Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Enpä osaa ottaa kantaa 150€ suojaosaan mutta sen sijaan voin ottaa kantaa siihen, että työssäkäyvien verot eivät riitä yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Yhtälö ei siis toimi. Eikä tämä ole yksinomaan kokoomuksen tai nykyisen hallituksen vika.

Se, että yhä useampi nuori mies ei ole opiskelemassa eikä ole kertaakaan ollut missään työssä vaikka 25-vuotispäivä on jo takana niin tarvitsee asialle jotakin tehdä.

Ja sekin on havaittu, että yhä useammalla syy ei ole olosuhteet vaan haluttomuus ja vastuuttomuus sekä kotikasvatuksen tai peräti vanhempien puute.

Tietenkin asiaan olisi pitänyt puuttua aiemmin mutta oli olisuhteet mitkä tahansa niin joiltakin tuo vastuunotto onnistuu ja joiltakin vaan ei.

Näitä yhteiskunnan vastuita kun siirretään enemmän yksilön omaksi vastuuksi niin jos toimenpiteet tuntuvat kohtuuttomilta olisi rakentavampaa esittää korvaavia säästöjä. Ei kaupan kassallakaan saa tarvitseamiaan tavaroita jos ei ole rahaa millä ne maksaa.
Mitä korvaavia säästöjä? Ei tästä Orpon hallituksen viimeisimmästä neronleimauksesta tule yhteiskunnalle säästöjä, vaan lisää menoja. Aivan samoin kuin työttömienkin suojaosan poistosta.

Kun työtä ei kannata tehdä ollenkaan, ei tehdä edes vähää työtä.
 
Enpä osaa ottaa kantaa 150€ suojaosaan mutta sen sijaan voin ottaa kantaa siihen, että työssäkäyvien verot eivät riitä yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Yhtälö ei siis toimi. Eikä tämä ole yksinomaan kokoomuksen tai nykyisen hallituksen vika.

Se, että yhä useampi nuori mies ei ole opiskelemassa eikä ole kertaakaan ollut missään työssä vaikka 25-vuotispäivä on jo takana niin tarvitsee asialle jotakin tehdä.

Ja sekin on havaittu, että yhä useammalla syy ei ole olosuhteet vaan haluttomuus ja vastuuttomuus sekä kotikasvatuksen tai peräti vanhempien puute.

Tietenkin asiaan olisi pitänyt puuttua aiemmin mutta oli olisuhteet mitkä tahansa niin joiltakin tuo vastuunotto onnistuu ja joiltakin vaan ei.

Näitä yhteiskunnan vastuita kun siirretään enemmän yksilön omaksi vastuuksi niin jos toimenpiteet tuntuvat kohtuuttomilta olisi rakentavampaa esittää korvaavia säästöjä. Ei kaupan kassallakaan saa tarvitseamiaan tavaroita jos ei ole rahaa millä ne maksaa.

Samalla tulisi ymmärtää, että yrittämisen tai työn kannattavuuden ja investointien tuottavuuden kannalta vahingollisia toimenpiteitä ei kannata tehdä ja siten haitata verotulon kerryttämistä.
Missä se on havaittu? Itse taistelen päivittäin tuulimyllyjä vastaan, kun edes parhaiten pärjänneet ammattikoulupojat eivät saa hallituksen vaatimaa työssä oppimisen paikkaa. Nyt on vallalla joku kumma kiima haukkua nuoriso työtä vieroksuvaksi sukupolveksi, kun ensin on omaehtoisesti ajettu ammattikoulutus lähestulkoon kyykkyyn. Millä helvetillä se tuleva työssä käyvä halpavoima käyttää lukutaidottomana cnc-konetta. Ugh.
 
Aika paljon voi vaikuttaa, kun tekee ansiotyötä niin kauan kuin jaksaa. Minäkin suunnittelin eläköitymisen askelia, kunnes tuli tuorein työeläkeote. Kummasti palasivat työhalut. :cool: jos homma on sellaista, jonka jaksaa ja jos malliksi edes kokee siinä viihtyvänsä niin miksei sitä voi jatkaa vaikka hautaan asti?

