"Pällitesti"

[KymJP1/96]

Tuossa eräänä päivänä tuli muisteltua inttiaikoja yms. ja siinä tuli puheeksi nuo niin sanotut pällitestit. Itse kun astuin harmaisiin, niin vakaa tarkoitus oli päästä RUKkkiin tai AUKkiin ja sitä kautta sitten pällitestissä yritin vastailla niin kuin mukamas halutaan vastattavan. No homma meni tietenkin sitä kautta metsään ja lopputuloksena P1 testistä arvosana 9 ja P2 testistä arvosana 1. Minulle sitten sanottiin suoraan, että älä turhaan hae AUK tai RUK. No tuossa vaiheessa tämä ei enää sinänsä haitannut, kun hento ja lapsekas poika joka tuolloin olin, oli päättänyt 8kk riittävän sitä rääkkiä. Näin vanhempana mieli ja motivaatio olisi ihan erilainen.

Mutta se mikä on herättänyt ajatuksia on, että vaikuttaako tuo kustu P2 testi muuallakin, kuin vain silloin paikan päällä intissä? Koska myöhemmin hain 4 kertaa YK-joukkoihin ja aina anomus hylättiin. Kaikki muut asiat kun olivat kunnossa ja muun muassa oma ammatti juuri sellainen jota sinne etsittiinkin. Oliko se tuo pällitesti, joka esti pääsyn joukkoihin? Nuo hylkäykset kun aiheuttivat aika rankkaakin vitutusta silloin ja vieläkin harmittaa kun pienimuotoinen ”unelma” ei toteutunut. Mutta voiko tuo pällitesti vieläkin kummitella jossain taustalla? Jos vaikka haen aselupaa, niin kaivetaanko sieltä tuo testi esiin ja todetaan minun olevan epästabiili tjsp henkilö?

Mikä noissa testeissä on skaala? Onko P2 testin arvosana 1 täysin psykopaatti ja hylätty vai? Entä onko tuo P1 testin skaala 0-10 ja onko nuo jotenkin yhteneviä esim. Mensan testien kanssa?

 

[koponen]

Tietoa P1-testistä esim: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11120/URN_NBN_fi_jyu-2007274.pdf?sequence=1

 

[Suis]

Aseen hankkimisluvan jättämisen yhteydessä joudut tekemään uuden "Pällitestin", siinä kannattanee vasta niinkuin sinusta tuntuu eikä niinkun oletat toivottavan....
Tod näk tuo Intin testin tulkinta menee samoin.

Suis

 

[Laamanator]

P2 testistä arvosana 1.

Mielenkiinnosta kysyn, että minkälaisia vastauksia kuvittelit P2-kokeessa haluttavan? Tuloksesta päätellen oma käsityksesi halutuista vastauksista ei selvästikään ole vastannut Puolustusvoimien käsitystä. P2-kokeen tuloksena 1 on todella heikko suoritus.

P2-koe perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI) testiin, jonka toimintaperiaate on kuvattu tarkemmin esimerkiksi wikipediassa seuraavan linkin takana: http://en.m.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Multiphasic_Personality_Inventory

MMPI-testissä mitataan "hassuilla kysymyksillä" eri osa-alueita, joita käsittelevien kysymysten tulokset pisteytetään ja niiden perusteella luodaan käyrämäinen profiili. Alussa testaaja (esim. PV) määrittelee testattavilta kandidaateilta halutun ja salassa pidetyn ihanneprofiilin (esim. johtajaominaisuudet) reunaehtoineen, johon testattavien tuloksia verrataan. Tällaisissa kokeissa ei virallisen totuuden mukaan ole oikeita tai vääriä vastauksia, mutta se ei pidä paikkaansa, koska oikeat vastaukset on kuitenkin etukäteen ihanneprofiilin avulla määriteltyjä.

