Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Koulutuksesta pitäisi osata leikata fiksusti. Toisaalta siten, että sellaisia koulutuksia jotka eivät työllistä vähennetään tai ajetaan kokonaan alas. Ja toisaalta siten, että poistetaan sellaiset koulutusvaatimukset jotka eivät käytännössä ole välttämättömiä työssä selviämisen kannalta.

Valitettavasti vaan tällainen fiksu leikkaaminen on paljon vaikeampaa kuin mitä juustohöyläperiaatteella leikkaaminen eli kaikkien koulutusten laadun heikentäminen. Eri toimialojen sisältä harvemmin tulee aloitteita fiksuun kohdennettuun leikkaamiseen, kun eivät ihmiset halua sahata poikki leipäpuutaan. Ylhäältä päin määrätty ulkoinen leikkaaja (mallia Trumpin DOGE) taas herkästi ei löydä oikeita leikkauskohteita, kun asiantuntemus puuttuu.
Tässä pitäisi tulla vahvaa ohjausta ministeriöstä ja näiden leikkauksien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen olisi oltava tulospalkkioperuste johdolle, joka toteutuksesta vastaa.
 
Veikkkaan että asiantuntijavaltaisilla työpaikoilla toteutetut toimitilojen optimoinnit pitää huolen siitä että porukka pysyy etätöissä vähennyksen poistosta huolimatta. Omaa tai pienemmälle porukalle varattua työhuonetta tuskin löytyy enää monellekkaan, pikemminkin avolouhoksen työpisteen joutuu varausjärjestelmän kautta itselleen buukkaamaan
Aika monelle kunnon firma maksaa itse kompensaatiota etätyöstä (nettiyhteys ja sähkönkulutus). Ei siihen tarvitse veroeuroja sotkea.

Julkisella se on vähän toisin. Joku äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja on illat ja viikonloput koneella tekemässä jälkihoitoa, mutta ei kunnilla ole rahaa tai halua korvata peruspalkan päälle siitä, että on kone auki ja yksi huone kiinni. Luulisin.
 
Ja tämä on osa ongelmaa. Suomen BKT:ssa näkyy verrokkimaita suurempi julkinen sektori joka vielä muodostaa BKT:tä velkarahalla.
Riippuu siitä mitä nämä verrokkimaat on. Suomessa on suhteessa pienempi julkinen sektori (sekä menoina, että osuutena työvoimasta) kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.
Ja ottaa yksityinen sektorikin velkaa, esimerkiksi Ruotsi on erittäin velkaantunut tällä mittapuulla. Ei sillä lopunviimein ole väliä, onko ylivelkaantuneena valtio vai yksityiset ihmiset. Subprime-kriisissä tämä kävi erittäin hyvin ilmi.

Syy miksi taloustieteilijät yleensä haluavat lisää maahanmuuttoa, on varsin yksinkertainen. Lisää ihmisiä tarkoittaa, että heille on rakennettava asunnot ja palvelut. Tämä lisää BKT:ta ja tuo investointeja. Erilaisten bisnesten perustaminen on houkuttelevampaa väkiluvun -ja sitä myötä potentiaalisen asiakaskunnan - kasvaessa. Kuka avaa uuden kaupan väestöltään taantuvaan kylään? Aivan oikein, ei kukaan. Se piskuinen K-kauppa kitkuttaa siellä pikkuhiljaa valikoimaa supistaen, muiden ei kannata samalle apajalle yrittää.

Näin siis nostetaan bruttokansantuotetta. Mutta nostetaanko sillä hyvinvointia? No, se on vaikeampi kysymys. Ja vaikeampi mitata, joten moni taloustieteilijä, tai taloustieteen suunta, ei edes yritä. BKT = hyvinvointi, kun osa väestöstä jäätyy ja osa paistuu, niin keskimäärin asiat ovat hyvin.
 
No näin. Oon tehnyt sen n. 50% eli 960€ työhuonevähennyksen poisto jo lähes nollaa koko tuloveroalen osaltani. Loput taulukoiden indikoimasta tulonlisäyksestä sulaa YTK maksun vähennysoikeuden poistumiseen. Hiha-arviolta käteen jää 40€ enemmän vuodessa. Melkoinen VEROMOUKARI! :rolleyes:

Veroalen vuositasolla syö moninkertaisesti hallituksen aiemmin toteuttama ALV nosto.
Pieni huomio. En ymmärrä, että kaikki osallistuvat ansiosidonnaisen päivärahakassan kerryttämiseen mutta kaikilla ei ole siihen oikeutta.

En myöskään ymmärrä, että ammattiliiton jäsenmaksu jakautuu kaikkien veronmaksajien kustannettavaksi mutta siitä saatavat palvelut vain jäsenille. Järjestely joka myös ruokkii ay-toimihenkilöiden ansiotonta palkankehitystä.
 
