Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Kelan osuu tulee mukaan vasta useamman päivän jälkeen. Nämä 1-3 päivän saikut, jotka ovat yleisimmät, ovat työnantajan kustannusvastuulla.

Ei se työnantaja ole niin tyhmä Suomessakaan, että ei olisi näitä kustannuksia huomioinut palkatessaan työntekijän. Tämän vuoksi on tekopyhää väittää, että työntekijä ei osallistuisi sairaspäivien kustannuksiin.
 
Ei se työnantaja ole niin tyhmä Suomessakaan, että ei olisi näitä kustannuksia huomioinut palkatessaan työntekijän. Tämän vuoksi on tekopyhää väittää, että työntekijä ei osallistuisi sairaspäivien kustannuksiin.
Miten työntekijä osallistuu niihin kustannuksiin?
Onko hänellä lyhyemmät lomat kuin kilpailijamaillamme, tai joku muu mekanismi?
 
Menee juurikin sinne, ei kuitenkaan auta työnantajaa.
Ei koska vaikka se kulua onkin niin se on myös kassasta se raha pois. Se on yksi kulu joka pitää siis rahoittaa myynnillä. Silloin sairaslomapäivät pitäisi vähän niin kuin tehdä sisään.
 
Ei koska vaikka se kulua onkin niin se on myös kassasta se raha pois. Se on yksi kulu joka pitää siis rahoittaa myynnillä. Silloin sairaslomapäivät pitäisi vähän niin kuin tehdä sisään.
Suurin ongelma on tietysti poissaolosta aiheutuva häiriö. Se on aina yllätys vaikka suora kustannus ei olekaan. Monikin työnantaja voisi lähes ilmaiseksi parantaa työpaikan olosuhteita ja säästää rahaa kun sairastavuus vähenisi. Se on merkittävä osa joidenkin yritysten ja julkisen puolen huonon tuottavuuden taustalla möllöttävää osaamatonta johtamista.

Karenssipäivällä yleispätevänä säästökeinona mennään taas siitä missä aita on matalin eli ollaan sokeita omalle toiminnalle ja siirretään duunarille vastuuta omista toilailuista. Ihan samaa sarjaa kuin jatkuva hinku leikata palkkoja ja lisiä. Joskus ne ovatkin este bisneksille mutta hyvin usein syyt ovat ainakin pääosin ihan muualla.
 
Suurin ongelma on tietysti poissaolosta aiheutuva häiriö. Se on aina yllätys vaikka suora kustannus ei olekaan. Monikin työnantaja voisi lähes ilmaiseksi parantaa työpaikan olosuhteita ja säästää rahaa kun sairastavuus vähenisi. Se on merkittävä osa joidenkin yritysten ja julkisen puolen huonon tuottavuuden taustalla möllöttävää osaamatonta johtamista.

Karenssipäivällä yleispätevänä säästökeinona mennään taas siitä missä aita on matalin eli ollaan sokeita omalle toiminnalle ja siirretään duunarille vastuuta omista toilailuista. Ihan samaa sarjaa kuin jatkuva hinku leikata palkkoja ja lisiä. Joskus ne ovatkin este bisneksille mutta hyvin usein syyt ovat ainakin pääosin ihan muualla.
Julkisella poissaoloja on suhteessa enemmän mitä yksityisellä. Tuohon varmasti vaikuttaa moni asia ja osan ollessa ihan selkeitäkin joihin puuttumalla sairaslomat vähenisivät. Toki häiriön vaikutus ja hinta riippuu paljon työtehtävästä. Jos se asiantuntija on pois niin kun sieltä saikulta palataan niin ne samat työt odottavat ja yleensä vähän päälle. Kun taas se duunari sairastuu niin se usein joudutaan korvaamaan sijaisella joka tarkoittaa, että yhdelle maksetaan kotiin ja toiselle maksetaan palkkaa, mahdollisesti hälytyslisää tai ylityökorvausta. Tuosta se hintalappu sitten muodostuu.