Meille luvattiin liikaa, mutta ei siinä itku auta. Ns. Suuret ikäluokat petasivat vuoteen, joka osoittautui liian kapeaksi. Ja lyhyeksi. Se oli heille sopiva, meille patja on liian ohut maata joutilaana.

Kun tämä trendi jatkuu, niin motivoi kovasti maksella näitä eläkemaksuja hautaan asti.

Toisaalta tässä ehditään käydä vielä parit maailmansodat ja muuttua kuningaskunnaksi (Väykkä I "Suorakatseinen"), ennen kuin tuo on itsellä ajankohtaista.
 
Missä se on havaittu? Itse taistelen päivittäin tuulimyllyjä vastaan, kun edes parhaiten pärjänneet ammattikoulupojat eivät saa hallituksen vaatimaa työssä oppimisen paikkaa. Nyt on vallalla joku kumma kiima haukkua nuoriso työtä vieroksuvaksi sukupolveksi, kun ensin on omaehtoisesti ajettu ammattikoulutus lähestulkoon kyykkyyn. Millä helvetillä se tuleva työssä käyvä halpavoima käyttää lukutaidottomana cnc-konetta. Ugh.
Kyllä se käyttää kun laittaa kaiken valmiiksi ja sitten aamulla taas joudut korjaamaan jälkiä 2-3 tuntia, samalla kuunnellen pomon vittuilua että miksi koneet ei pyöri. Tämä kokemus noin 5 vuoden takaa joten en tiedä miten pahaksi tilanteet on päässyt tänä päivänä.
 
Kyllä se käyttää kun laittaa kaiken valmiiksi ja sitten aamulla taas joudut korjaamaan jälkiä 2-3 tuntia, samalla kuunnellen pomon vittuilua että miksi koneet ei pyöri. Tämä kokemus noin 5 vuoden takaa joten en tiedä miten pahaksi tilanteet on päässyt tänä päivänä.
Niinpä. Eikö samalla voisi ottaa sen firmalle ilmaisen jätkänpätkän vierihoitoon. Työssä oppimisen jaksot ovat nykyään niin pitkiä, että kolhompikin kaveri oppii esim. koneita käyttämään ihan itsenäisesti. Näppärämmät oppivat jo helpoimpien asetuksien tekemisen yms. Ja jos lättähattuilu pelottaa niin aina riittää siivoushommia tai vastaavaa.
 
Missä se on havaittu? Itse taistelen päivittäin tuulimyllyjä vastaan, kun edes parhaiten pärjänneet ammattikoulupojat eivät saa hallituksen vaatimaa työssä oppimisen paikkaa. Nyt on vallalla joku kumma kiima haukkua nuoriso työtä vieroksuvaksi sukupolveksi, kun ensin on omaehtoisesti ajettu ammattikoulutus lähestulkoon kyykkyyn. Millä helvetillä se tuleva työssä käyvä halpavoima käyttää lukutaidottomana cnc-konetta. Ugh.
Jos havaintoja passiivisita nuorista kysyt niin ihan tapaamisissa jotka yhteiskunta heille järjestää. Ja tietenkin sosiaalituen tilastoinnissa sukupuolten ja ikäryhmien jakautuma.

Koulutuksessahan on monesti se vika, että koulutus suhdanneherkille toimialueille tarkoittaa suhdanneherkkyyttä myös siihen valmistuville opiskelijoille. Oma lukunsa on tietenkin ne ammatilliset koulutukset jotka ovat tehtäviin joihin ei aluperinkään ole lisätyövoiman tarvetta.

Ratkaisua tuskin kannattaa hakea toivoen elinkeinoelämän sopeutumista koulutettuun työvoimaan vaan hakemalla koulutuksen parempaa vastaamista yritysten tai yhteisöjen tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Taisi jokaisen työssäolokuukauden vaikutus olla n 0,2% eli vuodessa se 1,6% pois tuosta elinaika kertoimesta. Sotilailla tulee vain pakollinen eroamisikä vastaan.
"Eläkkeesi määrään tehdään 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeikäsi". Suunnilleen puolitoista vuotta menee että pääsee nimelliseen eläkkeeseen.
 
