PEMM
Majuri
Mutta se listojen kirjoittaminen ja tarkastaminen vie turhaan aikaa molemmilta.
Äpillä se kirjaus onnistuisi helpommin ja säästäisi aikaa kaikilta.
Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu
- Viestiketjun aloittaja tonoppa
- Aloitus PVM
Mutta se listojen kirjoittaminen ja tarkastaminen vie turhaan aikaa molemmilta.
Äpillä se kirjaus onnistuisi helpommin ja säästäisi aikaa kaikilta.
skärdis
Greatest Leader
Lue vaan pitemmälle niin selviää, että noilta 2000 työttömältä ei leikattu perustuloa pois, jos työllistyivät kokeilun aikana. Saivat siis pitää palkan + perustulon.
Ei sellainen mikään perustulo ole.
"Perustulo oli vastikkeeton etuus, jota ei tarvinnut hakea ja jonka saamiselle ei ollut erityisiä ehtoja. Perustuloa maksettiin koeryhmälle kahden vuoden ajan vastikkeettomasti, eivätkä työ- tai yrittäjätulot vähentäneet etuutta."
Eerikainen
Majuri
Sulla on oma määritelmä perustulolle? KELA:n sivuilta tuossa alla määritelmä, uskon KELA:n tietävän mitä perustulo tarkoittaa määritelmällisesti.
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 1: Mitä tarkoittaa vastikkeeton sosiaaliturva?
Sosiaaliturvan peruskäsitteitä esittelevän juttusarjan ensimmäisessä osassa käsitellään vastikkeettoman sosiaaliturvan eri muotoja.
sosiaalivakuutus.fi
Samasta kohdassa jatkoa:
"Sen rinnalle on esitetty veromallia, jossa työssäkäyvien perustulo nollautuisi verotuksella."
Perustulo on nimenomaan vastikkeeton tulo, jonka perusteena on kansalaisuus ja / tai maassa asuminen.
Jos sinulla on joku muu virallinen lähde perustulon määritelmästä, by all means pls share.
Esitin, että osaamishaasteisen ihmisen olisi parempi olla (kontrolloidusti, ei markkinoita sekoittaen) alipalkalla työssä ja alipalkkauksen päälle saisi tukea, jotta käytettävissä oleva rahamäärä olisi riittävä.
Vastasin Veromiehelle:
Johon sinä:
Kun tuo kokeilu nimenomaan testasi (vasureiden märkä uni) vastikkeetonta ihan kaikille tasaisuuruisena jaettavaa rahamäärää. ööh perustuloa?
Jos palataan Orpon hallituksen politiikkaan:
Vituksihan tämä meni, jos odotti oikeistohallitukselta jotain korjausliikettä. Itse olisin nähnyt oikeana, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden määrärahat olisivat kasvaneet. Kaikesta muusta (opetus, terveydenhuolto, sosiaalimenot included) olisi leikattu niin paljon että viimeistään hallituskauden lopussa pystyisimme lyhentämään velan nettomäärää. Jos (yli 10 mrd:n kai) leikkauksista ei olisi päästy poliittisesti sopuun, kaikilta ministeriöiltä (pl. puolustus- ja sisä-) juustohöylällä niin että velkaantuminen loppuu.
Yksinkertainen laskuesimerkki: Budjetin loppusumma 87,2 mrd, lisävelka 10,1 mrd. Velkaa kasvattamaton budjetti: 77,1 mrd. PLM 6,2 mrd SM 2,48, -sisäministeriöltä voisi ottaa maahanmuuton n. 500 milj juustohäylälle- eli noin 8,2 mrd on minun arvomaailmassani pakollisia menoja > leikattava budjetti (77,1 - 8,2) n. 68,9 mrd. Säästötarve minimi 10,1 mrd. Juustohöylän siivun paksuus 14,66 %. Jotta päästään lyhentään ja ehkää korottaan turvallisuusrahoja pyöristetään ylöspäin vähintään 15 prosenttiin. Poliitikot voisi vääntää kuinka paljon yli 15 %:n leikkaushöylää paksunnetaan.
