Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Kreikasta puheenollen, on lohdullista, että meidätkin lopulta pelastetaan. Ilman EU:ta ei olisi tuollaista turvaverkkoa.
Nyt toisaalta vaikeampi tilanne EU:ssa. Meni 700 miljardia koronatukiin. Joita mm. Espanpanja sai riittoisasti. Suomikin toki antoi, koska hei nehän tulee Suomelle maksuun vasta myöhemmin, olikos se 2026(?)
Nyt saman Espanjan vasemmiston akka vittuilee Orvolle EU:ssa Suomen säästöohjelmaa. Saamaan haukkumiseen yhtyi toki Vihreiden Niinistökin.

Minun mielestä on aika vaarallista luottaa EU:n tukipaketteihin. Voidaan joutua erittäin vaikeaan orjuutussuhteeseen. Lisäksi Suomi ei osaa neuvotella yhtään, ei lobata yhtään, eikä edes tehdä sopimuksia. Yhtä ”edullista” hevoskuuria kuin Kreikka ei tulla saamaan.

Menee ainakin 5 vuotta vielä, että on Suomi on velkaannutettu tarpeeksi ja korjattavaa kauraa korppikotkille. Tästä voi oikeasti tulla rupinen velkainen paskakolo, arktinen Moldova, josta kaikki kyvykkäät nuoret lähtee töihin ulkomaille.

Tämä lakkopelleily pitäisi lopettaa heti. On se nyt saatana, että tällaisia pieniä asioita ei edes täällä saada sovittua. Jokainen tietää että kaikki suomalaiset häviää tästä touhusta.
 
Hallitus on jo hävinny tän pelin. Ihan liirum laarumia ruveta muutenkin tälläsessä taloustilanteessa näpertelemään väkipakolla työntekijöiden etujen heikentämisestä.

Se on aina kun Kokoomus ja EK yrittää sanella ja lyödä kiilaa työntekijä puoleen, osuu paska tuulettimeen kun lakot alkaa. EK;n ja työnantajapuolen tavoite on nakertaa pala kerrallaan työehtoja huonompaan suuntaan.

PS kannatus ottaa takapakkia tämän episodin jälkeen, ihan syystäkin kun lähti tähän leikkiin mukaan.

Hallituksen kannattas perua työmarkkina uudistukset ja keskittyä valtion talouden hoitoon. Nyt tuli vaan enemmän hoidettavaa 🤣
Miten sitä taloutta pitäis sitten hoitaa, jos ei menoja karsimalla ja tuloja kasvattamalla? Taitaa olla se vasemmistolainen "taloudenhoito" ajatuksena?
 
Nyt saman Espanjan vasemmiston akka vittuilee Orvolle EU:ssa Suomen säästöohjelmaa. Saamaan haukkumiseen yhtyi toki Vihreiden Niinistökin.
Eikös ne olleet vasemmiston tilaamia puheenvuoroja EU:ssa? Jos oikein näin taisi Heinäluoma istua sen Espanjan akan vieressä kuvassa.

Takuulla on sovittu kansainvälisesti ryhmässä että kaveria autetaan vuorotellen.
 
Lii veti oikeesti niin raivona että tärisi. 100+ vuotta sittem olisi komentanut punikkien teloitusosastoa epäröimättä, siis ammuttanut valkoisia.

Ben on kova, ja itse vähän yllätyin Mäkelästä, ei niin toope kuin olen ajatellut.

Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä, sanoo sananlasku. Ei pelkästään turha, vaan valtakunnalle vahingollinen yksilö. Demareista löytyy kyllä niitä lisää.
 
Kannattaisi ehkä vähän harkita puheitaan, edellinen joka vihjaisi vastapuolesta ja sisällissodasta sai bannit...

Eiku anteeksi, se olikin vihjailuja siitä toisesta puolesta, tämä on varmasti ihan ok.
Tässä oli keskustelun helmi

 
Yleinen vastustushan on Orpon politiikassa tiettyjä toimia kohtaan, joita on kohdennettu vain elinkeinoelämän lobbauksen tuloksena, joille ei ole pystytty osoittamaan merkittävää taloudellista vaikutusta. Rahaa on vain käytännössä siirretään kuluttajalta -> yrityksille ja saman aikaisesti siirretään myös päätäntävaltaa työntekijöiltä -> yrityksille.

