Hallitus voi jättää työmarkkina-asiat osapuolten ratkottavaksi ja sopimusoikeuden voimaan niin lakko-oikeuttakin voi poliittisten lakkojen osalta ihan kunnolla rajoittaa.
Ruotsissahan on laittomatkin lakot saatu minimiinsä kun duunareille on annettu riittävät keinot puolustautua laillisin keinoin. Tasapaino on taikasana näissä jutuissa.
Työmarkkinaosapuolet voivat ratkoa palkankorotuksia, työelämäkysymyksiä jne. Mutta kun tilanne on se mikä on, että kilpailukyky ei enää riitä, pitää muuttaa alan pelisääntöjä. Palkankorotusten kiristäminen lakoilla uhkaamalla on suomalaista sopimista ja ratkomista, eikä se nykytilanteessa oikein pelitä.
Tasapainoon olen viitannut useissa aikaisemmissa viesteissäni. Otetaanpa vaikka Paperiliitto tai AKT esimerkeiksi. Onko niiden alojen palkoissa tai yhteiskunnan kokonaisedussa tasapaino se kantava juttu? Onko niissä työn vaativuus ja palkka tasapainossa?
Ruotsissa on tilanne monellakin tapaa toinen. Pääomarikas maa, jolla on toimiva teollisuus ja parhaillaan kruunun kurssi tukee vientiä. Sopimisen kulttuuri eli diskuteeraaminen on aivan eri planeetalta, kuin meille tutumpi "perseet penkkiin" tapa.
Miksi sopiminen on huono asia?
Kts edellä, palkankorotuksista voi sopia, kun työntantajapuoli katsoo että käy liian kalliiksi ja maksaa lähelle sitä, mikä vaaditaan. Mutta kuinka sovitaan vaikka työttömyysturvan kestosta, työelämän joustoista jne
Ruotsissa ovat työntekijäpuolen tulkintaetuoikeus työehtoihin liittyvissä kiistatilanteissa ja liittojen yleinen kanneoikeus varmaan tärkeimpinä.
Viittaan tuohon Paperiliiton ja AKT:n malliin, kannattaa antaa niille tulkintaoikeus niin hyvä tulee.
Varmasti tarvitsevat, mutta mikä se on? Sekö, että jokainen työntekijä sopii itse oman työsopimuksensa? Silloin ollaan nopeasti aika kaltevalla pinnalla.
Olen samaa mieltä siitä, että joustavuutta tarvitaan, mutta jos vain työntekijäpuoli joustaa, niin hirveän rakentavalta sekään ei kuulosta. "ENNEMMIN POLTAN TEHTAAN KUIN ANNAN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAN KAHVITAUON!"
Työnantajan tavoitteena lienee tehdä rahaa, se on osakeyhtiölaissakin määritelty, edellyttäen että yritys on OY-muotoinen. Enpä usko, että kovinkaan monelle yrittäjälle on tullut mieleen polttaa firmaansa kostoksi työntekijöille, AY-liikkeelle ei sen sijaan tuota tuskaa ajaa yhtiötä ahdinkoon tai nurin, jos sen vaatimuksiin ei suostuta.
Paikallinen sopiminen ei tarkoita, että jokainen palkansaaja neuvottelee itse palkkansa. Tosin näin tapahtuu varsin monella työpaikalla jo nykyisinkin.
mutta olet tehnyt ilmeisesti tarkat laskelmat, että syyllinen onkin vain ja ainoastaan suomalainen duunari. Laita ihmeessä tarkemmat luvut näkyville, niin nähdään miten tämä on tapahtunut.
Duunaria en ole muistaakseni syyttänyt kertaakaan, AY-liikettä kylläkin.
Suomi eli takavuosikymmeninä paljolti itäkaupan varassa, paperi ja metalli olivat merkittäviä vientialoja myös muualle. AY-liike ulosmittasi palkkoja jatkuvalla syötöllä, ja hallitus devalvoi kun kilpailukyky heikkeni. Luotiin mielikuva, että teollisuutemme on tehokasta ja sitä sopii rokottaa pohjattomasti kun vienti kerran veti. Paperiliitto ei ymmärtänyt tuota, ja päätti vahvuuksissaan liputtaa alan ulos Suomesta. Toki siihen oli muitakin syitä, mutta se, jos muualla on halvempaa raaka-ainetta, ei vanhan matikan mukaan paranna kannattavuutta kun tehtaiden aukioloja rajoitetaan, palkkoja korotetaan järjettömästi, jokaiselle siivoojalle pitää maksaa paperiliiton palkkaa. Viimeisenä lukkona AKT huolehti, ettei toimitusvarmuuskaan ollut enää kilpailuvalttina. Metallilla oli omat muuvit, jotka eivät olleet yhtä näyttäviä, muttei se tarkoita etteikö niitä olisi ollut. Pelinavaajana sai jäsenilleen vakaan sopimustilanteen, ja se on kantanut alaa varsin paljon.
Laman jälkeen AY-pysyi hetken kuosissaan, kun kaikki joilla töitä sattui vielä olemaan, roikkui niissä kiinni. Lakkorintama saatiin taas kuntoon, kun yhteiskuntaa voitiin pitää yllä Nokian varassa ja Hakaniemessä luultiin, että ansio on heidän.
Näin luotiin "sopimisen kulttuuri" jota AY edelleen hellii. Nyt vaan ei enää ole mitään, minkä varaan rakentaa. Tuota epädemokraattista valtarakennetta pitäisi nyt purkaa, että saisimme teollisuuttamme kilpalukykyiseksi ja nousuun, mutta sopiiko itse otetun vallan kaventaminen Hakaniemelle? Mielummin koko Suomi roviolle, ja vanhan sanonnan mukaan heidät on pakotettu sammuttamaan valot koko maasta. Siinä sitä poliittista valtaa vailla vastuuta. Varsin turha haikailla AY-liikkeeltä merkittäviä ulostuloja, joilla saisimme laivan käännettyä. Jos niitä olisi tullakseen, olisi niitä jo tullut.
Kuten skorpioni pisti sammakon kuoliaaksi jokea ylitettäessa. Pisti, koska oli skorpioni vaikka tiesi, että tappaisi molemmat.
