-20 - 2023 aikana tehdyistä harkinnanvaraisista menolisäyksistä yhteensä runsaat 15 mrd liittyy pandemiaan ja Venäjän hyökkäykseen.
Sen sijaan yhteensä yli 10mrd hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin.
Harkinnanvaraisilla toimilla tarkoitetaan nimenomaan erikseen päätettyjä meno- ja veropäätöksiä. Tarkastelun ulkopuolelle jää muista syistä johtunut menojen kasvu. Esimerkiksi työttömyysmenot nousivat pandemian alettua
Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset: 1,4mrd / v:
Suurimpia kohteita olivat mm. perusväylänpito (300milj), kansan- ja takuueläkkeiden (183m) sekä perusturvan (52 m) korotus. Oppivelvollisuuden laajennus (107 m) ja hoitajamitoitus 70 m).
Hesari ei sitten tekstissään mainitsekehitysyhteistyön lisäystä (84 m), luonnonsuojelua (46 m), yliopistojen valtiontahoitusta (40 m) tai tki-toimintaa (43 m)
Muut pysyvät menolisäykset: 0,6 mrd / v:
Hallitusohjelman sopimisen jälkeen hallitus on eduskunnan siunauksella päättänyt myös monista uusista pysyvistä menolisäyksistä, jotka eivät liity kriiseihin.
Keskeisiä kohteita ovat muun muassa tutkimus- ja kehitystyön rahoitus (450 m) ja Veikkauksen edunsaajat (300 m), joiden lisärahoituksesta sovittiin parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Lisäksi hallitus on ohjannut pysyvää lisärahoitusta esimerkiksi hoitajamitoituksen toteuttamiseen (200 m). Sekä työllisyystoimet (115 m), sote uudistus (50 m) ja ammatillinen koulutus (50 m)
Kertaluontoiset "tulevaisuusinvestoinnit": n. 2 mrd / v
Monet ”tulevaisuusinvestoinneista” ovat nimestään huolimatta varsin tavallisia menolisäyksiä. Rahaa on käytetty esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen (230 m) ja Kansallisteatterin peruskorjaukseen (40 m).
Myös: Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (305 m), Yritysvetoinen TKI-paketti (100 m), ympäristökorvaus (88 m), elinympäristöjen tilan parantaminen (70 m), maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (50m), luonnonhaittakorvaus (42 m), jatkuva oppiminen (40 m) ja kiertotalouden tuki (35 m)
Määräaikaiset menolisäykset eroavat pysyvistä menolisäyksistä siten, että ne eivät vaikuta valtion menoihin enää tulevina vuosina.
Muut kertaluontoiset menolisäykset: 3 mrd / v:
Soteuudistus (600m), ulkovartiolaivojen hankkiminen (300m) . Rahaa on mennyt myös esimerkiksi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistukeen ja valtionhallinnon toimintamenoihin.
Yhteensä muihin kohteisiin on mennyt rahaa runsaat kymmenen miljardia euroa. Tuleville vuosille pysyvät menolisäykset jättävät noin kahden miljardin euron vuotuisen hintalapun, jos myös hallituskaudella päätetyt säästöt huomioidaan.
On näkemyskysymys, olisiko hallituksen tullut esittää uusia menokohteita säästeliäämmin. Selvää joka tapauksessa on, ettei velanotto ole johtunut pelkästään poikkeuksellisista kriiseistä.
Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä.
www.hs.fi
www.iltalehti.fi
