytetty viime sotienkaan aikana ainakaan virallisisssa muonissa?

Minä en ole kuivalihaa juurikaan hyödyntänyt. Eli sikäli en osaa sanoa että kuinka hyvin se loppupeleissä toimii. Jos ajatellaan että päivän proteiiniannos ja osittainen kaloriannos tuoreen lihan muodossa olisi vaikka 300 grammaa esimerkiksi säilykkeinä, niin paljonko se tekee kuivalihana? Kovasti kehutaan että kuivalihaa painossa ja tilavuudessa tarvitaan vain murto-osa tuoreen lihan vaatimasta tilasta ja painosta, mutta marketti pakkausten kyljessä näyttää olevan niin että se 100 grammaa kuivalihaa silti tarjoaa vain 300-400 kilokaloria, eli saman kuin tuorelihakin 100 grammaa kohden. Ilmeisesti on niin että kuivaliha soveltuu lähinnä juuri hyvin säilyväksi "proteiinipatukaksi" jolla tyydytetään proteiinin tarve, mutta varsinaiseksi kaloripommiksi sitä ei voi kutsua? Vai kuinka?

Pähkinäthän olisivat myös loistavia muona-annosten pienetäjiä, niissä on rasvaa, proteiiinia, kaloria runsaasti painoon ja tilavuuteen nähden... Mutta kotimaasta näitä ei saada, eli huoltovarmuus on aika huono. Joidenkin kasvien siemeniä kai voitaisiin hyödyntää samaan tapaan? Mutta miten lie nuo siemenet toimivat muonana?

Entäpä sokeri? Kyllähän sissimuonapakkauksessa on sokeria, mutta onko tarpeeksi ja sopivassa muodossa? En osaa sanoa yhtään mitään.
 
Nämä on juuri niitä hommia mitä ei tarvitsisi tehdä syvän rauhan aikana kotimaassa ollenkaan. Lähetettäisiin vain tarjouspyynnöt jonkun Nato-maan hyväksymästä sissimuonapakkauksesta ja ostettaisiin eriä sieltä mistä kohtuuhinnalla saisi. Ihan sama jos ei ole optimaalinen, täydennetään sitten.

Kriisiaikana taas ei voi vaatia vuosien suunnittelutyötä koota saatavilla olevista raaka-aineista tuollaista pakkausta.

Jos taas pitää välttämättä räätälöidä paketti jotain kansainvälistä hathat-operaatiota varten niin annetaan sotilaille muonaraha ja laitetaan eräkauppaan ostamaan omat eväät reissulle mukaan.
 
Museo kirjoitti:
Nämä on juuri niitä hommia mitä ei tarvitsisi tehdä syvän rauhan aikana kotimaassa ollenkaan. Lähetettäisiin vain tarjouspyynnöt jonkun Nato-maan hyväksymästä sissimuonapakkauksesta ja ostettaisiin eriä sieltä mistä kohtuuhinnalla saisi. Ihan sama jos ei ole optimaalinen, täydennetään sitten.

Kriisiaikana taas ei voi vaatia vuosien suunnittelutyötä koota saatavilla olevista raaka-aineista tuollaista pakkausta.

Jos taas pitää välttämättä räätälöidä paketti jotain kansainvälistä hathat-operaatiota varten niin annetaan sotilaille muonaraha ja laitetaan eräkauppaan ostamaan omat eväät reissulle mukaan.

Uskoisin että ainakin ne sissimuonapussit mitä itse olen käyttänyt ovat juuri siitä halvimmastapäästä. Nehän on ihan normaaleja kaupanhyllyltä saatavia tuotteita toisin kuin nämä itsestään lämpiävät NATO-herkut (MRE:t ja ne norskien).

Pitäis saada mahdollisimman kevyt, paljon energiaa ja hyvät ravintoarvot sekä helppo valmistus (mahdolisesti jokin itsestään lämpiävä). Niin ja olisihan se kiva jos maistuiskin joltain.
 