Samanlainen toimihan aikanaan tehtiin Kataisen hallituksen alaisuudessa, kun yritysveroihin koskettiin ja käytännössä katsoen kaikki talousammattilaiset ovat olleet sitä mieltä, ettei se lisännyt investointeja Suomeen, tuonut lisää verotuloja vaan raha katosi johonkin ulkomaille voittoa tuottavien emoyrityksien kassaan, kun Suomessa toimivat tytäryhtiöt tekivät "tappiota" ja keräsivät verohelpotuksia. Samoin Sipilän Kiky ei tuottanut käsitääkseni mitään muuta kuin vitutusta työntekijöille, jotka pyörittelivät sen vartin viikossa enemmän peukaloitaan.

Suurin osa työläisistä hyväksyy kukkaron kiristämisen, jos samaan aikaan kiristetään myös niiltä, joilla oikeasti on varaakin maksaa.

Sairapäivän maksullisuus tulee näkymään asiantuntija-aloilla pidennettyinä sairaslomina. (esim. voin itse vannoa, että jos maksan ensimmäiseltä päivältä palkkani niin en aloita etätyöskentelemään kunnes olen täysin terve, kun nykyisin käytännössä juuri sen ensimmäisen pahimman päivän jälkeen sitä on tehnyt töitä vaikka sängystä käsin. Se mihin tällä yritetään vaikuttaa on pienpalkkaiset alat, joissa ei ole varaa olla päivääkään pois, jolloin tullaan sairaana töihin. Kukahan tästä pitkällä tähtäimellä hyötyy? Lisää porukkaa sossun-luukulle, kun jaksaminen loppuu sairauksien kiertäessä käytännössä jokaisessa flunssa-aallossa koko työpaikan. Yritykset toki löytävät aina uusia nuoria tai maahanmuuttajia, joille maksaa jotain vajaa 10 euron tuntipalkkaa huonoilla työehdoilla. Tätähän varten Kokoomus on maahanmuuttajia tänne halunnut, että "paskaduuneihin" olisi suostuvaisia tekijöitä.

Aikuskoulutustuen poistamisen edut oli laskettu myös pitkässä juoksussa negatiiviseksi. Yleisesti aikuiskoulutustukea saavat joko nostivat palkkatasoaan tai mahdollistivat työskentelemisen uudella alalla (eli eivät jääneet työttömiksi). Poistamisen syyt olivat, että tukea käyttivät pääasiassa jo korkeakoulutetut ihmiset, jolloin ei ajanut alkuperäistä asiaansa, eli duunareiden urapolun mahdollistamista siisteihin sisätöihin. Käytännössä ihan nollatason muutos taloudelle, mutta mahdollistetaan yrityksille parempi ennakoitavuus, ettei työntekijät lähde yht'äkkiä opiskeluvapaille.

Kolmas asia, josta nyt kiistellään on lakko-oikeus. Tämä on hiukan kiistanalainen. Liian vahvat liitot maksavat valtiolle rahaa johtuen suuresta julkisesta sektorista, mutta toisaalta korkea keskiluokka tuo varallisuutta kulutuksen kautta. Nyt esimerkiksi rakennusalan ongelmat johtuvat pitkälti heikon kunnallistalouden lisäksi siitä, ettei keskiluokka kykene ottamaan taloudellisia riskejä nykyisessä maailmantilanteessa. Suomessa työntekijäkustannukset eivät ole myöskään merkittäviä suhteessa vertailumaihin, joten aggressiiviset toimet perusteluineen työnantajien sanelupolitiikan vahvistamiseksi ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Jos ratkasuita haetaan, niin osa nykyisistä leikkauksista on ihan perusteltuja. Terveydenhuollosta on käytännössä pakko leikata ja keskittää toimintoja. Kehitysapu on valtion talouden kannalta hyvä kohde, koska ei käytännössä vaikuta mihinkään muuhun kuin ulkopoliittiseen maineeseen. Yrityksen mahdollisuus irtisanoa työntekijöitä on myös mielestäni ihan ok toimenpide.