Ja ne työelämäuudistukset oikein helvetin isolle, että syntyisi sitä jaettavaa eikä todellakaan tarvitsisi viittätoista prosenttia leikata esimerkiksi vanhustenhuollosta.
Vaan ei: Myös oikeistohallitus on sitä mieltä, että lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset jne. hamaan maailmantappiin saakka kustantaa tämän törsäämisen. Mä olen ihan oikeasti kuvitellut että ihmisen perimässä olisi halu saada omille jälkeläisille parempaa kuin itselle, mutta meidän sukupolvi on yksimielisesti tuhoamassa oman velttoutensa ja ahneutensa vuoksi jälkipolvien mahdollisuudet.
Viimeksi muokattu:
Niinpä.
Tosin kuntotestitulokset tulkitaan jo nyt ikäluokittain ja testivalinnanvaraa on, myös niille joilla on itsestään riippumattomia rajoitteita.
Jos ei-rajoitteinen ei saa tyydyttävää tulosta vaikkapa kävelytestistä niin kyllä siinä voi kyseenalaistaa fyysisen kunnon lisäksi vähän työkykyäkin.
Eerikainen
Majuri
Pahoittelut, kun tulee vähän myöhään tämä:
Pakko olla Horsteille kateellinen heidän demareistaan tältä osin. Hartz-mallin loi kukapa muukaan kuin Peter Hartz, pääosin VW:llä työuransa tehnyt jäsenkirjademari ja poliittisesti sen junttasi aateveli Gerhard Schröder. Nämä vesselit ne sen Hartz-ohjelman loivat, minkä kutsumista kyykyttämiseksi en pidä liiotteluna. Vaikee mun on nähdä, että Lindtmanni jonkun demari AY-pomon kanssa tällaisen saisi aikaiseksi. Saksan talous siinä oli focuksessa ja onhan ne sakut ihan menestyneet tuosta kyykyttämisestä huolimatta.
Normaaliin demarityyliin molemmat ovat tietysti sittemmin ryvettyneet: Schröder Putinin kanssa ja Hartz tietenkin käytti työnantajansa rahaa (ja paljon) demarityyliin mm 2 M€ luottamusmiehen erikoisbonuksiin ja lipo 400 k€ luottamusmiehen sivupanon palkkaan. Siis maksatti luottamusmiehen brassi-jalkavaimolle muutaman vuoden 7600 €/kk palkkaa. Suomalaisetkin vw-ostajat ovat osallistuneet omalla osuudellaan tuon panopuun kustantamiseen. Itselleen sitten virman piikkiin hillitöntä juhlimista, huoralaskuja sekä yksityismenoja. Aika velikulta.
Demarit kun pääsee syvän taskun ääreen, ne ei ujostele Saksassakaan.
Normaaliin demarityyliin molemmat ovat tietysti sittemmin ryvettyneet: Schröder Putinin kanssa ja Hartz tietenkin käytti työnantajansa rahaa (ja paljon) demarityyliin mm 2 M€ luottamusmiehen erikoisbonuksiin ja lipo 400 k€ luottamusmiehen sivupanon palkkaan. Siis maksatti luottamusmiehen brassi-jalkavaimolle muutaman vuoden 7600 €/kk palkkaa. Suomalaisetkin vw-ostajat ovat osallistuneet omalla osuudellaan tuon panopuun kustantamiseen. Itselleen sitten virman piikkiin hillitöntä juhlimista, huoralaskuja sekä yksityismenoja. Aika velikulta.
Demarit kun pääsee syvän taskun ääreen, ne ei ujostele Saksassakaan.
Turhan pieni otos. Marraskuussa 2016 oli 328 500 työtöntä työnhakijaa. Muistaakseni suurin kritiikki liittyi tuohon ja olisi haluttu vähintään 20 000:n koe-erä.
Eerikainen
Majuri
2000 / 328 500 liian pieni otos?
4,5 miljoonan äänestyskäyttäytyminen saadaan selville suurinpiirtein (viimeisin HS 2388 otos ) samansuuruisella otoksella.
Hyvin satunnaistamalla (mikä on se vaativa osa tutkimisessa) riittää muutama kymmenen otokseksi, kun mitataan miljoonien populaatioita.