Puolustusvoimat käyttää norjalaisia Drytechin valmistamia sissi/tst-muonia kriha-operaatioissa (ja tietääkseni myös joissakin varuskunnissa). Menuja on muistaakseni kahdeksan erilaista (yksi vege) ja kyllä niillä toimeen tulee. Yksi paketti (aamiainen, lounas ja päivällinen) sisältää noin 3800-5000 kaloria.

Hakkaavat ainakin ne vanhempien pakkausten nuudelimössöt ja "liha"keitot 10-0.
 
Kuinka tiettyjen ainesosien säilyvyys?

Brittien muonapakkausta on jälleen tullut suomeen ylijäämänä erääseen liikkeeseen ja noissa on myyjän mukaan 10 vuoden shelf- life. Mikä mahtaa olla jenkkien MRE:n tai norskien vastaavan? tietääkö kukaan?

Onko sitten kovin järkevää tehdä pakkausta, jonka tavara alkaa olemaan pilaantunutta kovinkin pian valmistuksesta. Varusmies- touhuilut ja krihassa nyt vielä menee, mutta kriisiaikana? Voiko niitä kriisin keskellä edelleen valmistaa, vai pitääkö valmistaa varastoon? Vai käyvätkö sissit ennen kaukopartiota sosialisoimassa lähimmästä Salesta sopivat safkat sodan möyrytessä rajalla?

Tuommoisia kysymyksiä heräsi...
 
sups kirjoitti:
Puolustusvoimat käyttää norjalaisia Drytechin valmistamia sissi/tst-muonia kriha-operaatioissa (ja tietääkseni myös joissakin varuskunnissa). Menuja on muistaakseni kahdeksan erilaista (yksi vege) ja kyllä niillä toimeen tulee. Yksi paketti (aamiainen, lounas ja päivällinen) sisältää noin 3800-5000 kaloria.

Hakkaavat ainakin ne vanhempien pakkausten nuudelimössöt ja "liha"keitot 10-0.

Drytech muuten myy siviilimarkkinoille noita käytännössä samoja pöperöitä Real Turmat tuotenimellä.

http://www.drytech.no/old/?page_id=41

Muutama vuosi sitten Suomen sotilaassa oli testi ja pitkät löpinät noista erämuonista. Muistaakseni Real Turmat oli testivoittaja makunsa ja kätevän valmistus/nauttimistavan takia.

Suomessa ei ole koskaan niin hirveästi harrastettu tuota säilöttyä ruokaa. Varusmiehen vatsa on täyttynyt edullisemmin soppatykistä. Kuitenkin muualla säilykkeet ovat olleet käytössä aina Napoleonin sodista lähtien. Saksalaisilla säilykkeitä oli jonkinverran käytössä mm. Lapissa. Kuitenkin jopa saksalaiset olivat varsinaisia köyhimyksiä länsiliittoutuneisiin verrattuna joille säilykkeet olivat arkipäivää.

Suomi ei ollut sotienkaan jälkeen mikään maidon ja hunajan maa. Ruoka on ollut perinteisesti kallista. Säilykkeet oli varattu lähinnä sissien muonitukseen - "sissimuonaa".

Toki varmasti harjoituksiin roudatut soppatykit ovat säästäneet Suomen puolustuvoimilta pitkän pennin ja muutaman sentinkin. Kuitenkaan ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että vieläkin romanttisesti kuvitellaan suomalaisen sotilaan sotivan limaisen kaurapuuron ja laihan hernekeiton voimin. Toisaalta täytyy miettiä kuinka esim. soppatykkiruokinta sopii nopeatempoiseen sodankäyntiin? Jokainen voi kokeilla kuinka huonolla ja epäsäänöllisellä syömisellä voi tehostaa esim. omaa työntekoaan?
 
