Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Benelli]

Hyvä esimerkki byrokratian kukkasesta, joka ei ainakaan helpota yrittämistä.

EU muutti muoviasetusta, ja se tulee nyt kalliiksi retkeilyastioita valmistavalle suomalaisyritykselle

Biokomposiittia materiaalinaan käyttävissä suomalaisyrityksissä harmitellaan EU:n muuttunutta muoviasetusta.

yle.fi

Ihan kuin myrkyllisten puulajien käyttämistä ei voisi kieltää. Joku vihervassari tai riemuidiootti on päässyt on päättävään asemaan.

 

[mikæl]

Toisaalta tavallista on sijoittaa se raha ulkomaille, paremmin vetäville markkinoille.

Tämän ehkäisyyn voisi pohtia jotain protektionistista porkkanaa. Vai kieltääkö EU lainsäädäntö?

Kyllä täällä asuva sen keskimäärin mielellään tänne sijoittaa. Moni haluaa kiinteämmän ”yhteyden rahaansa”. Tarkoittaa vain, että osingon nosto olisi verotuksellisesti edes Ruotsin ja Viron kanssa kilpailukykyinen.

Ja omat sijoituksemme poikivat muidenkin sijoituksia.

 

[PEMM]

Kyllä täällä asuva sen keskimäärin mielellään tänne sijoittaa. Moni haluaa kiinteämmän ”yhteyden rahaansa”. Tarkoittaa vain, että osingon nosto olisi verotuksellisesti edes Ruotsin ja Viron kanssa kilpailukykyinen.

Ja omat sijoituksemme poikivat muidenkin sijoituksia.

Muutama vuosi sitten 40% uusista sijoituksista meni ulkomaille. Pitkällä aikavälillä ei niin hyvä.

Suomalaiset hullaantuivat ulkomaisista osakkeista: Uusista sijoituksista jo lähes 40 % menee ulkomaille – Tesla on piensijoittajien suosikki

Suomalaisten omistamien ulkomaisiin pörssien listattujen osakkeiden arvo kaksinkertaistui vuodessa. Teslaa moni on jo myymässä.

yle.fi

Kokonaisuutena ulkomaisiin pörsseihin listattujen osakkeiden osuus kaikista suomalaisten omistamista pörssiosakkeista on yhä alle kymmenys. Vuoden kuluessa ulkomaisten osuus on kasvanut noin kaksi prosenttiyksikköä.

Suomalaiset sijoittivat viime vuonna osakkeisiin noin 1,6 miljardia euroa uutta rahaa. Noista nettosijoituksista noin 600 miljoonaa euroa kohdistui ulkomaisiin yhtiöihin.

– Se on jo lähes 40 prosenttia, Suomen Pankin Aaltonen sanoo.

 

[aissi]

Niin kai sijottaimisessa on tarkoituksena sijoittaa sinne missä näkee itse arvonnousua. Se mitä itse arvostaa on jokaisen oma asia, toiset arvostaa tuottoa ja toiset kotimaisuutta, jne (vihreää ja kaikkea sellasta pumpulia ja ihanaa). Pääasiassa kuitenkin sijoitetaan sen takia että se tuottais mahdollisimman hyvin aikavälillä minkä itse on määrittänyt. Se että me saatais enemmän sijoituksia suomeen tarkoittaa että sitä verotusta pitäisi ohjata suuntaan joka toimii porkkanana (jos se on keppiä niin siitä ei kärsi kuin se piensijoittaja/eläkesäästäjä tyyppinen kansalainen). Ei kokeilla ottaa vähästä paljoa vaan todella paljosta vähäsen --> saattaisi vaikka tuottaa pitkässä juoksussa enemmän.

Ja vielä kerran, siihen on syy miksi osa sijoituksista valuu ulkomaille ja se on puhtaasti tuotto. On suomessakin vielä instrumentteja mitkä ovat hyvinkin kilpailukykyisiä, mutta niitä ei ole paljoa eikä niistä moni tiedä saati ole perhehtynyt miten niitä kuuluisi käyttää.