Syy miksi taloustieteilijät yleensä haluavat lisää maahanmuuttoa, on varsin yksinkertainen. Lisää ihmisiä tarkoittaa, että heille on rakennettava asunnot ja palvelut. Tämä lisää BKT:ta ja tuo investointeja
Mahtavatko taloustieteilijät ajatella sellaista näkymää, jossa maahanmuuttaja poistaa työvoimapulan ja hyödyttää kuin Amerikkaa 1900-luvun alkupuolella tai Ruotsia 1960- ja 1970-luvuilla? Meillä on vain osaksi ihan omintakeinen ideologinen politiikka, jonka mukaan Suomen edut kuuluvat kaikille, jotka tänne saavat tossunsa. Kämpät saadaan täyteen hiekkamaista ja Afrikan sarvesta, mutta he ovat valtaosin tukien varassa ja töitä tehdessään tekevät paljolti harmaana palvelualoilla. Kuluja tulee mutta ei valtion tuloja. Kuuden euron pitsa on nykyään kahdeksan ja puoli.

Maassa pitkään asunut kielitaidoton, joka tekee pimeänä hanttihommia nostaen samalla tuet ei maksa eläkkeitäsi eivätkä hänen kymmenen pilttiään hänen eläkkeitään.

Täytyisi varmaan kylmästi miettiä, millaista väkeä tarvitsemme ja todellakin houkutella sitä ja lakata olemasta maailman sosiaalitoimisto.
 
Veikkkaan että asiantuntijavaltaisilla työpaikoilla toteutetut toimitilojen optimoinnit pitää huolen siitä että porukka pysyy etätöissä vähennyksen poistosta huolimatta. Omaa tai pienemmälle porukalle varattua työhuonetta tuskin löytyy enää monellekkaan, pikemminkin avolouhoksen työpisteen joutuu varausjärjestelmän kautta itselleen buukkaamaan
Toisaalta etätyö tuo itsessään isoja säästöjä työntekijälle, itse säästin sen 2 tuntia matka-ajassa per päivä sekä lounaan ja matkojen hinnan.
Työpaikalla oli paikat noin puolelle henkilöstöstä ja tilat avokonttori-tyyppiä...
 
Aika monelle kunnon firma maksaa itse kompensaatiota etätyöstä (nettiyhteys ja sähkönkulutus). Ei siihen tarvitse veroeuroja sotkea.

Julkisella se on vähän toisin. Joku äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja on illat ja viikonloput koneella tekemässä jälkihoitoa, mutta ei kunnilla ole rahaa tai halua korvata peruspalkan päälle siitä, että on kone auki ja yksi huone kiinni. Luulisin.
Äidinkielen opettajat hieman käsittämättömästi toki tienaavat kaikista opettajista eniten. Ilmeisesti syynä nimenomaan työn keveys, ja siitä seuraava kyky haalia tunteja.
 
Äidinkielen opettajat hieman käsittämättömästi toki tienaavat kaikista opettajista eniten. Ilmeisesti syynä nimenomaan työn keveys, ja siitä seuraava kyky haalia tunteja.
En tunne asiaa sen tarkemmin, mutta joku taas väitti, että kaikki muut opettajat vievät vähemmän töitä kotiin, ja suuri osa ei ollenkaan. Sen voi tietysti päätelläkin. Liikuntaa opettava pistää pillin puun oksaan ja lähtee kaljalle. Tai salille jne.

Äidinkielen opettajalla on pari tuntia vähemmän opetusvelvollisuutta. Se on se huojennus, mutta tuntien jälkihoitoa eniten.
 
  • Tykkää
Reactions: YJT
– Se ei kesää tee, jos tehdään pelkästään parin prosenttiyksikön yhteisöveron alennus. Mutta jos paketista saataisiin tarpeeksi iso, sitten Suomi saisi sen kaivatun käynnistysruiskeen ja aamuherätyksen talouteensa.

– Jos minä saisin päättää, laskisin yhteisöveroprosentin 15:een.

Irlanti oli karmeassa jamassa, mutta nykyään kerää paljon enemmän rahaa kuin kuluttaa. Neljän vuoden aikana hallitus ennakoi ylijäämää syntyvän 38 miljardia euroa.

Maa joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010. Kyllä on homma muuttunut.

Työttömyys on nyt matala ja ihmiset kuluttavat. Tämä näkyy vahvoina tuloveroina ja alv-tuottoina. Merkittävän osan potista tuo kuitenkin yritysverotus, joka on Irlannissa kansainvälisesti nyt varsin matala.

Tuotot ovat kasvaneet hurjasti. Yritysverotulot ovat 24 miljardia.

Onkohan yhteisöveroamme vastaava yritysvero käväisi 12,5 prosentissa mutta taitaa olla nyt 15. Vielä 1980-luvulla se oli 50 prosenttia! Sitten alettiin houkutella monikansallisia yrityksiä. Onhan siinäkin heilahteluriski: kolme yhtiötä vastasi 40 prosentista kaikista kerätyistä yritysveroista vielä vuonna 2022.

