Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Satamalakoista on hyvin harvoin syntynyt todellista vahinkoa kenellekään. Lasti vain seisoo hetken varastossa ja lähtee matkaan vähän myöhässä. Tunnen paljon ulkomaankaupankin kanssa tekemisissä olevia pk-yrittäjiä. Ei monikaan tavoittele erityistä kasvua vaan nykytason ylläpito ja perusturvallinen arki riittää mainiosti.

Tämä riippuu täysin teollisuuden ja liiketoiminnan alasta, se haitta ja tappioiden suuruus. Oliko siis nämä tuntemasi ulkomaankaupan PK-yrittäjät niitä : "Suomalainen yritystoiminta on heikosti johdettua ja näköalatonta sekä vailla kunnianhimoa." Aika pieni otanta.

Uskallan sanoa tämän syvällä kokemuksen rintaäänellä koska olen pitkään ollut toimihenkilöiden luottamusmiehenä ja muutenkin aktiivisena ay-miehenä ennen kuin joku vuosi sitten siirryin pöydän toiselle puolelle oman pitkäaikaisen työnantajani osaomistajaksi ja yrittäjäksi. Duunarin ja firman etu on yhteinen. Monessa paikassa tämä on ymmärretty ja joustoja löytyy mutta kusettajan kanssa kukaan ei sovi mitään ohi tessien.

Ei ehkä kannattaisi sanoa rintaäänellä. Näyttää tulevan aika kapealta kokemuspohjalta. Oletko montakin vuotta ollut duunissa niissä keski-euroopan maissa jotka nostit esimerkiksi ?
Onko kokemusta alle 10 hengen tai vastaavasti yli 10 000 hengen firmoista ? Ovat vähän eri asioita. Lisäksi EU on aika persreikä muutenkin tuottavuuden suhteen.

Turha tässä kuitenkaan on riidellä. Mutta on myös turha vähätellä Suomen ongelmia ja Koivistomaisesti tokaista, kyllä tää tästä. Ei se ole niin. Suomella on aidosti krooninen ongelma tuottavuuden kanssa ja krooninen tapa tuhlata rahaa. Lisäksi Suomella on krooninen ongelma jäykistää rakenteita, joiden ei tarvitse olla jäykkiä. Suomella on ongelmallisia ammattiyhdistysliikkeitä ja ongelmallisia aktiiveja jotka vähentäneet työllisyyttä, vaikka jossain asiat varmasti sujuukin.

Suomen suurin ongelma ei kuitenkaan ole yksityiset yritykset, vaikka niitä on liian vähän ja vielä vähemmän kasvuyrityksiä. Minun mielestä aika naurettavaa syyttää noita jäljellä olevia ja vielä veroja maksavia yrityksiä Suomen talousongelmista.
 
Tämä riippuu täysin teollisuuden ja liiketoiminnan alasta, se haitta ja tappioiden suuruus. Oliko siis nämä tuntemasi ulkomaankaupan PK-yrittäjät niitä : "Suomalainen yritystoiminta on heikosti johdettua ja näköalatonta sekä vailla kunnianhimoa." Aika pieni otanta.



Ei ehkä kannattaisi sanoa rintaäänellä. Näyttää tulevan aika kapealta kokemuspohjalta. Oletko montakin vuotta ollut duunissa niissä keski-euroopan maissa jotka nostit esimerkiksi ?
Onko kokemusta alle 10 hengen tai vastaavasti yli 10 000 hengen firmoista ? Ovat vähän eri asioita. Lisäksi EU on aika persreikä muutenkin tuottavuuden suhteen.

Turha tässä kuitenkaan on riidellä. Mutta on myös turha vähätellä Suomen ongelmia ja Koivistomaisesti tokaista, kyllä tää tästä. Ei se ole niin. Suomella on aidosti krooninen ongelma tuottavuuden kanssa ja krooninen tapa tuhlata rahaa. Lisäksi Suomella on krooninen ongelma jäykistää rakenteita, joiden ei tarvitse olla jäykkiä. Suomella on ongelmallisia ammattiyhdistysliikkeitä ja ongelmallisia aktiiveja jotka vähentäneet työllisyyttä, vaikka jossain asiat varmasti sujuukin.