Tuo karenssi päivähän koskee tietyillä aloilla tai työtehtävissä ensimmäistä viittä päivää. Jos on pidempi saikku niin sitä ei tule ja jos lyhyempi niin se tulee. Suurin osa työvoimasta taitaa olla hommissa jossa asiasta on sovittu työehtosopimuksessa eli karenssipäivää ei tule myöskään ensimmäisestä päivästä. Itse olen kokenut aikoinaan eräässä työssä tuon 1. päivän karenssin ja sen vuoksi en pidä sitä tehokkaana keinona vähentää sairas poissaoloja tai saada työnantajille säästöjä aikaiseksi. Oma kokemus asiasta on, että se pidentää sairaslomia ja toisaalta levittää niitä tauteja työyhteisössä.

Tuo tulee olemaan myös työnantajille kilpailun paikka hyvästä työvoimasta ja sitä varmasti tullaan näkemään enemmän. Tämä sitten saattaa suosia suurempia työnantajia pienempien kustannuksella.
 
Suurin ongelma on tietysti poissaolosta aiheutuva häiriö. Se on aina yllätys vaikka suora kustannus ei olekaan. Monikin työnantaja voisi lähes ilmaiseksi parantaa työpaikan olosuhteita ja säästää rahaa kun sairastavuus vähenisi. Se on merkittävä osa joidenkin yritysten ja julkisen puolen huonon tuottavuuden taustalla möllöttävää osaamatonta johtamista.

Karenssipäivällä yleispätevänä säästökeinona mennään taas siitä missä aita on matalin eli ollaan sokeita omalle toiminnalle ja siirretään duunarille vastuuta omista toilailuista. Ihan samaa sarjaa kuin jatkuva hinku leikata palkkoja ja lisiä. Joskus ne ovatkin este bisneksille mutta hyvin usein syyt ovat ainakin pääosin ihan muualla.
Kyllähän työnantaja yrittää parhaansa mukaan, sen mitä tyhmänä pystyy

 
Julkisella poissaoloja on suhteessa enemmän mitä yksityisellä. Tuohon varmasti vaikuttaa moni asia ja osan ollessa ihan selkeitäkin joihin puuttumalla sairaslomat vähenisivät. Toki häiriön vaikutus ja hinta riippuu paljon työtehtävästä. Jos se asiantuntija on pois niin kun sieltä saikulta palataan niin ne samat työt odottavat ja yleensä vähän päälle. Kun taas se duunari sairastuu niin se usein joudutaan korvaamaan sijaisella joka tarkoittaa, että yhdelle maksetaan kotiin ja toiselle maksetaan palkkaa, mahdollisesti hälytyslisää tai ylityökorvausta. Tuosta se hintalappu sitten muodostuu.

Tuo karenssi päivähän koskee tietyillä aloilla tai työtehtävissä ensimmäistä viittä päivää. Jos on pidempi saikku niin sitä ei tule ja jos lyhyempi niin se tulee. Suurin osa työvoimasta taitaa olla hommissa jossa asiasta on sovittu työehtosopimuksessa eli karenssipäivää ei tule myöskään ensimmäisestä päivästä. Itse olen kokenut aikoinaan eräässä työssä tuon 1. päivän karenssin ja sen vuoksi en pidä sitä tehokkaana keinona vähentää sairas poissaoloja tai saada työnantajille säästöjä aikaiseksi. Oma kokemus asiasta on, että se pidentää sairaslomia ja toisaalta levittää niitä tauteja työyhteisössä.

Tuo tulee olemaan myös työnantajille kilpailun paikka hyvästä työvoimasta ja sitä varmasti tullaan näkemään enemmän. Tämä sitten saattaa suosia suurempia työnantajia pienempien kustannuksella.
Eikä tuota karenssipäivää tosiaan ollenkaan joka paikassa edes oteta käyttöön mutta joku hinta sillä on duunarille kun se jatkossa ostetaan pois TES-neuvotteluissa. Sitä kautta työnantaja saa sivukuluprosentin toiseen desimaaliin jonkinlaisen säästön. Sairauspäivältä myös maksetaan monessa sopimuksessa peruspalkka ilman lisiä joten se aiheuttaa nykyiselläänkin duunarille tulonmenetystä. Voi sanoa että ensimmäinen päivä on osittain palkallinen. Joku viisaampi voi kertoa kirjautuuko sairauspäivärahan muutoin kuten normipäivä vai ovatko sen sivukulut jotenkin poikkeavat. Muistelen niissä olevan alemmat sivukulut mutta niin hämärästi etten kehtaa sitä tähän kirjoittaa.