Siellä on kuitenkin tulevaisuusrahastoa tehty nuorille viime aikoina.
 
Irlanti oli karmeassa jamassa, mutta nykyään kerää paljon enemmän rahaa kuin kuluttaa. Neljän vuoden aikana hallitus ennakoi ylijäämää syntyvän 38 miljardia euroa.

Maa joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010. Kyllä on homma muuttunut.

Työttömyys on nyt matala ja ihmiset kuluttavat. Tämä näkyy vahvoina tuloveroina ja alv-tuottoina. Merkittävän osan potista tuo kuitenkin yritysverotus, joka on Irlannissa kansainvälisesti nyt varsin matala.

Tuotot ovat kasvaneet hurjasti. Yritysverotulot ovat 24 miljardia.

Onkohan yhteisöveroamme vastaava yritysvero käväisi 12,5 prosentissa mutta taitaa olla nyt 15. Vielä 1980-luvulla se oli 50 prosenttia! Sitten alettiin houkutella monikansallisia yrityksiä. Onhan siinäkin heilahteluriski: kolme yhtiötä vastasi 40 prosentista kaikista kerätyistä yritysveroista vielä vuonna 2022.

Siellä on kuitenkin tulevaisuusrahastoa tehty nuorille viime aikoina.
Siellä muistaakseni tehtiin kova päätös, että velat jätetään maksamatta. Se helpottaa paljon tuota toipumista.
 
Irlanti oli karmeassa jamassa, mutta nykyään kerää paljon enemmän rahaa kuin kuluttaa. Neljän vuoden aikana hallitus ennakoi ylijäämää syntyvän 38 miljardia euroa.

Maa joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010. Kyllä on homma muuttunut.

Työttömyys on nyt matala ja ihmiset kuluttavat. Tämä näkyy vahvoina tuloveroina ja alv-tuottoina. Merkittävän osan potista tuo kuitenkin yritysverotus, joka on Irlannissa kansainvälisesti nyt varsin matala.

Tuotot ovat kasvaneet hurjasti. Yritysverotulot ovat 24 miljardia.

Onkohan yhteisöveroamme vastaava yritysvero käväisi 12,5 prosentissa mutta taitaa olla nyt 15. Vielä 1980-luvulla se oli 50 prosenttia! Sitten alettiin houkutella monikansallisia yrityksiä. Onhan siinäkin heilahteluriski: kolme yhtiötä vastasi 40 prosentista kaikista kerätyistä yritysveroista vielä vuonna 2022.

Siellä on kuitenkin tulevaisuusrahastoa tehty nuorille viime aikoina.
Kannattaa käydä. Helvetisti asunnottomia leipäjonoja, narkkeja ja ihmispaskaa jalkakäytävillä kaikki aivan dublinin keskustassa. Leipäjonoissa porukka ihan alkuperäisasukkaita.
 
Kannattaa käydä. Helvetisti asunnottomia leipäjonoja, narkkeja ja ihmispaskaa jalkakäytävillä kaikki aivan dublinin keskustassa. Leipäjonoissa porukka ihan alkuperäisasukkaita.
Oli ainakin vielä 2015, kun viimeksi kävin, mutta muutama viime vuosi on ollut reipasta kehitystä.
 
Äidinkielen opettajat hieman käsittämättömästi toki tienaavat kaikista opettajista eniten. Ilmeisesti syynä nimenomaan työn keveys, ja siitä seuraava kyky haalia tunteja.
Menee OT:ksi, mutta asiaa jonkin verran tuntevana voin todeta, että eivät tienaa eniten, työ ei ole kevyttä eikä ole kykyä haalia ylimääräisiä tunteja.

Tai varmaan riippuu siitä, missä on töissä ja miten tekee työnsä, mutta äidinkielen opettajilla on varmasti ylivoimaisesti eniten töitä per opetustunti.
 
Viimeksi muokattu:
Menee OT:ksi, mutta asiaa jonkin verran tuntevana voin todeta, että eivät tienaa eniten, työ ei ole kevyttä eikä ole kykyä haalia ylimääräisiä tunteja.

Tai varmaan riippuu siitä, missä on töissä ja miten tekee työnsä, mutta äidinkielen opettajilla on varmasti ylivoimaisesti eniten töitä per opetustunti.
Äidinkielenopettajien opetusvelvollisuus, ts. työtunnit, on kaikista aineenopettajista pienin, eli 18h (lähde: OAJ opetusvelvollisuus). Siksi pystyvät haalimaan enemmän lisätunteja, ja siksi tienaavat keskimääräisesti eniten.

Tästä aika moni muun aineen opettaja, etenkin luonnontieteiden opettajat, ovat perinteisesti olleet katkeria. Tähän aina silloin tällöin penätään uudistuksia, mutta ei näytä olevan isompia muutoksia tulossa.
 
Back
Top