arix
Respected Leader
Hmm, ylinopeudesta valtiolta palkkio tilille...Mitenköhän noita laskelmia sovelletaan tieliikenteeseen ja nopeusrajoituksiin?

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Hmm, ylinopeudesta valtiolta palkkio tilille...Mitenköhän noita laskelmia sovelletaan tieliikenteeseen ja nopeusrajoituksiin?

EU-komissio arvioi, että hanke on kansantaloudellisesti mahdollinen, mutta liiketaloudellisesti kannattamaton.
Valtiovarainministeriön laskelmat ovat päätyneet samankaltaiseen lopputulokseen: matkustajatuotot eivät riitä kattamaan suurta investointia.
Tuossa on ilman maksumuuria: https://yle.fi/a/74-20101872
Konsultin arvion mukaan hanke voisi tuoda hyötyjä Suomen BKT:hen 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikahorisontissa. Tästä väitteestä vastaavat Turun Tunnin Juna Oy yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa. Näitä lobbausjuttuja on luettavissa sellaisilla maailmanluokan sivuilla kuin Vihti Business.
Eipä sitä rataverkkoa ole ennenkään rakennettu suoraan kustannusvaikuttavuuden arvioiden perusteella, eikä infraa noin muutenkaan, vaan ajatuksella julkisten palveluiden ja kansalaisia palvelevan infran parantamisesta. Muutenhan meillä olisi varmaan jätetty sähköistämisetkin tekemättä, ja matkanopeus olisi kuin vanhoissa pikajunissa, siellä 120 km/h paikkeilla, koska junarahti ei ole peruste rakentaa suurnopeusratoja tai sähköistää liikennettä, etenkään jos on (ollut) riittävä dieselveturikalusto.EU-komissio arvioi, että hanke on kansantaloudellisesti mahdollinen, mutta liiketaloudellisesti kannattamaton.
Valtiovarainministeriön laskelmat ovat päätyneet samankaltaiseen lopputulokseen: matkustajatuotot eivät riitä kattamaan suurta investointia.
Tuossa on ilman maksumuuria: https://yle.fi/a/74-20101872
Konsultin arvion mukaan hanke voisi tuoda hyötyjä Suomen BKT:hen 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikahorisontissa. Tästä väitteestä vastaavat Turun Tunnin Juna Oy yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa. Näitä lobbausjuttuja on luettavissa sellaisilla maailmanluokan sivuilla kuin Vihti Business.
Varmaan parempi mitä päätöksentekijöillä. Kirstun päälle pääsee istumaan vaikka peruskoulupohjalta, junan rattiin ei.Mikä on veturinkuljettajan kompetenssi arvioida jonkin ratahankkeen järkevyyttä?
Tästä kyllä vinhasti eri mieltä. Veturinkuljettaja ymmärtää kyllä junan mekaanisen toiminnan ja näkee ehkä raideliikenteen pullonkauloja yms. Se miten isot ratahankkeet vaikuttavat eri alueiden kehitykseen on paremmin nähtävillä korkeammalla päätöksentekotaholla kuin veturin ohjaamossa.Varmaan parempi mitä päätöksentekijöillä. Kirstun päälle pääsee istumaan vaikka peruskoulupohjalta, junan rattiin ei.

Meillä päin (ja varmasti muuallakin) kun asiasta keskustellaan, niin yleensä vertaillaan matka-aikaa juna-asemalta juna-asemalle, kun vertailu pitäisi tehdä matka-ajassa kotoa työpaikalle.Henkilöliikenteen osalta laskelmien keskeisin osa on matka-aikasäästöjen laskenta missä säästetylle matka-aikaminuutille tai -sekunnille on päätety tietty hinta, mitä sitten verrataan rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Kaukoliikenteen osalta (kuten Helsinki-Turku) tämä on melko osuvaa, mutta lähiliikenteessä ei niinkään, koska siellä hyödyt yleensä painottuvat kaupunkirakenteen ja kapasiteetin kaltaisiin asioihin.
Meillä päin (ja varmasti muuallakin) kun asiasta keskustellaan, niin yleensä vertaillaan matka-aikaa juna-asemalta juna-asemalle, kun vertailu pitäisi tehdä matka-ajassa kotoa työpaikalle.
Esim. Lohjalla on Lohja-Helsinki bussireitin varrella äkkiä laskettuna 34 bussipysäkkiä ja Helsingissä 8. Juna-asemia olisi Lohjalla 1 ja Helsigissä kai 4. Matka-aikaan pitää siis myös laskea aika, joka kuluu liityntäliikenteeseen tai kävelymatkaan.
Lohjan uusi asema tulisi paikkaan, jossa on tällä hetkellä metsää ja matkaa lähimpään tällä hetkellä olemassa olevaan asutuskeskukseen tai kaupunginosaan kai noin 2 km. Jos ajatellaan, että realistinen kävelymatka kotoa pysäkille olisi noin 1 km, minkä jälkeen ihmiset käyttävät autoa (omaa tai joukkoliikennettä) pysäkille pääsemiseen, niin voidaan todeta tällä hetkellä aika suuri osa lohjalaisista asuu kävelymatkan päässä bussipysäkiltä, mutta yksikään ei asu kävelymatkan päässä tulevalta juna-asemalta. Toki juna-aseman ympärille on kaavoitettu kai 11000 asukkaan kaupunginosa, mikä on aika merkittävä määrä asukkaita noin 45000 asukkaan kunnassa...
Mutta maallikkoarvioni on, että jos joukkoliikenneasemalle joutuu menemään autolla, niin aika helposti se matka suoritetaan loppuun asti autolla. Varsinkin, kun joukkoliikenne ei ole halpaa, ja joukkoliikenteellä ei pääse myöskään toisessa päässä ovelle asti. Esim Lohjalta aika suuri osa työssäkäyvistä jäävät Meilahden pysäkillä pois, eli junalla joutuisivat ajamaan Pasilaan tai päärautatieasemalle ja sieltä vaihtamaan toiseen kulkupeliin. Tämä nostaa paitsi matka-aikaa, myös kustannuksiaan koska Lohja ei kuulu HSL-alueeseen, eli tätä Helsingin sisäistä liikennettä varten joutuisi ostamaan vielä erikseen lipun.
Lisäksi junaliikenne vähentäisi bussivuoroja, koska osa matkustajista siirtyisi junan käyttäjiksi, joka vähentäisi bussimatkustajien määrää, ja vähentäisi bussireittien kannattavuutta.
Saattaisi siitä junasta toki jotain hyötyäkin olla...