Näiden lisäksi voisi ajatella pääomatulon korkeampi verottaminen. Yritysveron kasvattaminen takaisin 24%. Palkkoihin pienimpiä palkkaluokkia lukuunottamatta pieni veronkorotus esim. kestävyysvajeen korjaamisen ajaksi ja lupaus palkankorotuksista tai verovähennyksistä, kun talous taas vetää. Sen julkinen hyväksyminen, että kunnallispalveluille ei voida vaatia samaa byrokratiaa ja laatua jossain Luhangassa kuin Tampereella ja luopuminen ajatuksesta, että Suomi olisi alueittain tasa-arvoinen esim. terveyspalvelujen suhteen. Samaan syssyyn eutanasia halukkaille, niin ei tarvitse kärvistellä laiminlyötynä vihanneksena. Suurimpien eläkkeiden tiukempi verotus tai alentaminen.

Esim. jos eläkekustannuksista onnistuttaisiin nipistämään 1% niin vuotuiset menot laskisivat n. 350 miljoonalla (ja tämähän on vain kasvava luku sitä mukaan kun suuret ikäluokat eläköityvät). Yhdellä vaalikaudella tehtäisiin siis 1,4 miljardin säästöt koskien pääosin ryhmää, joka on verrattain hyvässä asemassa.

Yritysveron nostamisesta takaisin tulisi arviolta tuloja 500 miljoonaa per vuosi. Eli 2 miljardia vaalikaudellakaudella.

Jos henkilötuloveroastetta saatavia tuloja saataisiin kasvatettua 1% tulisi hallitukselle lisätuloja 350 miljoonaa (. Ajatellen, että taantuma saataisiin korjattua esim. kahdessa hallituskaudessa olisi kyse 2,8 miljardin potista.)

Osinko ja pääomatuloveron tasaveroistaminen ja koskemaan kaikkea osinkotuloa (eli ei enää verovapaita pääomatuloja), arviolta kaiken pääomatulon verottamisen ollessa esim. 34% ja pääomatulojen pysyessä 15 miljardin hujakoilla saataisiin vuosittaista veropottia kasvatettua hiukan yli miljardin verran.

Pelkästään näillä toimilla tulisi siis noin 13,5 miljardin potti kahden vaalikauden eli 8 vuoden aikana. Oletetaan, että olen laskenut kaiken päin helvettiä tässä kirjoittaessani ja leikkauksilla ja korotuksilla olisi negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (esim. osinkojen maksuun ja investointeihin) ja näistä saadaankin säästöjä vain puolet eli 6,3 miljardia, niin yli puolet Orpon tavoittelemista leikkauksista on jo suoritettu per vaalikausi. Olettaen, että siihen päälle saataisiin 2 miljardin leikkaukset terveyspalveluihin ja 1 miljardin supistukset hyvinvointialueisiin niin olisi 6 miljardin tavoite jo täynnä ennen mitään muita toimia. Sosiaalituista jos onnistuttaisiin leikkaamaan edes miljardi, kehitysavusta se 280 miljoonaa ja jos vielä allekirjoittaneen laskutkin menivät edes sinne päin niin valtiolla olisi 8 miljardin ylimääräinen potti taloutta elvyttäviin investointeihin seuraavan 8 vuoden sisällä.
 