Mutta se että me kokeillaan saada siltä pieneltä osalta ja tietystä summasta paljon on jotenkin hassua. Miksi me ei kokeilla saada tänne isompaa osaa ja isompaa summaa jos otettaisikin vähemmän? Jos sä saisit oikeasti verohyötyä sijoituksista tänne niin kyllä se raha perille löytää. Sitä verotusta voisi hyvin fiksata alentamalla kiinteänomaisuuden tuoton prosenttia reilusti

Toi ylen juttu että 1,6 miljardia meni ulkomaile. Otetaan asiaan perspektiiviä esim Nordnet (joka on kai se suosituin palvelu yksityishenkilöiden parissa).
- Heillä on noin 650 000 suomalaista asiakasta.
- Nordnetin suomalaisten asiakkaiden keskimääräinen kuukausisijoitus rahastosäästösopimuksella on 240 euroa
- Vuonna 2022 heillä oli yli 200 000 osakesäästötiliä, ja suomalaisia asiakkaita noin 500 000
- Voisi kuvitella että nykyään 650 000 asiakkaasta heitä olisi 300 000 - 350 000, joten lasketaan 325 000
- Tämä ajaa summan 240x325000x12= 936 000 000,00€
- Eli summasta about 60% tulee pelkästään kotitalouksilta, normaalin säästämisen määrästä

Eli melko pienistä summista tulee melko suuri määrä.

 

[PEMM]

Ja vielä kerran, siihen on syy miksi osa sijoituksista valuu ulkomaille ja se on puhtaasti tuotto.

Siksi ehdotinkin porkkanaa. Joku parin prosentin etu alkaisi jo kiinnostaa. Muutenkin olisi hyvä saada raha tileiltä talouteen kasvamaan. Turhan moni pelkää rahastosijoittamistakin.

 

[Vonka]

Sama, ensimmäiset kesätyöt 14-vuotiaana.

Paljonkohan noiden ensimmäisten työvuosien eläkemaksujen tuotto nykyään olisi korkoa korolle vaikutuksen ansiosta?

Niillä Orpo rahoitti yhteisöveron alentamisen aiheuttaman vajauksen.

 

[J0h1F]

Melkoisen lobbariryntäyksen tuo ainakin saisi aikaiseksi, kun Fortum ja Pörriäiset sun muut hakisivat jollain verukkeella perheyritysstatusta. Marginaalisten porsaanreikien sijaan ennustan käytännön toteutukseen ammottavia aukkoja.

Periaatteen tasolla kuitenkin ihan kannatettavia ajatuksia, jotka vastaavat moniin nykymallin ongelmiin. Tällä hetkellä järjestelmä ei tunnista tilanteiden moninaisuutta ja aiheuttaa kohtuuttomuuksia.

Eihän tuo olisi mahdollista noilla määrittelemilläni spekseillä, koska se pakottaisi yritykset pois pörssistä ja estäisi kaiken kaupankäynnin niiden osakkeilla, ja olisi laajan omistajapohjan yrityksessä aivan mahdotonta, koska aina osakkaan kuollessa pitäisi yrityksen omaisuus inventoida kuten kuolinpesä. Et lukenut kunnolla koko ajatusta.

 

[Karkki90]

Eihän tuo olisi mahdollista noilla määrittelemilläni spekseillä, koska se pakottaisi yritykset pois pörssistä ja estäisi kaiken kaupankäynnin niiden osakkeilla, ja olisi laajan omistajapohjan yrityksessä aivan mahdotonta, koska aina osakkaan kuollessa pitäisi yrityksen omaisuus inventoida kuten kuolinpesä. Et lukenut kunnolla koko ajatusta.

Kunhan speksit on edestä ja takaa lobattuina viety lainsäädäntöön on kaikki mahdollista.

Voi olla että luin mutten ymmärtänyt?

 

[mikæl]

0,9% ja 2,6% – Suomi– Ruotsi-maaottelussa kasvujarru tekee rumaa jälkeä

Suomelle ja Ruotsille ennustetuissa kasvuluvuissa on hätkähdyttävä ero.

www.kauppalehti.fi

EU:n komission ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,9 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsi yltää 2,6 prosentin kasvuun. Maaottelu ei kovin tasaiselta näytä.

 

[Pihkakoski]

Kyllä tuossa varallisuuden jakautumisessa mihin jossakin aiemmassa viestissä viitattiin. Merkittävää muutosta on tapahtunut. Aikavälillä vuodesta 2004, vuoteen 2023 varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta on Suomessa noussut 42,5% --> 51,8%.