Nykyiselläänkin ainakin teknologiateollisuuden duunari-TES:sa on karenssipäivä kuuden kuukauden ajan työsuhteen alussa. Ei tuosta kummoista napinaa tule tai saikuttelu räjähdä heti 6kk jälkeen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana sairastellaan siinä kuin sen jälkeenkin. Työ vaikkapa konepajalla tietysti poikkeaa olennaisesti esim. hoitsun tai opettajan työstä. Jälkimmäisillä terveysvaatimukset ovat ymmärrettävästi olennaisesti kireämmälle.
 
Kävisikö sellainen vaihtoehto, että ensimmäinen sairaspäivä on palkallinen mikäli työntekijä näin haluaa (muussa tapauksessa palkaton), mutta se poissaolo pitää tehdä työnantajan osoittamassa ajanhetkessä takaisin?

Tällöin siitä ei tule ansion menetystä ja työnantaja pystyisi tilanteesta riippuen ehkä paikkaamaan sillä jonkun toisen poissaolon tai saavuttamaan saman liiketuloksen lyhyestä sairastumisesta riippumatta. Ei toki kaikissa tapauksissa, mutta ainakin siihen olisi mahdollisuus.
 
Kävisikö sellainen vaihtoehto, että ensimmäinen sairaspäivä on palkallinen mikäli työntekijä näin haluaa (muussa tapauksessa palkaton), mutta se poissaolo pitää tehdä työnantajan osoittamassa ajanhetkessä takaisin?

Tällöin siitä ei tule ansion menetystä ja työnantaja pystyisi tilanteesta riippuen ehkä paikkaamaan sillä jonkun toisen poissaolon tai saavuttamaan saman liiketuloksen lyhyestä sairastumisesta riippumatta. Ei toki kaikissa tapauksissa, mutta ainakin siihen olisi mahdollisuus.
Kävisi työaikapankin käyttönä helposti
 
Kävisikö sellainen vaihtoehto, että ensimmäinen sairaspäivä on palkallinen mikäli työntekijä näin haluaa (muussa tapauksessa palkaton), mutta se poissaolo pitää tehdä työnantajan osoittamassa ajanhetkessä takaisin?

Tällöin siitä ei tule ansion menetystä ja työnantaja pystyisi tilanteesta riippuen ehkä paikkaamaan sillä jonkun toisen poissaolon tai saavuttamaan saman liiketuloksen lyhyestä sairastumisesta riippumatta. Ei toki kaikissa tapauksissa, mutta ainakin siihen olisi mahdollisuus.

Jos minä olen saikulla, niin ei niitä mun töitä siellä kukaan tee, vaan kyllä ne sairasajalla kertyneet työt pitää purkaa sitten pidemmillä päivillä sairastamisen jälkeen. Pomoa kiinnostaa se, että projekti on perjantaina valmis, ei niinkään se, että aloitinko sen jo maanantaina.

Koska työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia, niin vierastan one-size-fits-all -ratkaisuja.
 
Jos minä olen saikulla, niin ei niitä mun töitä siellä kukaan tee, vaan kyllä ne sairasajalla kertyneet työt pitää purkaa sitten pidemmillä päivillä sairastamisen jälkeen. Pomoa kiinnostaa se, että projekti on perjantaina valmis, ei niinkään se, että aloitinko sen jo maanantaina.

Koska työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia, niin vierastan one-size-fits-all -ratkaisuja.
Toden totta.
Siksi näitä olisi parempi miettiä ala-, tai työpaikkakohtaisesti kuin säätää lailla.
 
Jos minä olen saikulla, niin ei niitä mun töitä siellä kukaan tee, vaan kyllä ne sairasajalla kertyneet työt pitää purkaa sitten pidemmillä päivillä sairastamisen jälkeen. Pomoa kiinnostaa se, että projekti on perjantaina valmis, ei niinkään se, että aloitinko sen jo maanantaina.

Koska työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia, niin vierastan one-size-fits-all -ratkaisuja.
Joo, oikein innolla polven särkymisen jälkeen töihin palatessa jatkoin tasan samasta kohtaa kuin viikkoja sitten...bonuksena sairasloman aikana tulleet uudet työt..
 
Toden totta.
Siksi näitä olisi parempi miettiä ala-, tai työpaikkakohtaisesti kuin säätää lailla.
Eikös sitä ole jo kuukausikaupalla kampaviineripalavereissa istuttu kolmikantaisesti sekä kaksikantaisesti, että jokin muu ratkaisu löytyisi jolloin lakeja ei tarvitse säätää, mutta ei siellä vissiin muuta ole koskaan saatu päätettyä kuin seuraavan palaverin ajankohta.
 