Olisihan se hyvä jos noita kemiallisesti lämpiäviä löytyisi SA-varastosta vaikka joku 100 000 annosta. Minun aikana joukkueen johtajan käyttöön jaettiin muoviin pakattuja makaroonilaatikko-annoksia joita käytettiin jos tai siis KUN kuolto alkoi tökkiä taisteluharjoituksen lopussa. Se nähdäkseni oli jo erittäin hyvä ellei liki täydellinen, vain lämmitys on ongelma. Tuommoisen nyt syö kylmänä jos se ei ole ehtinyt jäätyä... Ja syöhän sen jäisenäkin :D (kummasti sitä talvella syö vaikkei nälkä olisikaan)

Toki huollon sanonta kuuluu että huolto ampuu kovilla myös rauhan aikana ja noinhan se toki on, ei ole varomääräykset sillä tavalla tiellä. Toisaalta kyllä viholliselta voi löytyä jotakin yllätyksiä mitä kotimaan harjoitukset eivät pidä sisällään.

Tuo sissimuona on sikäli harhaan johtava nimitys että se kaiketi on suoraa jatkoa viime sotien taistelumuonalle, sissi kai se on siksi että on sissijuustoa, sissitakkia, sissisitä ja sissitätä. Erikoiskäyttönhän nuo tst-muonat olivat ja maan surkea elintarvike tilanne tuskin on tilannetta ainakaan parantanut. En tiedä/muista kuinka usein noita jaettiin, mutta käsitääkseni ainakin tiedutelu/partiotehtäviä varten sekä myös sellaisia taistelutehtäviä varten joissa huoltoon ei voida tukeutua. Osasyy miksi partio- ja tiedustelutehtäviin oli runsaasti vapaaehtoisia on ollut lienee tämä. Noita muistaakseni kasattiin rykmentti/prikaati tasolla saatavilla olevista elintarvikkeista ja jaettiin sieltä alaspäin. Voisin kuvitella että samalla linjalla mennään edelleen.
 
Mosuri kirjoitti:
Toki varmasti harjoituksiin roudatut soppatykit ovat säästäneet Suomen puolustuvoimilta pitkän pennin ja muutaman sentinkin. Kuitenkaan ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että vieläkin romanttisesti kuvitellaan suomalaisen sotilaan sotivan limaisen kaurapuuron ja laihan hernekeiton voimin. Toisaalta täytyy miettiä kuinka esim. soppatykkiruokinta sopii nopeatempoiseen sodankäyntiin? Jokainen voi kokeilla kuinka huonolla ja epäsäänöllisellä syömisellä voi tehostaa esim. omaa työntekoaan?

Ottaen huomioon joukkojemme lähes olematon liikuntakyky, niin en usko soppatykkien kanssa tulevan juurikaan ongelmia. Tuskin on pelkoa suomalaisen panssariarmeijan rynnistämisestä huollon ulottumattomiin. Suurvalloilla tilanne voi olla vähän toinen. :a-rolleyes:
 
JOKO kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Toki varmasti harjoituksiin roudatut soppatykit ovat säästäneet Suomen puolustuvoimilta pitkän pennin ja muutaman sentinkin. Kuitenkaan ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että vieläkin romanttisesti kuvitellaan suomalaisen sotilaan sotivan limaisen kaurapuuron ja laihan hernekeiton voimin. Toisaalta täytyy miettiä kuinka esim. soppatykkiruokinta sopii nopeatempoiseen sodankäyntiin? Jokainen voi kokeilla kuinka huonolla ja epäsäänöllisellä syömisellä voi tehostaa esim. omaa työntekoaan?