Tässä mediaaninettovarallisuuden (reaali) muutokset 2009-2023 viidellä alimmalla kymmenesosajoukolla (10-50%). Kokonaisnettovarallisuuden ollessa näin voimakkaasti yläkerrokseen painottunut, mediaani varmaankin keskiarvoa parempi kuvaajana. Muuttujat esillä. Sattuneista syistä johtuen, tilastojen pudotus vuodelle 2023 kovin jyrkkä on.



Eri maiden vertailu ei aivan suoraviivaista ole. Muuhun euroalueeseen verrattuna, Suomessa ja Saksassa varallisuus on voimakkaammin keskittynyt. Tuo laskee mediaania ja nostaa keskiarvoa kun usein vertailuissa esitetään kotitalouksien varallisuus klönttinä. Osassa Etelä-Eurooppaa taas talouksissa on keskimäärin enemmän aikuisia, joten noissa käppyrät ikäänkuin kivemmilta näyttävät per kotitalous kuin mitä todellisuus on.

Tästä voi käydä ihmettelemässä EK:n antia. Tuossa myös euroalueen vertailulukuja.

https://www.eurojatalous.fi/fi/2024/artikkelit/ekp-julkaisee-uutta-kokeellista-tilastotietoa-kotitalouksien-varallisuudesta/?print_page=1

Eivät nuo tietenkään kokonaista kuvaa tilanteesta anna. Mutta äkkinäisempi saattaisi esittää tulkintaa vähävaraisten kaventuneesta leivästä? Taloustiede on siitä mukavaa, että tuo antaa mahdollisuuksia hyvin laajan skaalan tulkintoihin. Varsinkin tulevia linjoja argumentoidessa. Ja saattaa noissa joskus hieman politiikkaakin mukana olla...

 

[baikal]

Ilman talouteen syntyvää pöhinää kaikki muu on lillukanvarsia kansantalouden kokonaisuutta tarkasteltaessa. Talous pyörimään juuresta alkaen tarkoittaa lähes kaikkea. Nyt tehtyjen päätösten myötä juuritalous sakkaa lujaa ja siitä se efekti etenee.

Pk yritysten kasvuongelmista ei näköjään palstalla tiedetä mitään. Eri puolueiden ja tahojen viskomia luita nakerrellaan sitä innokkaammin. Otan inhoittavan esimerkin.

Puunjalostusfirma x yrittää aloittaa viennin. Alueen pankki taas on alueen puunjalostusökyfirman taskussa. Lopun arvaatte. Eli suomi pursuaa näitä rakenteita, joilla on poliitikkojen siunaus ja suojelu. Ja tämä on vain pikkiesimerkki.

 

[aissi]

Suomen talous ei lähde pyörimään sillä että naapurin Teppo myy naapurin Matille perunan jonka Matti myy Maijalle jotta Maija voi tehdä kalakeittoa. Se että me pyöritetään rahaa keskenään täällä ei auta yhtään mitään. Me tarvitaan rahaa ulkopuolelta ja velka ei ole vaihtoehto, tai sit voidaan pyytää tytöt taas hoitamaan valtion asioita. Se millä homma lähtee pyörimään on kilpailukyvyn nosto joka johtaa ulkomaalaisten sijoittajien/rahan tänne valumiseen. Suomi on vientivetoinen maa ja tää on varmasti meille kaikille selvää. Se millä se raha tänne saadaan on verotuksen huojentaminen, se millä me saadaan PK yritykset kasvuun ja kannattavaksi on verotuksen keventäminen ja työnantamisen helpottaminen. Siellä on paljon asioita joita voidaan tehdä, mutta tietyt järjestöt haraa vastaan ihan helvetisti.

Me tarvitaan
- Verotuksen järkevöittämistä
- Yrityksille työnantamisen helpottamista
- Yleistä kilpailukyvyn nostamista verrattuna kilpaileviin maihin
Näillä me tehdään meistä kiinnostava kohde sijoittaa ja näillä me annetaan yrityksille mahdollisuus kasvaa ja kehittää itseään muuttuvassa maailmassa ja markkinassa.

Mitä me ei tarvita
- Velkaa jolla puuhaillaan Tepon,Matin ja Maijan tyyppistä pisnestä
- Liian avokätistä sosiaalitukea (toki turvaverkko pitää olla kansalaisille)


Kasvu lähtee viennistä ja työt löytyvät pk yrityksistä

 

[tonoppa]

Hyvin menee.

