Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyllähän lait pitää tarkistella sopiviksi jo ennen hyväksymistä, varsinkin Suomen lainvalmistelun surkeassa nykytilassa. Nykyinen Perustuslakivaliokuntahimmeli ei vain ole toimiva systeemi, sillä nykyisellään se tehokkaasti estää mitään suurempia muutoksia tapahtumasta, ellei kyse ole rahan kaatamisesta kohti Hyviä Asioita (tm). Tällä tarkoitan sitä, että perustuslain tulkinta määrittelee erilaiset ihmisoikeudet, vaikka laki itsessään ei ole asian osalta muuttunut mihinkään ja sen päälle asiantuntijoina käytetään erilaisia ihmisoikeuasiantuntijoita, joiden kaikkien tulopuoli on käytännössä kiinni äärimmäisen varovaisissa ja hysteerisissä ihmisoikeusnäkemyksissä. Perustuslakivaliokunta puolestaan koostuu lähes täysin maallikoista, joilla ei ole juuri minkäänlaista käsitystä lakiasioista, joten ovat täysin 1-3 jäsenen ja asiantuntijoiden vietävissä (jäseninä on ollut muun muassa opiskelijoita, eikä edes asiaan liittyviltä linjoilta). Suomilaiva on menossa kohti taloudellista jäävuorta, mutta nykytilanteessa kurssia ei voi muuttaa. Lakeja on erittäinn hankala muuttaa ihmisten kannalta negatiiviseen suuntaan, koska aina näihin saadaan perustuslailliset ihmisoikeuskysymykset mukaan, vaikkei mitään syytä sille olisi.

Jos se minusta olisi kiinni, niin perustuslakiasioita tarkastelisi valtion palkkalistoilla olevat ammattilaiset, jotka eivät ole riippuvaisia ympäri keulivista ihmisoikeustulkinnoista. Erilaisia sidosryhmiä voi toki kuulla, mutta näiden painoarvo lainvalmistelussa ei olisi enää niin yksipuolinen ja valtaa käyttävillä henkilöillä olisi näin kykyä näiden kriittiseen läpikäyntiin sekä myös itse lakiehdotuksen. Nämä toimisivat myös lainvalmistelun apuna, ettei tarvitse turhaan ravata portinvartijan luona aina toteamassa, ettei edelleenkään pääse läpi, tehkää uusiksi. Voitaisiin jo alussa todeta, ettei tämä tule onnistumaan, keksikää jotain muuta.
 
Olisiko kenties molempi parempi?

Perustuslakituomioistuimen valinta vaan pitäisi hoitaa niin, että poliitikot ja muut politisoijat (vaikka yliopistolla) eivät pääsisi siihen käsiksi. Tehtävä olisi yksinkertaisesti tarkastella, mitä perustuslaissa lukee ja verrata lakia siihen.

Politisoinnin välttämiseksi pestiin valittaisiin yksinkertaiseksi 9 tuomaria (jolloin äänet ei mene tasan) arvalla, ja pesti kestäisi esim. 6 vuotta. Kaikki tuomarit ovat riittävän päteviä tekemään tuota tulkintaa. Näin estettäisiin myös järjestelmän sisäinen korruptoituminen eli erinäiset lehmänkaupat ja suosiminen.
 
Mä olen vähän eri mieltä. Tuomioistuinhan ei oikein voisi ottaa kantaa asioihin kuin vasta jälkikäteen kun asiasta on joku siihen vedonnut. Lakivaliokunta taas voi ottaa kantaa jo valmisteluvaiheessa.

Joo, ei oo täydellinen ja PLV onkin vähän poliittinen, mutta niinhän tuo tuomioistuinkin olisi ja millä perusteilla sinne sitten taas valittaisiin...
Eihän täydellistä järjestelmää olekaan. Itse ajattelen niin että Suomessa olisi hyvä olla toinenkin taso joka käsittelisi lainsäädännön suhdetta perustuslakiin. Se lisäisi myös osaltaan painetta siihen että perustuslakivaliokunta pysyisi neutraalina elimenä eikä lähtisi lipsumaan roolistaan. Kuvioon ei kuulu se että perustuslakia tulkitaan mutkia oikoen vähän sinne päin jotta voidaan toteuttaa vaikkapa oman puolueen mielestä hyvää hallitusohjelmaa. Perustuslakihan on ymmärrettävästikin poliitikon silmissä lähinnä vituke joka merkittävästi haittaa harrastuksia.
 