Suomen suurin ongelma ei kuitenkaan ole yksityiset yritykset, vaikka niitä on liian vähän ja vielä vähemmän kasvuyrityksiä. Minun mielestä aika naurettavaa syyttää noita jäljellä olevia ja vielä veroja maksavia yrityksiä Suomen talousongelmista.
En minä ketään syytä. Eihän yrittäjällä ole mitään velvollisuutta valloittaa maailmaa, vaan tavoitella juuri sitä itselle hyvää toimintamallia ja mittakaavaa. Sehän on täysin ok.

Mut ollaan joo eri mieltä. Sekin on vapaassa maassa ok.
 
Et ole tainnut perhetyä kovin syvällisesti ay-toiminnan luonteeseen keskisen Euroopan kilpailijamaissa? Suomalainen ay-liike on siinä vertailussa hyvinkin salonkikelpoinen. Suomessa lakkoillaan todella vähän ja joku suomalainen satamalakko on mitätön häiriö kuljetusketjussa.

Tämä tilasto ei oikein tue väittämääsi että Suomessa olisi vähän lakkoja. Kuten näkyy, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on aivan mitätön määrä lakkoja verrattuna Suomeen.



Eikä satamalakko ole todellakaan "mitätön häiriö". Onhan ETLA noita laskennut ja kustannukset kohoavat miljardeihin vähänkin pidemmän lakon seurauksena.

"Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että yhden kuukauden tavaraviennin menetys olisi noin 4 miljardia euroa. Se vastaisi 1,5–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laskelmassa vienti loppuisi täysin eikä olisi myöhemmin korvattavissa."

Vuonna 2023 satamalakko kesti 2 viikkoa. Tietysti siinä ei kustannukset nouse miljardeihin, koska kustannukset nousee kumulatiivisesti ajan mukaan. Mutta ihan turha noita on vähätellä, kyllä ne maksavat. Onko nuo rahat sitten keltä pois ? Köyhiltä ? Nuohan vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä tilasto ei oikein tuo sitä että Suomessa olisi vähän lakkoja. Kuten näkyy, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on aivan mittön määrä lakkoja verrattuna Suomeen.



Eikä satamalakko ole todellakaan "mitätön häiriö". Onhan ETLA noita laskennut ja kustannukset kohoavat miljardeihin vähänkin pidemmän lakon seurauksena.

"Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että yhden kuukauden tavaraviennin menetys olisi noin 4 miljardia euroa. Se vastaisi 1,5–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laskelmassa vienti loppuisi täysin eikä olisi myöhemmin korvattavissa."
ETLA? Jopas löysitkin puolueettoman tahon :D

Satamalakosta tulee tyypillisesti varastointi- ja rahoituskustannuksia toimitusten ja laskutuksen viivästyessä. Samalla kuitenkin säästyy kuljetuskustannuksia. Ei todellakaan ole miljardeja.

Lakkoiluun löytyy lääke Ruotsista. Tehdään lakot tarpeettomiksi. Järjestelmä jauhaa kiistatilanteissa molempia tyydyttävän kohtuullisen kompromissin. Sen jälkeen lakot voi vaikka kieltää. Ruotsissa ymmärrettävästi on vähän lakkoja kun siellä ei ole tarvetta lakkoilla.
 
ETLA? Jopas löysitkin puolueettoman tahon :D

Satamalakosta tulee tyypillisesti varastointi- ja rahoituskustannuksia toimitusten ja laskutuksen viivästyessä. Samalla kuitenkin säästyy kuljetuskustannuksia. Ei todellakaan ole miljardeja.

Lakkoiluun löytyy lääke Ruotsista. Tehdään lakot tarpeettomiksi. Järjestelmä jauhaa kiistatilanteissa molempia tyydyttävän kohtuullisen kompromissin. Sen jälkeen lakot voi vaikka kieltää.

Miksi väitit että Suomessa on vähän lakkoja ? Täällä on niitä mielestäni aika paljon, vai onko tuo euronews:kin puolueellinen lähde ?

Ja kyllä edellenkin, ne satamalakot maksavat, ihan turha sitä on vähätellä. Ne maksaa selvää rahaa ja ne maksaa mainehaittaa jos toimitukset viivästyy. Eihän kuljetuskustannuksista mitään säästä, joutuuhan ne tavarat sieltä varastoista edelleen kuljettamaan lakon jälkeen. Vai ilmaiseksiko ne joku kuskaa ?