Satunnaistamisen vaikeutta korjataan "ylisuurella" otoksella.
Me sanoon sille Suomen Akatemian ohjelmajohtajalle, että liian pieni otos.
Kaikki eivät jaa tuon valtioneuvoston sivuilla julkaistun raportin näkemystä kertakaikkisen onnistuneesta kokeilusta. Perustulokokeilusta ongelmineen vähän laajemmin:
labore.fi
politiikasta.fi
ek.fi
Mitä perustulokokeilusta opittiin? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Perustulokokeilun ”lopulliset” tulokset julkaistiin 6.5.2020. Alkaneessa media- ja some-keskustelussa koko kokeilu tuomittiin turhaksi nollatutkimukseksi, mitään vaikutuksia kun ei voitu todentaa. Oliko tuo pääministeri Juha Sipilän hallituksen kokeilukulttuurin kärkihanke turhaa rahan...
labore.fi
Perustulokokeilu ei johda perustulon toteuttamiseen – Politiikasta
Yhteiskunnallisissa kokeiluissa politiikka näkyy niin ongelmien määrittelyssä, tutkimukselle kohdennetuissa resursseissa kuin tulosten tulkinnassa. Perustulokokeilun kohdalla poliittiset ratkaisut johtivat siihen, ettei kokeilun avulla voida arvioida perustulon vaikutuksia riittävän luotettavasti.
politiikasta.fi
EK kannattaisi oikein suunniteltua perustulokokeilua - Elinkeinoelämän keskusliitto
EK kannattaa perustulokokeilua, jotta perustulon vaikutuksista saataisiin kokemuksia ja luotettavaa tietoa. Hallituksen suunnittelema kokeilu antaa kuitenkin vähän eväitä arvioida sitä, purkaako perustulo kannustinloukkuja, EK:n johtaja Ilkka Oksala arvioi.
ek.fi
Eihän me sitten mitään vaaleja tarvita, vedetään gallupeista... /s
Tulokset riippuvat siitä keltä kysyy...
Perustulosta ei saatu selville juuri mitään, vain työttömien masennus väheni – pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää edes rahalla, sanoo tutkija
Kela julkaisi perustulokokeilun lopulliset tulokset. Kaksi vuotta kestänyt koe lässähti loppumetreillä aktiivimallin vuoksi.
yle.fi
Perustulokokeilu ei johda perustulon toteuttamiseen – Politiikasta
Yhteiskunnallisissa kokeiluissa politiikka näkyy niin ongelmien määrittelyssä, tutkimukselle kohdennetuissa resursseissa kuin tulosten tulkinnassa. Perustulokokeilun kohdalla poliittiset ratkaisut johtivat siihen, ettei kokeilun avulla voida arvioida perustulon vaikutuksia riittävän luotettavasti.
politiikasta.fi
kimmo.j
Respected Leader
Saahan sitä haaveilla hallinnon kutistumisesta, mutta näkemyksesi on todennäköisesti realistisempi. Valitettavasti.
Olen samaa mieltä perusteesistäsi. Vastikkeeton etu on pahasta, mutta perustulon pitäisikin olla korvaava tuki muoto, ei lisätuki.
Eerikainen
Majuri
Tutkimuksen kritiikkiä julistaa:
Labore: Taisi olla ennen Työväen taloudellinen tutkimuslaitos
Politiikasta.fi / Kirjoittaja Pulkka on täydellinen nimikaima Vasemmistoliiton Ville-Veikko Pulkan kanssa. Olisiko peräti sama henkilö?
YLE / Hanna Eskonen kiiluvusilmäinen ilmastohätätilan paasaaja feministi. Olisiko melonin prototyyppi? Vihreä päältä, punainen sisältä. Antaa jutustaan puolet asiantuntialle, joka tietysti on Ville-Veikko vitun Pulkka!
EK / Heh, korporaatiotalouden ruumiillistuma, joka tietenkin haluaa, että työvoimakustannukset EK:n jäsenyrityksissä laskisivat. Siksihän se osaamishaasteisen alipalkkauksen (alipalkka + tulonsiirto = siedettävä ansiotaso) salliminen pitää tehdä kontrolloidusti, ettei se leviä sekoittamaan normaalimarkkinoita.