Ottaen huomioon joukkojemme lähes olematon liikuntakyky, niin en usko soppatykkien kanssa tulevan juurikaan ongelmia. Tuskin on pelkoa suomalaisen panssariarmeijan rynnistämisestä huollon ulottumattomiin. Suurvalloilla tilanne voi olla vähän toinen. :a-rolleyes:

Toisaalta on hyvä muistaa, että vetäyminenkin on liikkumista. Paikallaan jumittavat osastot jotka eivät liiku ollenkaan tuhotaan helposti. Suomalaisen liikkuvuuden puutteet liittyvät siihen panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen vähäisyyteen ja rynnäkkövaunujen pieneen määrään. Tavallinen sotilas ja hänen komppaniansa kyllä siirtyvät seuraavassa sodassa sellaisella tempolla ettei sitä ole aikaisemmissa sodissa nähty. Liikuttiin sitten pasilla, traktorilla, busseilla tai vaikka jalan niin ainakaan liikkeessä ei pahemmin soppatykin pöperöitä syödä.

Monissa harjoituksissahan huolto toimii aivan kuten olisi rauha. Ruokaa tuodaan varuskunnan muonituskeskuksista lämpöastioissa tai sitten soppatykki on yhdessä paikassa koko harjoituksen ajan ja siellä käydään kätevästi syömässä isommalla porukalla. Sama juttu koskee myös lääkintää joka nojaa siihen, että nuhakuumeiset saadaan veksin peittojen alle ennätysnopeasti.

Tilanteenmukaisessa harjoituksessa spaden homma ei todellakaan ole helppo. Asemaa vaihdetaan usein, varotaan savun muodostumista, vartioidaan, tehdään lämpö/visuaalinen naamiointi, on ilmavaaraa ja sen kaiken päälle pitäisi laittaa pöperöt porukalle ja nukkuakkin pitäis muutama tunti jossakin välissä.

Ylipäätänsä joku yksinkertainen homma kuten 30 kilometrin kuorma-auto kuljetus muuttuu kyllä radikaalisti sodan aikana. Sieltä "rintamalta" ei todellakaan haeta hylsyjä ja tyhjiä lämpöastiota vaan auto lastataan täyteen haavoittuneita. Yksi ajaa ja kaksi tähystää ilmaan slalom lasit päässä ajoviimassa. Siinä sitten varot pommikuoppia, sirotemiinoja, vihollisen partioita ja rynnäkkökoneita. Ajetaan hitaasti ettei pöly nouse. Piileskellään välillä ilmasuojassa. Lopulta sitten saadaan luovutettua haavoittuneet eteenpäin. Lavalle huljutetaan muutama ämpärillinen vettä että pahimmat oksennukset saadaan pois. Sitten taas lähdetään ajamaan takaisin ja lastina on patruunoita tai vaikka krh:n ammuksia. Siitä missä omat joukot ovat on tunteja vanha tieto. Kiss FM:n kuuntelu ja Nesteen huoltiksen makoisat munkit ovat vain muisto jostain kaukaa varusmiesajalta...
 
Minä luulen, että kuumien taistelujen aikaan ei mitään säännöllistä pönttömuonailua voida turvata. Ongelma siinä äkkiä olisi se, että muona ja tarvitsija eivät kohtaa toisiaan.

Baikalin malli:

komppanian talousalueelle kipataan kontista etukäteen valmisteltu satsi pötkää, patukkaa, näkkiä, pussimuonaa, kuivattua hedelmää, säilykelihaa, karkkia, kahvia, tupakkaa ja muuta tarpeellista. Tämä siis, kun taistelu alkaa häämöttää. Vettä pariin paikkaan myös viljalti ja kanisterit ryhmiin. Kiivain taistelu ei voine kestää hyvin montaa vuorokautta, etteikö karjuja pidä ajella vaihtoon, jonnekin, jossa on taas mannaa ja sianlihavatkulia tarjolla. Eli en edes YRITTÄISI lähteä siitä ajatuksesta, että pojillemme pitää turvata useita lämpöisiä aterioita ja jäätelöannoksia taistelujen raivotessa vaan siten, että kassit täytetään tilapäissyötävillä ja että jossain on paikka/paikkoja, joista joku voi noutaa esim. ryhmälle lisää vettä ja muonaa.