Jos havaintoja passiivisita nuorista kysyt niin ihan tapaamisissa jotka yhteiskunta heille järjestää. Ja tietenkin sosiaalituen tilastoinnissa sukupuolten ja ikäryhmien jakautuma.

Koulutuksessahan on monesti se vika, että koulutus suhdanneherkille toimialueille tarkoittaa suhdanneherkkyyttä myös siihen valmistuville opiskelijoille. Oma lukunsa on tietenkin ne ammatilliset koulutukset jotka ovat tehtäviin joihin ei aluperinkään ole lisätyövoiman tarvetta.

Ratkaisua tuskin kannattaa hakea toivoen elinkeinoelämän sopeutumista koulutettuun työvoimaan vaan hakemalla koulutuksen parempaa vastaamista yritysten tai yhteisöjen tarpeisiin.
Niin? Mitähän ne alat ovat? Jargonia voi jauhaa maailman tappiin saakka, mutta puhutaanko kerrankin konkretiaa.
 
"Eläkkeesi määrään tehdään 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeikäsi". Suunnilleen puolitoista vuotta menee että pääsee nimelliseen eläkkeeseen.
Lykkäyskorotuksen lisäksi pitää laskea myös uusi karttuma työnteosta ja sen vaikutus. Päivällä laskeskelin että 8-9 kuukautta menisi. Tarkistan sen vielä joskus.
 
Kun painoin opiskelijaboksini (1h + kk) oven kiinni viimeistä kertaa muuttaakseni mötkön (nykyinen vaimoni) kanssa yhteen vannoin itselleni, että ei olisi vastoinkäyminen muuttaa samankaltaisiin premisseihin uudelleen, jos kaikki menee ”vituiksi”. Niin ei tähän päivään mennessä ole vielä käynyt, vaikka en voi luvata mitään siitä mitä tapahtuu, kun kotipesä lopulta tyhjenee. Luultavasti joudumme silloin molemmat miettimään uudelleen, mistä ihmeestä tässä alunperin olikaan kysymys, kun taas olemme kaksin.

Tiedän vain, että nykyään minulla on vanhana jäämistönä jäljellä oma autotalli siinä kiinteistössä, johon mötkön kanssa alunperin hitsauduin. Se olkoon riittävä kiinnekohta loppuelämäni kompassineulana. Jos Orpo sanoo ”70”, niin fakit - en minä sinuun hyydy. Pysyypähän elämä struktuurissa, kun tietää mitä huomenna teen. Ylipäätään lomalla oleminen on paljon kalliimpaa, kuin töissä käyminen.
 
Kun painoin opiskelijaboksini (1h + kk) oven kiinni viimeistä kertaa muuttaakseni mötkön (nykyinen vaimoni) kanssa yhteen vannoin itselleni, että ei olisi vastoinkäyminen muuttaa samankaltaisiin premisseihin uudelleen, jos kaikki menee ”vituiksi”. Niin ei tähän päivään mennessä ole vielä käynyt, vaikka en voi luvata mitään siitä mitä tapahtuu, kun kotipesä lopulta tyhjenee. Luultavasti joudumme silloin molemmat miettimään uudelleen, mistä ihmeestä tässä alunperin olikaan kysymys, kun taas olemme kaksin.

Tiedän vain, että nykyään minulla on vanhana jäämistönä jäljellä oma autotalli siinä kiinteistössä, johon mötkön kanssa alunperin hitsauduin. Se olkoon riittävä kiinnekohta loppuelämäni kompassineulana. Jos Orpo sanoo ”70”, niin fakit - en minä sinuun hyydy. Pysyypähän elämä struktuurissa, kun tietää mitä huomenna teen. Ylipäätään lomalla oleminen on paljon kalliimpaa, kuin töissä käyminen.
Riippuu lomailusta. Nuorena poikina karattiin mihin milloinkin ja pari satasta sitä vanhaa oli hyvä jo. Nykyään kun koirien kera saaristoon lähdetään viikonlopuksi niin äkkiä se samat nykyrahassa tekee. Välillä ihmetyttää, että millä ilveellä sitä nykykansa kaiken kustantaa. Mentiin vähän aiheesta ohi, nostan aasihatun päähäni.
 