Paljon puhutaan nollatutkimuksesta, millä itse ymmärrän tutkimusresurssien käyttämistä itsestäänselvyyksien tutkimiseen. Akateemista maailmaa himpun tuntevana ajattelisin niissä piireissä suhtauduttavan (maallikon mielestä) itsestäänselvyyksiinkin, että ne muuttuvat tutkituksi tiedoksi vain tutkimuksen kautta.
Esitän tässä nyt pari kysymystä ja voitte miettiä miten vastaajien selkeä enemmistö vastaisi:
1. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Olisiko tämä sinusta hyvä ratkaisu?
2. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Lähtisitkö opiskelemaan, jotain oikeaa ammattia?
3. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Alkaisitko etsimään itsellesi työpaikkaa?
4. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Olisiko tämä sinusta hyvä ratkaisu?
5. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Lähtisitkö opiskelemaan, jotain oikeaa ammattia?
6. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Alkaisitko etsimään itsellesi työpaikkaa?
Kohderyhmänä juuri se osa populaatiosta, jotka ovat (suurinpiirtein) tuossa surkeassa taloudellisessa tilanteessa. Mitäpä lottoatte kyllä / ei vastausten %-osuuksiksi.
Tarvitseeko tästä pusata akateemisesti oikeaoppista vertaisarvioitua tutkimusta vai onko tämä itsestäänselvyys? Yksilötason esimerkit ovat yksittäistapauksia, joilla ei ole tilastollista merkitystä.
Vihervasemmisto (lukekaa esim tuon Pulkan papereita) näkevät perustulon nimenomaan vastikkeettomana rahana, jolla jokainen voi elellä (vaatimattomasti) itseään toteuttaen, jos esim teknologinen murros vie perinteiset työpaikat. Heidän ajatuksenaan on lapsilisän tapainen universaali etuus. Pulkkakin toteaa, että puhdasoppisen perustulon kustannus 10 mrd vuodessa (riippuu tietenkin perustulon tasosta) ei ole "sosiaalisesti legitiimi" - hienompi tapa sanoa, että nettoveronmaksaja haistattaa pitkän vitun loisimiselle- joten kokeillaan sitten näitä kannustusvaikutuksia ym.
Perusteesini hieman korjattuna on edelleenkin: Vastikkeeton lisäetu kannustaa joutenoloon, mitä suurempi vastikkeeton lisäetu sitä suurempi kannuste joutenoloon. Rankaisu joutenolosta ohjaa pois joutenolosta, mitä ankarampi rangaistus sitä suurempi ohjausvaikutus pois joutenolosta.
Labore: Taisi olla ennen Työväen taloudellinen tutkimuslaitos
Politiikasta.fi / Kirjoittaja Pulkka on täydellinen nimikaima Vasemmistoliiton Ville-Veikko Pulkan kanssa. Olisiko peräti sama henkilö?
YLE / Hanna Eskonen kiiluvusilmäinen ilmastohätätilan paasaaja feministi. Olisiko melonin prototyyppi? Vihreä päältä, punainen sisältä. Antaa jutustaan puolet asiantuntialle, joka tietysti on Ville-Veikko vitun Pulkka!
EK / Heh, korporaatiotalouden ruumiillistuma, joka tietenkin haluaa, että työvoimakustannukset EK:n jäsenyrityksissä laskisivat. Siksihän se osaamishaasteisen alipalkkauksen (alipalkka + tulonsiirto = siedettävä ansiotaso) salliminen pitää tehdä kontrolloidusti, ettei se leviä sekoittamaan normaalimarkkinoita.
Paljon puhutaan nollatutkimuksesta, millä itse ymmärrän tutkimusresurssien käyttämistä itsestäänselvyyksien tutkimiseen. Akateemista maailmaa himpun tuntevana ajattelisin niissä piireissä suhtauduttavan (maallikon mielestä) itsestäänselvyyksiinkin, että ne muuttuvat tutkituksi tiedoksi vain tutkimuksen kautta.
Esitän tässä nyt pari kysymystä ja voitte miettiä miten vastaajien selkeä enemmistö vastaisi:
1. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Olisiko tämä sinusta hyvä ratkaisu?
2. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Lähtisitkö opiskelemaan, jotain oikeaa ammattia?
3. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 500 €/kk lisää rahaa. Alkaisitko etsimään itsellesi työpaikkaa?
4. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Olisiko tämä sinusta hyvä ratkaisu?
5. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Lähtisitkö opiskelemaan, jotain oikeaa ammattia?
6. Saat nyt pelkästään pieniä tulonsiirtoja 600 €/kk. Saat jatkossa 300 €/kk. Alkaisitko etsimään itsellesi työpaikkaa?
Kohderyhmänä juuri se osa populaatiosta, jotka ovat (suurinpiirtein) tuossa surkeassa taloudellisessa tilanteessa. Mitäpä lottoatte kyllä / ei vastausten %-osuuksiksi.
Tarvitseeko tästä pusata akateemisesti oikeaoppista vertaisarvioitua tutkimusta vai onko tämä itsestäänselvyys? Yksilötason esimerkit ovat yksittäistapauksia, joilla ei ole tilastollista merkitystä.
Vihervasemmisto (lukekaa esim tuon Pulkan papereita) näkevät perustulon nimenomaan vastikkeettomana rahana, jolla jokainen voi elellä (vaatimattomasti) itseään toteuttaen, jos esim teknologinen murros vie perinteiset työpaikat. Heidän ajatuksenaan on lapsilisän tapainen universaali etuus. Pulkkakin toteaa, että puhdasoppisen perustulon kustannus 10 mrd vuodessa (riippuu tietenkin perustulon tasosta) ei ole "sosiaalisesti legitiimi" - hienompi tapa sanoa, että nettoveronmaksaja haistattaa pitkän vitun loisimiselle- joten kokeillaan sitten näitä kannustusvaikutuksia ym.
Perusteesini hieman korjattuna on edelleenkin: Vastikkeeton lisäetu kannustaa joutenoloon, mitä suurempi vastikkeeton lisäetu sitä suurempi kannuste joutenoloon. Rankaisu joutenolosta ohjaa pois joutenolosta, mitä ankarampi rangaistus sitä suurempi ohjausvaikutus pois joutenolosta.
tulikomento
Supreme Leader
Poisto. Väärä ketju.
Jos asian haluaa nähdä monelta kantilta niin toisinaan on hyvä lukea erilaisia mielipiteitä ja miettiä siltä pohjalta ihan ite. On kiinnostavaa että Sipilän hallitus otti kokeiluun juuri sen ilmeisen toimimattoman mallin ja siltä pohjalta nyt julistetaan monella suulla ettei perustulolla tutkitusti ole työllisyysvaikutuksia. Kokonaisuus eri vaihtoehtoineen on kuitenkin 95-prosenttisesti tutkimatta ja se on sääli.
Tämähän liittyy vahvasti myös Orpon hallituksen politiikkaan kun erilaisia työllistymisen kynnyksiä on nyt lähdetty isolla kädellä korottamaan. Odotetaan mielenkiinnolla tuloksia eli paljonko työllisyysaste hallituskaudella laskee?
jtsaari2004
Majuri
Se on tosiaan erikoinen episodi, joka osaltaan ohjasi minua tarkastelemaan vallanpitäjien ja päättäjien toimintaa erityisen kyynisesti. Miltei kukaan ei pelaa ns. vilpittömällä mielellä, vaan kaikki on yhtä s**tanan venkoilua. Ns. "oikeusvaltio" on liian isoilta osiltaan silkkaa pilkkaa ja vittuilua.
Poliittisia päätöksiä tehtäessä niitä peilataan aina ensin omaan ideologiaan. Tutkittua tietoa voidaan hyödyntää vain mikäli se ei ole ristiriidassa tuon ideologian kanssa. Se mitä puhutaan on sitten eri tarina. Ja sama toimii myös kuulijapuolella. Jos tarina sopii omaan maailmankatsomukseen niin se uskotaan. Pahimmillaan se uskotaan vaikka tiedetään toisen valehtelevan.
Ja tämä toistuu vaalikaudesta sekä hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Mikä voisi mennä vikaan...