Kyllähän lait pitää tarkistella sopiviksi jo ennen hyväksymistä, varsinkin Suomen lainvalmistelun surkeassa nykytilassa. Nykyinen Perustuslakivaliokuntahimmeli ei vain ole toimiva systeemi, sillä nykyisellään se tehokkaasti estää mitään suurempia muutoksia tapahtumasta, ellei kyse ole rahan kaatamisesta kohti Hyviä Asioita (tm). Tällä tarkoitan sitä, että perustuslain tulkinta määrittelee erilaiset ihmisoikeudet, vaikka laki itsessään ei ole asian osalta muuttunut mihinkään ja sen päälle asiantuntijoina käytetään erilaisia ihmisoikeuasiantuntijoita, joiden kaikkien tulopuoli on käytännössä kiinni äärimmäisen varovaisissa ja hysteerisissä ihmisoikeusnäkemyksissä. Perustuslakivaliokunta puolestaan koostuu lähes täysin maallikoista, joilla ei ole juuri minkäänlaista käsitystä lakiasioista, joten ovat täysin 1-3 jäsenen ja asiantuntijoiden vietävissä (jäseninä on ollut muun muassa opiskelijoita, eikä edes asiaan liittyviltä linjoilta). Suomilaiva on menossa kohti taloudellista jäävuorta, mutta nykytilanteessa kurssia ei voi muuttaa. Lakeja on erittäinn hankala muuttaa ihmisten kannalta negatiiviseen suuntaan, koska aina näihin saadaan perustuslailliset ihmisoikeuskysymykset mukaan, vaikkei mitään syytä sille olisi.

Jos se minusta olisi kiinni, niin perustuslakiasioita tarkastelisi valtion palkkalistoilla olevat ammattilaiset, jotka eivät ole riippuvaisia ympäri keulivista ihmisoikeustulkinnoista. Erilaisia sidosryhmiä voi toki kuulla, mutta näiden painoarvo lainvalmistelussa ei olisi enää niin yksipuolinen ja valtaa käyttävillä henkilöillä olisi näin kykyä näiden kriittiseen läpikäyntiin sekä myös itse lakiehdotuksen. Nämä toimisivat myös lainvalmistelun apuna, ettei tarvitse turhaan ravata portinvartijan luona aina toteamassa, ettei edelleenkään pääse läpi, tehkää uusiksi. Voitaisiin jo alussa todeta, ettei tämä tule onnistumaan, keksikää jotain muuta.
Valtion palkkalistoilla olevia ammattilaisia. Sellaisia jotka valitaan puolueettomasti CV:n perusteella. Niinku muuan Tytti Yli-Viikari. Mikä voisi mennä vikaan?
 
Hallitusohjelmassa sanotaan jotain Suomen etujen voimakkaammasta ajamisesta EU:ssa, Ensimmäinen tulikoe huomenna, katsotaan saivatko tähän vaikutettua.

EU meinaa realisoida Suomen harvinaiset maametallit yhteiseen käyttöön, kevennetyllä ympäristönsuojeluvelvoitteella, korvauksetta jne.

Mepit aikovat kuitenkin huomenna äänestää EU:n Parlamentissa Suomen (EU:n ainoiden) akkuraaka-aineiden hyödyntämisen osalta. Koska EU:n huoltovarmuus.


 
Hallitusohjelmassa sanotaan jotain Suomen etujen voimakkaammasta ajamisesta EU:ssa, Ensimmäinen tulikoe huomenna, katsotaan saivatko tähän vaikutettua.

EU meinaa realisoida Suomen harvinaiset maametallit yhteiseen käyttöön, kevennetyllä ympäristönsuojeluvelvoitteella, korvauksetta jne.