Kun tämä trendi jatkuu, niin motivoi kovasti maksella näitä eläkemaksuja hautaan asti.

Toisaalta tässä ehditään käydä vielä parit maailmansodat ja muuttua kuningaskunnaksi (Väykkä I "Suorakatseinen"), ennen kuin tuo on itsellä ajankohtaista.

Kuten vonka totesi, niin tämä lehmäkarja aka suomen kansa ajetaan ammuuta monkuen mihin tahansa. Pyramidihuijauksen maksajat hoitavat siivousalueensa bää.
 
Enpä osaa ottaa kantaa 150€ suojaosaan mutta sen sijaan voin ottaa kantaa siihen, että työssäkäyvien verot eivät riitä yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Yhtälö ei siis toimi. Eikä tämä ole yksinomaan kokoomuksen tai nykyisen hallituksen vika.

Se, että yhä useampi nuori mies ei ole opiskelemassa eikä ole kertaakaan ollut missään työssä vaikka 25-vuotispäivä on jo takana niin tarvitsee asialle jotakin tehdä.

Ja sekin on havaittu, että yhä useammalla syy ei ole olosuhteet vaan haluttomuus ja vastuuttomuus sekä kotikasvatuksen tai peräti vanhempien puute.

Tietenkin asiaan olisi pitänyt puuttua aiemmin mutta oli olisuhteet mitkä tahansa niin joiltakin tuo vastuunotto onnistuu ja joiltakin vaan ei.

Näitä yhteiskunnan vastuita kun siirretään enemmän yksilön omaksi vastuuksi niin jos toimenpiteet tuntuvat kohtuuttomilta olisi rakentavampaa esittää korvaavia säästöjä. Ei kaupan kassallakaan saa tarvitseamiaan tavaroita jos ei ole rahaa millä ne maksaa.

Samalla tulisi ymmärtää, että yrittämisen tai työn kannattavuuden ja investointien tuottavuuden kannalta vahingollisia toimenpiteitä ei kannata tehdä ja siten haitata verotulon kerryttämistä.
Mutta mistä johtuu tuo toimeentulotuen painottuminen nuoressa ikäluokassa niin rajusti miehiin? Niitetäänkö tässä nyt feminismin kylvöä? Puheenaihe-podissa oli äskettäin haastattelu, jossa haastateltu totesi, että Suomessa ruvettiin 1990-luvulta alkaen ajamaan erittäin feminististä politiikkaa ml. koululaitos, minkä seurauksena etenkin korkeakoulutuksessa on muutamassa kymmenessä vuodessa revennyt suuri rako tyttöjen eduksi.
 
Mutta mistä johtuu tuo toimeentulotuen painottuminen nuoressa ikäluokassa niin rajusti miehiin? Niitetäänkö tässä nyt feminismin kylvöä? Puheenaihe-podissa oli äskettäin haastattelu, jossa haastateltu totesi, että Suomessa ruvettiin 1990-luvulta alkaen ajamaan erittäin feminististä politiikkaa ml. koululaitos, minkä seurauksena etenkin korkeakoulutuksessa on muutamassa kymmenessä vuodessa revennyt suuri rako tyttöjen eduksi.

Voi olla sitäkin, että perinteisesti miehet ovat olleet yliedustettuina sekä niissä joilla menee erittäin hyvin että niissä joilla menee erittäin huonosti. Naiset taas ovat enemmän keskivertoja.
 
Voi olla sitäkin, että perinteisesti miehet ovat olleet yliedustettuina sekä niissä joilla menee erittäin hyvin että niissä joilla menee erittäin huonosti. Naiset taas ovat enemmän keskivertoja.
Miesten älykkyydessä on myös suurempi hajonta verrattuna naisiin.
 