Lakkoiluun löytyy lääke Ruotsista. Tehdään lakot tarpeettomiksi. Järjestelmä jauhaa kiistatilanteissa molempia tyydyttävän kohtuullisen kompromissin. Sen jälkeen lakot voi vaikka kieltää. Ruotsissa ymmärrettävästi on vähän lakkoja kun siellä ei ole tarvetta lakkoilla.

Niin sinähän juuri kehuit Suomen sopimuspohjaisia järjestelmiä. Miksei ne sitten toimi siten kuin Ruotsissa ? Työnantajatko ne pelkästään kaikki Suomen lakot aiheuttavat ?
 
Viimeksi muokattu:
Maailmanpankin tilastoista viimeisin bkt/naama (pyöristetty lähimpään tuhanteen taaloina): Suomi 51000, Tanska 67000, Ruotsi 56000, Norja 106000 ja Islanti 73000. Vastaavasti työttömyysprosentti samassa järjestyksessä (sama lähde): 6,8/4,2/7,4/3,2/3,8. Ei oikein hyvältä näytä Suomelle.
 
Miksi väitit että Suomessa on vähän lakkoja ? Täällä on niitä mielestäni aika paljon, vai onko tuo euronews:kin puolueellinen lähde ?

Ja kyllä edellenkin, ne satamalakot maksavat, ihan turha sitä on vähätellä. Ne maksaa selvää rahaa ja ne maksaa mainehaittaa jos toimitukset viivästyy. Eihän kuljetuskustannuksista mitään säästä, joutuuhan ne tavarat sieltä varastoista edelleen kuljettamaan lakon jälkeen. Vai ilmaiseksiko ne joku kuskaa ?



Niin sinähän juuri kehuit Suomen sopimuspohjaisia järjestelmiä. Miksei ne sitten toimi siten kuin Ruotsissa ? Työnantajatko ne pelkästään kaikki Suomen lakot aiheuttavat ?
Meillä on kaksi puolta jotka alkuun mieluummin riitelevät kuin sopivat. Se menee onneksi melko nopeasti ohi. Ruotsissa ei voi riidellä kun järjestelmä jauhaa sen kompromissin ilman ylimääräistä hieromista.

Satamalakon tullen säästää lakon ajan kuljetuskustannuksista kun se tavara ei lähde mihinkään. Ihan samalla tavalla kuin joutuu maksamaan varastoinnista ja odottamaan laskutuksen kanssa. Tuotanto ei (yleensä) pysähdy tai sopimus purkaudu mitkä olisivat edellytyksiä miljarditappioille.

Edit… lakkojen määrän osalta tukeuduin työnantajaliiton tilastoon joka kattoi muistaakseni vuodet 2000-2019. Pitkässä juoksussa olimme EU-alueella keskitason alapuolella ja lukua vielä nosti muutama yksittäinen pidempi lakko. Erilaisia käppyröitä on verkko täynnä. Sieltä löytää varmasti mieleisensä.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen kuva. Suomessa näyttäisi lakkoilu olevan kutakuinkin Tanskan ja Norjan tasoa, Ruotsissa lakkoja on erittäin vähän. Miksiköhän?
Meillä ei ole tuossa suhteessa mitään hävettävää. Ruotsin ja Puolan nollat ovat hyvä tavoite mutta siihen tarvitaan paljon muutakin kuin lakkojen kieltäminen.
 
Maailmanpankin tilastoista viimeisin bkt/naama (pyöristetty lähimpään tuhanteen taaloina): Suomi 51000, Tanska 67000, Ruotsi 56000, Norja 106000 ja Islanti 73000. Vastaavasti työttömyysprosentti samassa järjestyksessä (sama lähde): 6,8/4,2/7,4/3,2/3,8. Ei oikein hyvältä näytä Suomelle.

Oletteko te muuten huomanneet, että Ruotsi alkaa ihan oikeasti tippumaan näissä tilastoissa. Tämäkin tilasto näyttää aika huonolta Ruotsinkin näkökulmasta.

Huomasin yhdestä työllisyystilastosta että Ruotsin työllisyysprosentti oli vuoden 2019 jälkeen lähtenyt tosi rajuun pudotukseen. Ihan niin surkea se ei tietenkään ollut kuin Suomessa, mutta pahalta sekin näytti.

