Tämä verotuksesta jauhaminen tuntuu jotenkin tympeältä. On toki totta, että osuu progression myötä suhteettoman kovin hieman keskituloa paremmin tienaaviin, itseni mukaan lukien. Koen kuitenkin saaneeni maksamilleni rahoille myös vastinetta. Oman elämäsä seppä voi olla niin kauan kunnes paska osuu tuulettimeen.
Meistä useimmat ovat saaneet toimivan yhteiskunnan avuin hyvät lähtimet elämään. Kakki tulee tuulettimeen usein yllättäen ja pyytämättä. Onnettomuus, sairaus, työkyvyttömyys, työttömyys, konkurssi, huono onni, sattuma, tyhmyys, erehtyminen, rikoksen uhri jne. Mitään varmaa elämänjanaa ei ole, sen uskoo yleensä vasta, kun ropeli vatkaa sitä ihtiään.
Yhteiskunta ja valtio on ihmisiä varten, ei toisinpäin. Se ei poista vastuuta, päinvastoin.
Olin vuosituhannen vaihteessa heikossa vedossa, olin jo melko varma, että se on menoa. Syytä ei keksitty, tutkittiin yo sairaalan voimin, ei löydy. Vanha lääkäri kaikkonen otti selkäydinnäytteen. Pari päivää ja tulos: borrelioosi. Viikko tipassa, vissiin uin antibiooteissa. Tauti kuriin, kipuja jäi, mutta eikun mennään.
Kun maksoin takavuosina reippaita jälkiveroja, muistelin terveyden palautumista. Ei vit ttanut.