Velkaantuminen | Suomi joutuu EU:n ”tarkkailuluokalle”: Tätä se tarkoittaa

Suomi rikkoo EU:n taloussääntöjä, joten komissio esittää odotetusti niin sanotun alijäämämenettelyn käynnistämistä.

www.hs.fi

Suomi joutunee alkuvuonna Euroopan unionin niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio esitti menettelyn käynnistämistä tiistaina, ja EU-maiden valtiovarainministereiden odotetaan tekevän päätöksen menettelyn käynnistämisestä alkuvuodesta.

Syynä ”tarkkailuluokalle” joutumiseen on EU:n taloussääntöjen rikkominen.

Säännöt asettavat jäsenmaiden velkaantumiselle kaksi rajoitetta: julkista velkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja vuotuinen alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä tarkoittaa, että julkisen talouden vuotuiset menot ylittävät tulot.

Komission mukaan Suomi rikkoo molempia sääntöjä.

Komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen velkasuhde nousee tänä vuonna 88,1 prosenttiin ja siitä edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämä on ennusteen mukaan tänä vuonna peräti 4,5 prosenttia, mistä se laskee 3,9 prosenttiin vuonna 2027.

Alijäämät ovat niin suuria, että edes puolustusmenojen kasvuun liittyvä väliaikainen helpotus ei enää riitä pelastamaan Suomea tarkkailuluokalta.

”Suomen kohdalla 3 prosentin alijäämärajan ylitys selittyy vain osin kasvavilla puolustusmenoilla ja kansallisen poikkeuspykälän tarjoamalla joustavuudella. Siksi komissio harkitsee suosittelevansa liiallisen alijäämän menettelyn avaamista Suomelle”, päätöksessä todetaan.

Komission päätös oli odotettu.

 

[baikal]

Talous kuntoon!

 

[Vonka]

Puunjalostusfirma x yrittää aloittaa viennin. Alueen pankki taas on alueen puunjalostusökyfirman taskussa. Lopun arvaatte. Eli suomi pursuaa näitä rakenteita, joilla on poliitikkojen siunaus ja suojelu. Ja tämä on vain pikkiesimerkki.

Tämä on pitkän ketjun toinen havainto, joka on veristä totta ja joka pitäisi ottaa vakavasti.

 

[mikæl]

Hyvin menee.

Sanoisin, että hyvä asia. Ainoastaan toivottavaa, ettei luottoluokituksiin vaikuta - mutta tuskin.

Mutta hallitus saa vähän selkänojaa kun taloutta pitää rempata. Ei oppositiokaan yhtenään ja tyhjää populääristi räyskytä kun ohjeet tulee isolta tilalta. Veikkaan, että EU ei ehdota lisävelanottoa. Samalla voisi tarkastella niitä EU:n maksuosuuksia.

 

[Vonka]

Mutta hallitus saa vähän selkänojaa kun taloutta pitää rempata.

Miten on mennyt noin niin kuin tähän asti?

No, tätä samaa se on tietysti ollut jo vuodesta 2007.

 

[Vonka]

Mennään asiaan.

Suomi vie Ruotsiin ja Saksaan molempiin yleensä 11+ prosenttia kaikesta viennistä. Jenkkeihin aika paljon myös ja Hollantiin.

Miksi Ranskan, ison eurooppalaisen maan, osuus on vain 2,9 %? Ei ole edes kymmenen joukossa.

NIinpä.

 

[-TripleX-]

Mennään asiaan.

Suomi vie Ruotsiin ja Saksaan molempiin yleensä 11+ prosenttia kaikesta viennistä. Jenkkeihin aika paljon myös ja Hollantiin.

Miksi Ranskan, ison eurooppalaisen maan, osuus on vain 2,9 %? Ei ole edes kymmenen joukossa.

NIinpä.

Matemaattisesti se on aika mahdotonta, että kaikkiin maihin on suuri osuus.

 

[Vonka]

Matemaattisesti se on aika mahdotonta, että kaikkiin maihin on suuri osuus.

Tässä on kyse siitä, että Ranskassa on enemmän potentiaalia meille kuin hyödynnämme. Kyllä ne suhteet sitten asettuvat.

”Suomalaisfirmoilla on asenneongelma Ranskaa kohtaan” – näistä syistä Suomen vienti Ranskaan ei lähde lentoon

Suomen vienti Ranskaan laahaa, vaikka maa on Euroopan toiseksi suurin talousalue. Asiantuntijan mukaan Ranska voisi paikata menetettyä Venäjän vientiä.

yle.fi