Minun täysin faktoihin nojaamaton hiha-arvioni on, että viimeinkin se hillitön mamutus alkaa näkymään Ruotsin taloustilastoissa. Vaikka se talous vahva on ollutkin ja vähän lakkoillaan yms. mutta ei sekään yhteiskunta kestä taloutensakaan puolesta määrättömiin sitä hulluutta.

Tätä ei kyllä Suomessa tulla hevin uutisoimaan, ainakaan näkyvästi.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ei ole tuossa suhteessa mitään hävettävää. Ruotsin ja Puolan nollat ovat hyvä tavoite mutta siihen tarvitaan paljon muutakin kuin lakkojen kieltäminen.

Saksassa näkyy olevan myös vähän lakkoja ja epäilen että aika vähän itä-euroopan maissakin, tosin tuossa ei niitä mainittu ...
 
Suomessa on esim. OECD-vertailuiden perusteella varsin pieni ja tehokas valtion keskushallinto, mutta paikallisemmalle tasolle siirtyessä tilanne muuttuu nopeasti.

Suomessa valtion toimintaa on yhtiöitetty ja ulkoistettu 1980-luvulta alkaen hyvin laajassa mitassa. Valtion työntekijät tekevät ruohonjuuritason työtehtäviä enää vain vähäisessä määrin verrattuna entisaikoihin. Poikkeuksina tähän ovat lähinnä vain puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, tulli ja Kela vastaavat viranomaiset missä perustuslaki estää sen, ettei suurinta osaa perustyöstä voida ulkoistaa.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla tätä vastaavaa kehitystä ei ole ollut kuin pienessä määrin.

Toisaalta se, että lähes kaikki mahdollinen halutaan siirtää ostopalveluksi ei välttämättä ole tehokkuuden merkki, vaikka se valtiolla sellaisena nähdäänkin.
 
Ruotsin salainen ase, eli vapaa kruunu, niiaa nyt. Sitä kautta heillä on ollut tapana lähteä sitten botnelta uuteen nousuun. Tietysti se ei ole ainoa Ruotsin asia.

Onhan toi salainen ase kaikilla muillakin Pohjoismailla käytössä, Hölmölää lukuunottamatta. Vai onko esimerkiksi Tanskan kruunu kiinnitetty johonkin kiinteästi ?
 
RKP kun kun sai vaaleissa ääniä 4.3% ja sillä 9 eduskunta paikkaa.
Vastaasti Kristilliset sai äänistä 4.2% ja sillä vain 5 paikkaa.
RKPn lisä paikat tuli tietty vaaliliitoista KOKn kanssa,
Nyt jos RKP on kaatamassa KOK hallituksen niin miten mahtaa uusinta vaaleissa käydä vaaliliittojen ?
Maallikkona luulis että KOK on tämän jälkeen aika nihkeä vaaliliitolle heidän kanssaan.
Oma lukunsa on tietty RKP sisäinen rakenne. Muut vs Biaudeen porukka, Pysyykä puolue yhtenäisenä ?

Eivät ne RKP:n lisäpaikat vaaliliitoista tule vaan siitä, että RKP:n kannattajat ovat keskittyneet lähinnä vain muutamiin vaalipiireihin. Tämän ansiosta vaalimatematiikka suosii RKP:tä, eli RKP:n on paljon helpompi ylittää vaalipiirien piilevä äänikynnys kuin mitä KD:n.
 
Onhan toi salainen ase kaikilla muillakin Pohjoismailla käytössä, Hölmölää lukuunottamatta. Vai onko esimerkiksi Tanskan kruunu kiinnitetty johonkin kiinteästi ?
Tanskan kruunun ja euron vaihtokurssi on tasaisempi kuin kuolleen aivokäyrä ja on ollut sitä vuosikymmeniä. Mutta toki se heillä takataskussa on.
 
Ilmankos ne itä-euroopan ukot onkin täällä töissä.

Parempi palkka ja perheelliset saavat EU:n määrittelemät lapsilisien ja kodinhoidontuen erotukset Suomesta kotimaahansa, koska perhe siellä. Se erotushan on esimerkiksi Romaniaan verrattuna todella suuri, varsinkin jos lapsia paljon.
 
Back
Top