Jos pidetään kiinni kategorisesti siitä, ETTÄ HUOLLON PITÄÄ PYSTYÄ RUOKKIMAAN ohjesäännönmukaisesti karjansa taistelujen raivotessa, se johtaa siihen, että suurin osa niistä, jotka kantavat taistelujen kovimman kuorman, ovat tosiasiallisesti syömättäkin. Vikkelä tilanne, joka johtaa kyllä siihen, että perseilleen menee.
 
Viime sodan aikaisista on hybä kuvaus Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Kallehan toimi talous-au:na haavoittumiseensa asti. Silloin ongelmia tuotti huonot urat ja rajallinen kuljetuskalusto sekä vihollisen toiminta eli samat ongelmat mitkä ontiedossa seuraavassakin kahakassa modernisoituneessa muodossa. Suosittelen lukemaan nuo Kallen sotien ajan kokemuksisat kertovat kirjat tuosta sarjasta. Siältävät paljon mielenkiintoisia kuvauksia eri aselajien (erityisesti huollon) toiminnasta ja havaintoja elämästä sodan ajan Suomessa.
 
Second kirjoitti:
Olisihan se hyvä jos noita kemiallisesti lämpiäviä löytyisi SA-varastosta vaikka joku 100 000 annosta.

100 000 on loppujen lopuksi aika pieni luku kun ruvetaan laskemaan x annosta per mies per päivä ja päälle hävikki yms. Paitsi jos meinasit että nämäkin ovat vain erikoiskäyttöön/tarvittaessa ja kenttäkeittiöt huolehtivat muonituksesta mahdollisuuksien mukaan.
 
Anti-Panzer kirjoitti:
Second kirjoitti:
Olisihan se hyvä jos noita kemiallisesti lämpiäviä löytyisi SA-varastosta vaikka joku 100 000 annosta.

100 000 on loppujen lopuksi aika pieni luku kun ruvetaan laskemaan x annosta per mies per päivä ja päälle hävikki yms. Paitsi jos meinasit että nämäkin ovat vain erikoiskäyttöön/tarvittaessa ja kenttäkeittiöt huolehtivat muonituksesta mahdollisuuksien mukaan.

Juu näin minä se ajattelin, eli lähinnä operatiivisille joukoille joiden vastuulla liikuntasodan voidaan olettaa olevan. Nuo jyvitettäisiin siihen toivon mukaan ainoaan ja ratkaisevaan ratkaisutaisteluun ja mahdollisiin viivytystaisteluihin jolloin huolto käsittääkseni on kovimmillaan ja toisaalta taistelijoiden energian tarve on suurimillaan. Tiedustelijoille nuo olisivat varmasti kuin nyrkki silmään liki aina, ei tarvitse pelata trangian kanssa. Valmareita ja muita paraatijoukkoja on kuitenkin välillä pakko makuuttaa uuninpankolla, ja tuolloin sopaptykit hoitavat homman hyvin. Kyllähän tuo 100 000 on aika pieni satsi evästä, se oli sellainen karvalakkiveikkaus nopeasti heitettynä. Toki tuohon rinnalle kun laitetaan vielä sissimuona-annokset niin kyllä siinä alkaa sopivaa ruokahuoltoa olemaan enemmän ja vähemmänkin liikkuviin sotatoimiin.

Alueelliset joukot voisivat ehkä pärjätä ihan hyvin näkkileivällä ja muoviin pakattulla ruoka-annoksella, silloinkin kun huolto ei pelaa. Ylipäätään näiden varmaan ajatellaan tukeutuvan juuri oman alueensa elitarvikeliikkeisiin ja varastoihin. Tai no saas nähdä mitä nuo taisteluryhmät tuo tullessaan taktiikan saralla, ilmeisesti alueellistenkin joukkojen voi olettaa osallistuvan liikuntasotaan entistä aktiivisemmin, eli huollon pelaamattomuus ja energiantarpeen lisääntyminen varmasti tulee olemaan totta heilläkin.