Vonka
Supreme Leader
Hallituksen halu pitää Suomessa palkat pieninä on täysin ymmärrettävä asia yritysten kannalta. EK haluaa halpatyövoimaa myös koulutetuista. Halpa työvoima on tuonut niille kilpailuetua. Kun tarkastelee tilannetta, kertyneitä voittorahoja on jaettu ulos ennätysmäisen suurina osinkoina sen sijaan, että varoja olisi käytetty investointeihin. Osinkojen jaossa suomalaisyritykset ovat olleet pitkään Euroopan huippua.
En tiedä, missä määrin hallitus miettii sitä, että surkea palkkakehitys vaikuttaa siihen, että osaamista ei tule ja omat nuoret hakeutuvat muualle. En ole nähnyt lausuntoja palkkakilpailukyvyn parantamisesta.
HS kirjoittaa:
Kun vientiyritysten palkkakustannukset ovat olleet pienempiä kuin kilpailijoilla, ne ovat pystyneet tarvittaessa myymään tuotteitaan maailmalle halvemmilla hinnoilla. Tämä on vauhdittanut myyntiä.
Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky onkin ollut jo vuosikausia hyvä. Samaan aikaan, kun palkkakehitys on laahannut, suomalaiset yritykset ovat takoneet muhkeita tuloksia viime vuosina.
Yritysten yhteenlaskettu tulos ehti kasvaa kymmenisen vuotta yhteen menoon lukuun ottamatta lyhyttä koronakuoppaa ja Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa aiheuttamaa notkahdusta. Juuri nyt tilanne on jakautunut: osa yrityksistä tekee hurjaa tulosta, ja osa kärsii.
Kertyneitä voittorahoja on jaettu ulos ennätysmäisen suurina osinkoina sen sijaan, että varoja olisi käytetty investointeihin. Osinkojen jaossa suomalaisyritykset ovat olleet pitkään Euroopan huippua.
Tällä hetkellä emme vain saa juurikaan eurooppalaisia "osaajia" tänne, vaan maahanmuutto on lähes pelkkää kolmannen maailman halpatyövoiman sisääntuloa tai humanitaarisin perustein tulevia elätettäviä sosiaalisine ongelmineen. Palkkakilpailukykymme on surkea. Huono tuottavuus vaikuttaa omaan elämään siten, että se näkyy konkreettisimmin juuri palkoissa.
Suomalaisten palkkakehitys on jäänyt mojovasti jälkeen Länsi-Euroopasta. Olemme halpapalkkamaa myös koulutetuilla aloilla. Korkeasti koulutettujen suomalaisten palkat eivät pärjää kummoisesti kansainvälisessä vertailussa. Ne jäävät jälkeen jopa enemmän kuin niiden suomalaisten palkat, joilla on alemman tason koulutus.
Eikä tilanne ole juuri parempi muidenkaan palkansaajaryhmien osalta.
Diplomi-insinööri saa Sveitsissä kaksinkertaisen palkan ja kevyemmän verotuksen. Se on toki paras esimerkki, mutta kyllä muillakin menee paremmin. Saksassa opettajien palkat olivat jo ysärin lopulla kaksinkertaiset. Tuskin tuohon muutosta on tullut.'
Palkkatasomme on alun alkaenkin Pohjoismaiden surkein. Lisäksi reaaliansiot ovat nyt samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten. Inflaation kiihtyminen söi kertyneet nousut.
Norjassa, Tanskassa ja Islannissa diplomi-insinöörien mediaanipalkka liikkui 8 000 euron hujakoilla, kun se Suomessa on 5 400 euroa. Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua. Amk-insinöörit puolestaan tienasivat Suomessa 4 500–4 800 euroa. Ruotsissa palkat olivat Suomen tasoa.
Korkeakoulutetut Suomessa pärjäävät kaikissa eri maiden välisissä vertailuissa huonoimmin.
Nuorille ekonomeille maailma on auki.
www.hs.fi
En tiedä, missä määrin hallitus miettii sitä, että surkea palkkakehitys vaikuttaa siihen, että osaamista ei tule ja omat nuoret hakeutuvat muualle. En ole nähnyt lausuntoja palkkakilpailukyvyn parantamisesta.