Jos minä olen saikulla, niin ei niitä mun töitä siellä kukaan tee, vaan kyllä ne sairasajalla kertyneet työt pitää purkaa sitten pidemmillä päivillä sairastamisen jälkeen. Pomoa kiinnostaa se, että projekti on perjantaina valmis, ei niinkään se, että aloitinko sen jo maanantaina.

Koska työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia, niin vierastan one-size-fits-all -ratkaisuja.
Ei tosiaan ole edes mahdollista tehdä mitään yleispätevää ohjeistusta saati lainsäädäntöä. Ihan liikaa liikkuvia osia. Kyllä tämä jää jatkossakin tapauskohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä setvittäväksi asiaksi. Nyt vain työnnetään valtion lusikka TES-soppaan.
 
Tämä naurattaa siinä kuin Oikotien töllömainos. Kumpainenkin voisi olla elävästä elämästä.
Pointtini viestissä oli, että olit luetellut suuren osan AY-liikkeen väittämistä viestissäsi.

Jos vain työelämäkysymykset saataisiin kuntoon, niin saikut vähenisivät ja tuottavuus paranisi. Tuottavuus on huono, koska johtaminen on osaamatonta. Jos business ei luista, niin ongelma ei ole palkoissa vaan muualla.

On taas aika laittaa perseet penkkiin, ja näyttää työnantajille mistä päin tuuli käy.
 
Eikös sitä ole jo kuukausikaupalla kampaviineripalavereissa istuttu kolmikantaisesti sekä kaksikantaisesti, että jokin muu ratkaisu löytyisi jolloin lakeja ei tarvitse säätää, mutta ei siellä vissiin muuta ole koskaan saatu päätettyä kuin seuraavan palaverin ajankohta.
Jotenkin hallituspuolueiden jäsenten ulostuloista saa käsityksen, ettei halua mihinkään muuhun kuin kyykyttämiseen ole..ei kovin hedelmällinen tilanne.
 
Pointtini viestissä oli, että olit luetellut suuren osan AY-liikkeen väittämistä viestissäsi.

Jos vain työelämäkysymykset saataisiin kuntoon, niin saikut vähenisivät ja tuottavuus paranisi. Tuottavuus on huono, koska johtaminen on osaamatonta. Jos business ei luista, niin ongelma ei ole palkoissa vaan muualla.

On taas aika laittaa perseet penkkiin, ja näyttää työnantajille mistä päin tuuli käy.
Näillä lakkoiluilla ei mikään muutu. Se on jo ennalta selvää. Kuten todettua ei työnantajapuolella ole edes syytä neuvotella koska hallitus on jo ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan kaikki suuryritysten märät unet. PK-yrityksillä taas ei ole neuvotteluorganisaatiota joka pystyisi järkevästi vaikuttamaan. Pentikäisen pumppu ei sellainen ole.

Kaikkea mahdollista käytetään väärin. Ylivoimaisesti suurin väärinkäytös on töissä lusmuilu eikä moni tienaa palkkaansa. En silti olisi lopettamassa kaikilta palkanmaksua. Esimiestyöhön tarvitaan osaamista mutta myös lisää työkaluja ihan lainsäädännön tasolle. Osaamattomista ja tekemättömistä työntekijöistä olisi päästävä suoraviivaisesti eroon. Se veisi intoa myös kollektiivirangaistusten kehittelijöiltä. Tuotakin pykälää käytettäisiin väärin työnantajapuolella. Tietenkin käytettäisiin koska se on mahdollista.

Peräänkuulutan tasapainoa enkä kummankaan ylivaltaa. Olisi kuitenkin kohtuullista että se jonka rahoilla toimitaan saisi myös työsuhdeasioissa lisää päätösvaltaa. Valtava tervehdyttävä vaikutus olisi myös sillä että moni pk-yrittäjä menisi peilin eteen ja kysyisi itseltään olenko oikea ihminen tämän firman toimitusjohtajaksi? Hyvinkin monen kannattaisi keskittyä tuotteeseen sekä jättää toimarin hommat ja henkilöstöasiat muiden hoidettavaksi.
 
Back
Top