Mepit aikovat kuitenkin huomenna äänestää EU:n Parlamentissa Suomen (EU:n ainoiden) akkuraaka-aineiden hyödyntämisen osalta. Koska EU:n huoltovarmuus.

Huomenna pääsemme taas lukemaan kuinka Suomi siirtyy taas askeleen lähemmäksi EU:n raaka-ainereservaattia...
 
Mepit aikovat kuitenkin huomenna äänestää EU:n Parlamentissa Suomen (EU:n ainoiden) akkuraaka-aineiden hyödyntämisen osalta. Koska EU:n huoltovarmuus.
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen vähän eri mieltä. Tuomioistuinhan ei oikein voisi ottaa kantaa asioihin kuin vasta jälkikäteen kun asiasta on joku siihen vedonnut. Lakivaliokunta taas voi ottaa kantaa jo valmisteluvaiheessa.

Itseäni on aina ihmetyttänyt tämä argumentti, jonka mukaan perustuslakituomioistuin ei voisi ottaa kantaa lakiehdotuksiin. Miksi ihmeessä ei voisi, jos kyseisen tuomioistuimen tehtäväksi annetaan sitovien etukäteiskantojen antaminen?
 
Itseäni on aina ihmetyttänyt tämä argumentti, jonka mukaan perustuslakituomioistuin ei voisi ottaa kantaa lakiehdotuksiin. Miksi ihmeessä ei voisi, jos kyseisen tuomioistuimen tehtäväksi annetaan sitovien etukäteiskantojen antaminen?
Se on se yleinen tuomioistuimen rooli. Olla jälkikäteinen tuomion antaja.

Jos sille annetaan etukäteiskantojen antaminen, niin miten se sitten eroaisi lakivaliokunnasta? Ja voiko lain tulkitsija olla samaan aikaan lain laatija...
 
  • Tykkää
Reactions: YJT
Se on se yleinen tuomioistuimen rooli. Olla jälkikäteinen tuomion antaja.

Jos sille annetaan etukäteiskantojen antaminen, niin miten se sitten eroaisi lakivaliokunnasta? Ja voiko lain tulkitsija olla samaan aikaan lain laatija...
Onhan lain tulkitsija nytkin samalla lain laatija. Kun perustuslaki ei muutu vaalituloksen mukana niin oma ongelmansa on poliittisessakin elimessä. Valiokunnassa on se hyvä puoli että se pystyy toimimaan eduskunnan rytmissä mihin ennakkopäätöksiä antava tuomioistuin tuskin yltäisi.

Toteutustapoja on esitetty monenlaisia. Sitä en osaa arvioida mikä niistä olisi järkevin. Ruotsissa taisi olla maallikon silmiin fiksun oloinen systeemi. Se oli jonkinlainen konklaavi jossa on jäseniä korkeimmista tuomioistuimista ja tarvittaessa vahvistuksia.
 
Itseäni on aina ihmetyttänyt tämä argumentti, jonka mukaan perustuslakituomioistuin ei voisi ottaa kantaa lakiehdotuksiin. Miksi ihmeessä ei voisi, jos kyseisen tuomioistuimen tehtäväksi annetaan sitovien etukäteiskantojen antaminen?
Minua taas ihmetyttää tarve muuttaa systeemiä. Jos siellä on väärät henkilöt istumassa, niin muutetaan niitä perusteita joilla kokoonpanot laaditaan.
 
Minua taas ihmetyttää tarve muuttaa systeemiä. Jos siellä on väärät henkilöt istumassa, niin muutetaan niitä perusteita joilla kokoonpanot laaditaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ongelma on täsmälleen sama kuin että meillä siirryttäisiin oikeusjärjestelmään, jossa poliisi päättää itse toimiensa lainmukaisuuden. Koko vallan kolmijaon idea on se, että valta jaetaan kolmelle toisistaan riippumattomalle elimelle, jotta valta ei keskity yhdelle suoraan eikä epäsuoraan. Suomen nykysysteemi on käytännössä vallan yksijako, koska sekä käytännön toimeenpanopalta, tuomiovalta että lainsäädäntövalta on yhdellä taholla eli eduskuntapuolueilla ja periaatteessa kaikki kolme riippuvat vain yksien vaalien tuloksesta.