käytännössä katsoen kaikki talousammattilaiset ovat olleet sitä mieltä
Vähän viitteitä tähän: Kuka talousammattilainen oli eri mieltä? Kerrotko jonkun muun kuin Laboren palkkalistoilla olevan ekonomistin, joka on ollut "sitä mieltä".
ei tuottanut käsitääkseni
Tän on pakko olla tosi, kun on näin hyvin lähteistetty.
Nyt esimerkiksi rakennusalan ongelmat johtuvat pitkälti heikon kunnallistalouden lisäksi siitä, ettei keskiluokka kykene ottamaan taloudellisia riskejä nykyisessä maailmantilanteessa.
Rakennusalan ongelmat johtuvat ylirakentamisesta (asunnot) ja heikosta investointihalukkuudesta ja / tai -kyvykkyydestä. Tuottavat investoinnit saisi liikkeelle tekemällä investointiympäristön houkuttelevaksi. Esim. rajoittamalla työmarkkinahäiriöriskiä.
Palkkoihin pienimpiä palkkaluokkia lukuunottamatta pieni veronkorotus esim. kestävyysvajeen korjaamisen
Verotus on ennestäänkin muissa kuin aivan alimmissa tuloluokissa ylikireää. Vähentäisi vain työntekoa, sitä enemmän mitä parempi tulotaso.
Esim. jos eläkekustannuksista onnistuttaisiin nipistämään 1% niin vuotuiset menot laskisivat n. 350 miljoonalla (ja tämähän on vain kasvava luku sitä mukaan kun suuret ikäluokat eläköityvät). Yhdellä vaalikaudella tehtäisiin siis 1,4 miljardin säästöt koskien pääosin ryhmää, joka on verrattain hyvässä asemassa.
Suuret ikäluokat (1946 - 1950) ovat kutakuinkin kaikki jo eläkkeellä, kun nuorimmatkin ovat jo yli 70-vuotiaita.
Valtion budjetista maksettavat eläkkeet ovat keskimäärin todella matalia, eivätkä ne eläkkeensaajat ole todellakaan "verrattain hyvässä asemassa".
Jos tarkoitat eläkeyhtiöiden varoista maksettavien eläkkeiden leikkaamista, kuvaa tarkemmin miten se auttaa valtiontalouden tasapainottamisessa?
Pelkästään näillä toimilla tulisi siis noin 13,5 miljardin potti kahden vaalikauden eli 8 vuoden aikana. Oletetaan, että olen laskenut kaiken päin helvettiä tässä kirjoittaessani ja leikkauksilla ja korotuksilla olisi negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (esim. osinkojen maksuun ja investointeihin) ja näistä saadaankin säästöjä vain puolet eli 6,3 miljardia, niin yli puolet Orpon tavoittelemista leikkauksista on jo suoritettu per vaalikausi. Olettaen, että siihen päälle saataisiin 2 miljardin leikkaukset terveyspalveluihin ja 1 miljardin supistukset hyvinvointialueisiin niin olisi 6 miljardin tavoite jo täynnä ennen mitään muita toimia. Sosiaalituista jos onnistuttaisiin leikkaamaan edes miljardi, kehitysavusta se 280 miljoonaa ja jos vielä allekirjoittaneen laskutkin menivät edes sinne päin niin valtiolla olisi 8 miljardin ylimääräinen potti taloutta elvyttäviin investointeihin seuraavan 8 vuoden sisällä.
En tavoita laskelmasi ideaa, mutta valtiontalouden vaje on yli kymmenen miljardia vuodessa. Leikkaustarve vuodessa on yli kymmenen miljardia. Orpon hallituksen talousohjelma on aivan liian lepsu.

edit. typoja
 
Vähän viitteitä tähän: Kuka talousammattilainen oli eri mieltä? Kerrotko jonkun muun kuin Laboren palkkalistoilla olevan ekonomistin, joka on ollut "sitä mieltä".

Tän on pakko olla tosi, kun on näin hyvin lähteistetty.

Rakennusalan ongelmat johtuvat ylirakentamisesta (asunnot) ja heikosta investointihalukkuudesta ja / tai -kyvykkyydestä. Tuottavat investoinnit saisi liikkeelle tekemällä investointiympäristön houkuttelevaksi. Esim. rajoittamalla työmarkkinahäiriöriskiä.

Verotus on ennestäänkin muissa kuin aivan alimmissa tuloluokissa ylikireää. Vähentäisi vain työntekoa, sitä enemmän mitä parempi tulotaso.

Suuret ikäluokat (1946 - 1950) ovat kutakuinkin kaikki jo eläkkeellä, kun nuorimmatkin ovat jo yli 70-vuotiaita.
Valtion budjetista maksettavat eläkkeet ovat keskimäärin todella matalia, eivätkä ne eläkkeensaajat ole todellakaan "verrattain hyvässä asemassa".
Jos tarkoitat eläkeyhtiöiden varoista maksettavien eläkkeiden leikkaamista, kuvaa tarkemmin miten se auttaa valtiontalouden tasapainottamisessa?