Niin sepä muuten näissä rauhanajan sissimuona-annoksessa on mielestäni suhteellisen huono juttu että siellä ei ole leipää tai muuta "avaa paketti ja työnnä suuhun"-ruokaa juuri yhtään: kaksi parin kymmenen gramman näkkileipä satsia. Nyt on sentään voinappeja tullut jakoon, näin ainakin muistelen. Toki leipä vie tilaa julmetusti, 400 gramman päiväannos on ISO... ellei sitten puristeena?
 
Itsekin olen miettinyt kaupan proteiinipatukoita mutustellessa, että nehän olisivat lähes sellaisenaan hyviä tuohon taistelunaikaiseen muonitukseen. Lähikaupassakin on "ateriankorvikepatukoita" eli 100 gramman painoisia suklaa-protskupatukoita, joissa on noin 500 kaloria. Pari sellaista tetsariin pakin sijaan ja säästyy tilaa patruunoille ja muulle rähinäroippeelle.

Sveitsiläisillä on käsittääkseni jonkinlaista tst-suklaata juuri tällä periaatteella käytettäväksi.
 
Kait noissa proteiinipatukoissa sentään kilokaloreita on, ei pelkkiä kaloreita...
 
Menepä juhapar sanomaan että sulla on nälkä kun saat pelkkiä kaloreita etkä kiloja lainkaan niin lyövät sulle sellaiset rätinkit nokan eteen ettei sulla voi olla nälkä
 
Itse olen vähähiilihydraattisen ruokavalion myötä siirtynyt rasvapoltolle, joten itse ottaisin reissuun kuorittuja manteleita. 100 g on 600 kcal. Pussissa 150 g, Päivän muonat isoon reisitaskuun. Toiseen paketti voita :)
 
Syökää Te vaan niitä proteiinipuikkoja ja mantelihituja. Yhtään pätkää ette saa makkaraa minulta, kun iltanuotiolla romanttisesti paistan lekaa niin että rasva tirskuu, nojaan levollisesti retkituolini selkänojaan ja autuas ilme kasvoillani odotan sinappituubi kourassa lerssin kypsymistä juuri oikeaan malliinsa.
 
noska kirjoitti:
Menepä juhapar sanomaan että sulla on nälkä kun saat pelkkiä kaloreita etkä kiloja lainkaan niin lyövät sulle sellaiset rätinkit nokan eteen ettei sulla voi olla nälkä

Metrit ja kilometrit eivät ole sama asia, eivät myöskään kalorit ja kilokalorit... Vai ovatko?
 
akealik kirjoitti:
Itsekin olen miettinyt kaupan proteiinipatukoita mutustellessa, että nehän olisivat lähes sellaisenaan hyviä tuohon taistelunaikaiseen muonitukseen. Lähikaupassakin on "ateriankorvikepatukoita" eli 100 gramman painoisia suklaa-protskupatukoita, joissa on noin 500 kaloria. Pari sellaista tetsariin pakin sijaan ja säästyy tilaa patruunoille ja muulle rähinäroippeelle.

Sveitsiläisillä on käsittääkseni jonkinlaista tst-suklaata juuri tällä periaatteella käytettäväksi.

Kaikkiin tuollaisiin hiilihydraattia + paljon rasvaa kuivatuotteisiin saadaan runsaasti kaloreita suhteessa painoon. Myös säilyvyys on hyvä, joten pakkausmateriaalien paino ei suotta kuormita. Keksit, sipsit, pähkinät, energiapatukat, jne. Niistä koosta helposti kevyen, runsas energiaisen, edullisen ja maistuvan muonan metsäsissille. Ei ehkä kaikkein terveellisintä, mutta muutaman viikon sissisotaa ajatellen painoa säästyisi.
 
Back
Top