HS kirjoittaa:
Kun vientiyritysten palkkakustannukset ovat olleet pienempiä kuin kilpailijoilla, ne ovat pystyneet tarvittaessa myymään tuotteitaan maailmalle halvemmilla hinnoilla. Tämä on vauhdittanut myyntiä.
Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky onkin ollut jo vuosikausia hyvä. Samaan aikaan, kun palkkakehitys on laahannut, suomalaiset yritykset ovat takoneet muhkeita tuloksia viime vuosina.
Yritysten yhteenlaskettu tulos ehti kasvaa kymmenisen vuotta yhteen menoon lukuun ottamatta lyhyttä koronakuoppaa ja Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa aiheuttamaa notkahdusta. Juuri nyt tilanne on jakautunut: osa yrityksistä tekee hurjaa tulosta, ja osa kärsii.
Kertyneitä voittorahoja on jaettu ulos ennätysmäisen suurina osinkoina sen sijaan, että varoja olisi käytetty investointeihin. Osinkojen jaossa suomalaisyritykset ovat olleet pitkään Euroopan huippua.
Tällä hetkellä emme vain saa juurikaan eurooppalaisia "osaajia" tänne, vaan maahanmuutto on lähes pelkkää kolmannen maailman halpatyövoiman sisääntuloa tai humanitaarisin perustein tulevia elätettäviä sosiaalisine ongelmineen. Palkkakilpailukykymme on surkea. Huono tuottavuus vaikuttaa omaan elämään siten, että se näkyy konkreettisimmin juuri palkoissa.
Suomalaisten palkkakehitys on jäänyt mojovasti jälkeen Länsi-Euroopasta. Olemme halpapalkkamaa myös koulutetuilla aloilla. Korkeasti koulutettujen suomalaisten palkat eivät pärjää kummoisesti kansainvälisessä vertailussa. Ne jäävät jälkeen jopa enemmän kuin niiden suomalaisten palkat, joilla on alemman tason koulutus.
Eikä tilanne ole juuri parempi muidenkaan palkansaajaryhmien osalta.
Diplomi-insinööri saa Sveitsissä kaksinkertaisen palkan ja kevyemmän verotuksen. Se on toki paras esimerkki, mutta kyllä muillakin menee paremmin. Saksassa opettajien palkat olivat jo ysärin lopulla kaksinkertaiset. Tuskin tuohon muutosta on tullut.'
Palkkatasomme on alun alkaenkin Pohjoismaiden surkein. Lisäksi reaaliansiot ovat nyt samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten. Inflaation kiihtyminen söi kertyneet nousut.
Norjassa, Tanskassa ja Islannissa diplomi-insinöörien mediaanipalkka liikkui 8 000 euron hujakoilla, kun se Suomessa on 5 400 euroa. Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua. Amk-insinöörit puolestaan tienasivat Suomessa 4 500–4 800 euroa. Ruotsissa palkat olivat Suomen tasoa.
Korkeakoulutetut Suomessa pärjäävät kaikissa eri maiden välisissä vertailuissa huonoimmin.
Nuorille ekonomeille maailma on auki.
Palkat | Suomesta tuli halpapalkkamaa – Riku Merikoski muutti Sveitsiin, jossa tarjolla oli kaksinkertainen palkka ja kevyempi verotus.
Korkeakoulutettujen suomalaisten palkkakehitys on jäänyt jälkeen muista. Yrityksille tämä on etu, mutta tilanteen seuraukset voivat olla ikäviä.
www.hs.fi
Rauhantekijä
Greatest Leader
Esitän että Persut lähtevät hallituksesta.
Jos Orpon kokoomuksen tuki ei ole tämän vahvempaa itärajan sulkemiselle, niin homma alkaa olla nähty.
.
Jos Orpon kokoomuksen tuki ei ole tämän vahvempaa itärajan sulkemiselle, niin homma alkaa olla nähty.
.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Orpolta puuttuu sellainen "sannalle ei vittuilla-asenne" joka Marinilla mitä ilmeisimmin on.
Siksi Orpo on niin pehmeä ja kiltti.
.
Vonka
Supreme Leader
Luikero hän on.