Mutta mistä johtuu tuo toimeentulotuen painottuminen nuoressa ikäluokassa niin rajusti miehiin? Niitetäänkö tässä nyt feminismin kylvöä? Puheenaihe-podissa oli äskettäin haastattelu, jossa haastateltu totesi, että Suomessa ruvettiin 1990-luvulta alkaen ajamaan erittäin feminististä politiikkaa ml. koululaitos, minkä seurauksena etenkin korkeakoulutuksessa on muutamassa kymmenessä vuodessa revennyt suuri rako tyttöjen eduksi.
Oma näkemykseni on, että kun tyttöjen pärjäämisestä ruvettiin kantamaan huolta (sinänsä ihan aiheellisesti) niin pojat jäi vähän heitteille. Varmaan ajateltiin että kyllähän he pärjäävät. Mutta erityisesti 2000-luvulla tapahtuneet muutokset oppimisympäristöissä (joista on paljon taitettu peistä) ovat haitanneet paljon enemmän poikia. Isojen yksiköiden hälinässä ja digivirikkeiden ympäröimänä tytöt pystyvät yleensä keskittymään paremmin.
 
Nuorten miesten syrjäytymiseen tuskin löytyy yhtä merkittävää syytä. Muiden syiden ohessa koulujärjestelmämme on ainakin yksi syy jossa enemmän käytännön ja toiminnan kautta elämäänsä kokevat pojat jäävät huomiotta teoriaan keskittyvässä koulutusohjelmassa. Toki joukko tyttöjäkin kärsii koulun penkillä keskittymiskyvyn ja mielenkiinnon puutteesta mutta pojilla syrjäytyminen vähäisempien sosiaalisten kohtaamisten vuoksi on voimakkaampaa.

Vanhempiensa luona tai toimeentulotuen varassa on useammin nuori mies jolla tyypillisesti vuorokausirytmi puuttuu ja aika kuluu tietokoneen parissa. Syrjäytyminen on alkanut jo teini-iässä ja elämän asenne on enemmänkin apatia.

Tälläiseen nuoreen - mieheen tai naiseen - on hyvin vaikea julkisen terveyden- tai sosiaalihuollon päästä enää vaikuttamaan. Toisaalta kukin on yksilö ja näin tekemäni kategorisointi on sekin väärä tapa lähestyä henkilöä. Jos vanhemmista ei ole ollut avuksi niin muut kohtaamiset tapahtuvat koulussa, terveystarkastuksissa, armeijassa ja sosiaalitoimen luukulla. Jotain muuta täytyis keksiä ja julkisen puolen rahoituspngelmat eivät varmasti auta asiassa.

Itse karsisin heti ensimmäiseksi keskustan jarruttamaa kuntamäärää ja hyvinvointialueiden organisaatioiden sekä lukumäärää että jäljelle jäävien johtoa. Ja kovalla kädellä. Niin paljon, että panoksia riittäisi varsinaiseen käytännön operatiiviseen työhön. Ja siellä lisäisin kaikkeen työhön määrällisen ja laadullisen seurattavan mittarin. Niin, että työpanoksen mitattavuus on vähintäinkin yksityisen puolen veroinen ja siitä vastuullinen henkilö on välittömässä yhteydessä ja osana seuraamissaan työtehtävissä.
 
Nyt julkaistun raportin mukaan runsaan 40 miljardin euron summa sisälsi valtion budjettiin uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kertoo STT:lle, että kaikkiaan koronan ulkopuolisten menolisäysten osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolisäyksistä.
Sopii miettiä tätä kun sättii nyt Orpon hallitusta ja äänestää seuraavaksi SDP:n valtion ruoriin.
Siinä missä Marinin hallitus siis nosti muun muassa valtionhallinnon toimintamenoja, on Petteri Orpon (kok.) hallitus leikannut niitä osana julkisen talouden sopeutustoimiaan. VTV:n mukaan osa Orpon hallituksen leikkauksista kuitenkin tosiasiassa vasta pienentää korona-aikana syntyneitä valtionhallinnon määrärahojen puskureita.
IMG_7342.webp
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top