En tavoita laskelmasi ideaa, mutta valtiontalouden vaje on yli kymmenen miljardia vuodessa. Leikkaustarve vuodessa on yli kymmenen miljardia. Orpon hallituksen talousohjelma on aivan liian lepsu.

edit. typoja
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/mot-kysely-yritysvero-ei-ratkaise-investointeja

Siinä 30 asiantuntijaa vastannut yhteisöveroon.

https://www.doria.fi/handle/10024/185752

Tutkimus aiheesta, jossa todetaan käytännössä, että jos menetetty verohyöty oltaisiin kohdistettu suorana investointina niihin yrityksiin, jotka kasvua tarvitsivat olisi toimesta ollut jotain hyötyä.

Kikystä taas ei juuri löydä positiivisia tilastoja, mutta negatiivisia löytyy helposti. Tässä yksi niistä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pe...on-tuottavuutta-ekn-tilastojen-johtopaatelma/

Olemme kuitenkin keskustelufoorumilla emmekä akateemisessa ympyröissä ja kyse oli pitkälti omista mielipiteistäni, joten tästä syystä aikaisempi lähteettömyys. Näihin on myös kohtuu helppo löytää viiteaineistoa, kun molempiin asioihin on perehtynyt edes pintapuolisesti.

Rakennusalan sakkaus johtuu kohonneista materiaalikustannuksista ja esim. pankkien riskikartoituksista nykyisessä inflaatio- ja korkotilanteessa, jotka häiritsevät lainansaantia. Eli karkeasti ilmaistuna väestön maksukykyyn suhteessa rakentamisen hintaan. Tällä ei ole mitään tekemistä suomalaisen työmarkkinan kanssa ja esim. lakkoilulla ei ole merkittävää syy- seuraussuhdetta investointeihin asuntorakentamisessa.

https://yle.fi/a/74-20017015

Minä ja puolisoni olemme molemmat siellä +40 veroprosentissa. Meillä molemmille jää kuukaudessa merkittäviä säästöjä ja niiden sijoituksista ei tule käytännössä tule kuin marginaalisia verotuloja valtiolle nykymallilla ja sijoituksetkin ovat pääosin ulkomaisissa vihreän teknologian rahastoissa, joista ei virtaa siten edes investointeja Suomeen. Jos verotus olisi meillä esim. 5% kireämmällä niin tämä ei näkyisi suorassa kulutuksessa (koska halu pitää elämänlaadusta kiinni), mutta juurikin varallisuuden virtaamisessa rahastoihin. Toki toinen vaihtoehto valtiolla on juuri päästä niihin rahastotuottoihin paremmin käsiksi, jotka käytännössä tullaan realisoimaan vasta minun ja puolisoni eläkkeelle jäädessä tai perintöveron muodossa.

Yli 2000€ työeläkkeitä saa yli 35% väestöstä ja miehistä jo yli 50%. Näistä merkittävällä osalla on myös muita sivutuloja, kuten pääomatuloja ja valtaosalla myös muuta merkittävää omaisuutta, kuten velaton omistusasunto ja loma-asunto. Pieneen kiristykseen on varaa tästä luokasta ylöspäin ja tarvittaessa sitoa korotukset muuhun varallisuuteen. Alle 30v eivät näillä näkymin pääse eläkkeelle nykyjärjestelmällä ollenkaan, jos Suomeen ei löydy hirveätä määrää maahanmuuttajia, jotka vielä työllistyisivätkin, eivätkä vaikuttaisi huoltosuhteeseen negatiivisesti. Eli mielestäni ihan kohtuullista, että myös sinne ikähaitarin yläpäähän kohdistetaan leikkauksia.

Laskelman idea on, että Orpon hallituksen toimille on olemassa vaihtoehtoja, jotka eivät kurita vähäosaisimpaa työssäkäyvää väestöä ja siirrä tästä saatavia tuloja suoraan taas yksityisen sektorin pienelle prosentille.
 
Back
Top