Suomessa 1 iso ongelma on perustuslain liiallinen tarkkuus eli esimerkiksi se, että perustuslain mukaan Suomi on EU:n jäsen (esimerkiksi EU:n jäsenyys ei saisi olla juristeriaa vaan politiikkaa) . Se poikkeaa olennaisesti esimerkiksi Usa:n perustuslaista, jossa keskitytään yleisiin periaatteisiin kuten esimerkiksi sananvapaus.
 
Minua taas ihmetyttää tarve muuttaa systeemiä. Jos siellä on väärät henkilöt istumassa, niin muutetaan niitä perusteita joilla kokoonpanot laaditaan.
Perustuslakivaliokunta on tietysti hankala tapaus valintojen puolesta kun siellä istuu jokseenkin 10% kansanedustajista. Taitaa edustajien parhaimmisto olla jo kiinnitettynä ja pääosa heistä ei ole juristeja. Onko paras valmius lakien perustuslainmukaisuuden tulkintaan juuri poliittisin perustein valittavilla maallikoilla?
 
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ongelma on täsmälleen sama kuin että meillä siirryttäisiin oikeusjärjestelmään, jossa poliisi päättää itse toimiensa lainmukaisuuden. Koko vallan kolmijaon idea on se, että valta jaetaan kolmelle toisistaan riippumattomalle elimelle, jotta valta ei keskity yhdelle suoraan eikä epäsuoraan. Suomen nykysysteemi on käytännössä vallan yksijako, koska sekä käytännön toimeenpanopalta, tuomiovalta että lainsäädäntövalta on yhdellä taholla eli eduskuntapuolueilla ja periaatteessa kaikki kolme riippuvat vain yksien vaalien tuloksesta.

Suomessa 1 iso ongelma on perustuslain liiallinen tarkkuus eli esimerkiksi se, että perustuslain mukaan Suomi on EU:n jäsen (esimerkiksi EU:n jäsenyys ei saisi olla juristeriaa vaan politiikkaa) . Se poikkeaa olennaisesti esimerkiksi Usa:n perustuslaista, jossa keskitytään yleisiin periaatteisiin kuten esimerkiksi sananvapaus.
Unohdat nyt sen, että USA:n liittovaltion perustuslaki on vain yksi osa kokonaisuutta. Jokaisella osavaltiolla on omat perustuslakinsa ja niissä on huomattavasti enemmän kaikenlaista kuin liittovaltion aataminaikuisessa vanhentuneessa perustuslaissa.

Suomen oman perustuslain mukaan tuomioistuin ei saa soveltaa lakia, jos se on perustuslain mukainen. Eli lopulta korkein oikeus voi tutkia minkä tahansa lain perustuslainmukaisuuden vaikka perustuslakituomioistuinta ei meillä olekaan.
 
Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita ja saavat lisäksi kirjallisia lausuntoja. Periaatteessa mahdollista, että potentiaaliset perustuslakituomioistuimen jäsenet ovat tulleet kuulluiksi asiantuntijoina.

Esimerkki valiokunnan lausunnosta, asiantuntijat lainauksessa ja loput linkissä:

Viimeksi julkaistu 29.6.2021 11.46

Valtiopäiväasiakirja
Valiokunnan lausunto PeVL 17/2021 vp
HE 241/2020 vp
Perustuslakivaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:

hallitusneuvos Pirjo Kainulainen sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies Suvi Velic sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam oikeusministeriö
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriö
lainsäädäntöneuvos Marietta Keravuori-Rusanen oikeusministeriö
neuvotteleva virkamies Anna Kiiskinen oikeusministeriö
hallitussihteeri Maria Soininen oikeusministeriö
yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa oikeusministeriö
hallitusneuvos Ilpo Helismaa sisäministeriö
neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriö
lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg valtiovarainministeriö
lainsäädäntöneuvos Ville Koponen valtiovarainministeriö
hallitusneuvos Mervi Kuittinen valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Erkki Papunen valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki valtiovarainministeriö
budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö
apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
oikeusneuvos Tuomo Antila korkein oikeus
oikeusneuvos, OTT Eija Siitari korkein hallinto-oikeus
ylituomari Jussi Karttunen markkinaoikeus
saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio saamelaiskäräjät
apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman Tietosuojavaltuutetun toimisto
toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
lakimies Johanna Lindholm Svenska Finlands folkting
johtava tutkija Teemu Lyytikäinen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
johtava asiantuntija Eeva Nykänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
tutkimuspäällikkö Mikko Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
hallintojohtaja Vuokko Ylinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
erityishuollon johtoryhmän puheenjohtaja, hallintopäällikkö Kalle Eklund Eteva kuntayhtymä
lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitto
johtava lakimies Arto Sulonen Suomen Kuntaliitto
hallintopäällikkö John Eriksson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
varamaaneuvos Harry Jansson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
lainvalmistelija Diana Lönngren Ahvenanmaan maakunnan hallitus
osastopäällikkö Bengt Michelsson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
rahoituspäällikkö Conny Nyholm Ahvenanmaan maakunnan hallitus
vanhempi oikeusasiantuntija Niclas Slotte Ahvenanmaan maakunnan hallitus
erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund Kuurojen Liitto ry
puheenjohtaja Sari Kokko Vammaisfoorumi ry
lakimies Henrik Gustafsson Invalidiliitto ry edustaen Vammaisfoorumi ry:tä
professori (emeritus) Pentti Arajärvi
oikeustieteen tohtori Maija Dahlberg
professori Kimmo Grönlund
professori Mikael Hidén
professori (emerita) Raija Huhtanen
professori Toomas Kotkas
professori Lasse Lehtonen
professori Susanna Lindroos-Hovinheimo
professori Teemu Malmi
dosentti, tenure track -professori Anu Mutanen
professori Olli Mäenpää
professori (emerita) Eija Mäkinen
oikeustieteen tohtori, dosentti Liisa Nieminen
professori Tuomas Ojanen
tutkimusprofessori (emeritus) Markku Pekurinen
professori (emerita) Anneli Pohjola
professori Janne Salminen
OTT, dosentti, tutkimusjohtaja Marjut Salokannel
professori Jukka Snell
professori Markku Suksi
ministeri Lauri Tarasti
lääketieteen tohtori, vararehtori Juha Teperi
professori Otto Toivanen
tenure track -tutkija, apulaisprofessori Liina-Kaisa Tynkkynen
professori Asko Uoti
professori Veikko Vahtera
professori Pirkko Vartiainen
akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass
professori Veli-Pekka Viljanen
professori Tomi Voutilainen

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:

apulaisprofessori Ida Koivisto
professori (emeritus) Heikki Kulla
professori Kaarlo Tuori


 
Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita ja saavat lisäksi kirjallisia lausuntoja. Periaatteessa mahdollista, että potentiaaliset perustuslakituomioistuimen jäsenet ovat tulleet kuulluiksi asiantuntijoina.

Esimerkki valiokunnan lausunnosta, asiantuntijat lainauksessa ja loput linkissä:

Viimeksi julkaistu 29.6.2021 11.46

Valtiopäiväasiakirja
Valiokunnan lausunto PeVL 17/2021 vp
HE 241/2020 vp
Perustuslakivaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:

hallitusneuvos Pirjo Kainulainen sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies Suvi Velic sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam oikeusministeriö
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriö
lainsäädäntöneuvos Marietta Keravuori-Rusanen oikeusministeriö
neuvotteleva virkamies Anna Kiiskinen oikeusministeriö
hallitussihteeri Maria Soininen oikeusministeriö
yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa oikeusministeriö
hallitusneuvos Ilpo Helismaa sisäministeriö
neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriö
lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg valtiovarainministeriö
lainsäädäntöneuvos Ville Koponen valtiovarainministeriö
hallitusneuvos Mervi Kuittinen valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Erkki Papunen valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki valtiovarainministeriö
budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö
apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
oikeusneuvos Tuomo Antila korkein oikeus
oikeusneuvos, OTT Eija Siitari korkein hallinto-oikeus
ylituomari Jussi Karttunen markkinaoikeus
saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio saamelaiskäräjät
apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman Tietosuojavaltuutetun toimisto
toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
lakimies Johanna Lindholm Svenska Finlands folkting
johtava tutkija Teemu Lyytikäinen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
johtava asiantuntija Eeva Nykänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
tutkimuspäällikkö Mikko Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
hallintojohtaja Vuokko Ylinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
erityishuollon johtoryhmän puheenjohtaja, hallintopäällikkö Kalle Eklund Eteva kuntayhtymä
lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitto
johtava lakimies Arto Sulonen Suomen Kuntaliitto
hallintopäällikkö John Eriksson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
varamaaneuvos Harry Jansson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
lainvalmistelija Diana Lönngren Ahvenanmaan maakunnan hallitus
osastopäällikkö Bengt Michelsson Ahvenanmaan maakunnan hallitus
rahoituspäällikkö Conny Nyholm Ahvenanmaan maakunnan hallitus
vanhempi oikeusasiantuntija Niclas Slotte Ahvenanmaan maakunnan hallitus
erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund Kuurojen Liitto ry
puheenjohtaja Sari Kokko Vammaisfoorumi ry
lakimies Henrik Gustafsson Invalidiliitto ry edustaen Vammaisfoorumi ry:tä
professori (emeritus) Pentti Arajärvi
oikeustieteen tohtori Maija Dahlberg
professori Kimmo Grönlund
professori Mikael Hidén
professori (emerita) Raija Huhtanen
professori Toomas Kotkas
professori Lasse Lehtonen
professori Susanna Lindroos-Hovinheimo
professori Teemu Malmi
dosentti, tenure track -professori Anu Mutanen
professori Olli Mäenpää
professori (emerita) Eija Mäkinen
oikeustieteen tohtori, dosentti Liisa Nieminen
professori Tuomas Ojanen
tutkimusprofessori (emeritus) Markku Pekurinen
professori (emerita) Anneli Pohjola
professori Janne Salminen
OTT, dosentti, tutkimusjohtaja Marjut Salokannel
professori Jukka Snell
professori Markku Suksi
ministeri Lauri Tarasti
lääketieteen tohtori, vararehtori Juha Teperi
professori Otto Toivanen
tenure track -tutkija, apulaisprofessori Liina-Kaisa Tynkkynen
professori Asko Uoti
professori Veikko Vahtera
professori Pirkko Vartiainen
akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass
professori Veli-Pekka Viljanen
professori Tomi Voutilainen


Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:

apulaisprofessori Ida Koivisto
professori (emeritus) Heikki Kulla
professori Kaarlo Tuori


Nuo kuultavien asiantuntijoiden määrät ovat välillä hämmästyttäviä kun ajattelee minkä verran on aikaa käytössä. Ei mikään simppeli homma.
 
Unohdat nyt sen, että USA:n liittovaltion perustuslaki on vain yksi osa kokonaisuutta. Jokaisella osavaltiolla on omat perustuslakinsa ja niissä on huomattavasti enemmän kaikenlaista kuin liittovaltion aataminaikuisessa vanhentuneessa perustuslaissa.

Suomen oman perustuslain mukaan tuomioistuin ei saa soveltaa lakia, jos se on perustuslain mukainen. Eli lopulta korkein oikeus voi tutkia minkä tahansa lain perustuslainmukaisuuden vaikka perustuslakituomioistuinta ei meillä olekaan.
Mikä Usa:n liittovaltion perustuslaissa on "vanhentunutta"? Sananvapaus?
 
Itse perustuslakikin on nykymuodossaan aika kyseenalainen. Siinä mm. todetaan että Suomi on EU jäsen. Kun maailmantilanne tulevaisuudessa taas muuttuu ja kuten ylenpänäkin esimerkkinä mainitaan, niin EU päättää siirtää suomalaisten luonnonvarat saksalaisille niin siihen ei sitten ole mitään sanomista. Asian leimaajista ei Suomen eduskunnassa ole, eikä tule, olemaan pulaa.
 
Back
Top