Mitä lähemmäksi onnistuu ihanneprofiilia pääsemään ja ilman reunaehdoista poikkeamista, sitä paremmat pisteet kokeesta on mahdollista saada. Testiin sisäänrakennettuna ominaisuutena se on muka huomaavinaan, mikäli testattava yrittää vastata epärehellisesti (L-score) tai mikäli jotkut erityispiirteet korostuvat liikaa. Tämän vuoksi virallisen totuuden mukaan P2-koetta ei voi huijata.

Tällaiset "psykoloogiset testit" ovat toki hauskoja seuraleikkejä, mutta niihin osallistumisessa on perusvaatimuksena vähintään se, että on riittävästi perehtynyt niiden testausmenetelmään ja toimintaperiaatteeseen. Kun nämä perusasiat tiedostaa, niin pysyy paremmin tilanteen tasalla sekä myös P2- ja P2b-kokeet tarkoitusperineen muuttuvat kohtalaisen läpinäkyviksi. Tällöin "hassut kysymyksetkään" eivät ole enää niin hassuja, vaan ne ovat ihan oikeita vakavasti otettavia ja varsin johdattelevia kysymyksiä.

Tällaisten pseudotieteellisten seuraleikkien tunteminen on nykyaikana hyvin tärkeää, koska niihin saattaa elämänsä varrella törmätä melkein missä tahansa. Puolustusvoimat sotakouluineen ei ole ainoa "psykoloogisia testejä" teettävä toimija, vaan samanlaisia testipaketteja teetetään myös erilaisten HR-konsulenttifirmojen toimesta eri firmojen rekrytointiprosesseissa oleville työnhakijoille. Yksilötasolla harmittaa aivan varmasti, jos esimerkiksi unelmien työpaikka ja kuukausipalkka kariutuvat siihen, että vastaa jossain pseudotieteellisessä humpuukitestissä harkinneensa lapsena kukkakauppiaan uraa.

Lisäboonuksena testaavasta psykoloogista itsestään tulee yllättäen testattava.

 

[YliKoo]

Yllättävä piikki 90-91. Voisiko johtua lamasta, synkkä työllisyystilanne ja haluttiin ehkä olla pitempään intissä? Tai sitten arveltiin että AUKki ja RUKki saattaisivat auttaa työnhaussa. Useammatkin saattoivat suunnitella uraa armeijassa.

 

[Cold Will]

Tällaisissa kokeissa ei virallisen totuuden mukaan ole oikeita tai vääriä vastauksia, mutta se ei pidä paikkaansa, koska oikeat vastaukset on kuitenkin etukäteen ihanneprofiilin avulla määriteltyjä.

Nyt tuli sen verran virheellisiä näkemyksiä psykologisesta testaamisesta että en näin myöhään illasta jaksa kommentoida kuin tätä yhtä kohtaa. Kun sanotaan että persoonallisuustesteissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia niin sillä tarkoitetaan sitä että kokonaisuus ratkaisee. Ei ole mitään "yhden suhde yhteen unelma profiilia" johon hakijaa verrataan. Tässä tapauksessa PV on asettanut tiettyjä ominaisuuksia joita toivotaan/ei toivota ja niitä haetaan. Psykologinen testaaminen aina koostuu useasta testistä, haastattelusta, taustamateriaalista jne. Jos tehdään nopeaa massatestausta joissa pyritään löytämään hakijoista vain selvästi täysin epäkelvoin aines niin, testaamista voidaan keventää. Psykologinen soveltuvuustestaus on yhteistyötilanne jossa myös hakijan oma etu on tulla hylätyksi mikäli hän on tehtävään soveltumaton. Siksi oma neuvoni testattavaksi menevälle on että ottaa rennosti ja on oma itsensä.

 

[ajs178]

Itse muistelisin, että näissä kokeissa samat kysymykset toistuivat useita kertoja, mutta eri sanamuodoin ja esim. kääntäen positiiviset väittämät negatiivisiksi. Esim. "haluaisin olla laulaja" ja sitten myöhemmin samassa kokeessa tuli vastaan "en haluaisi olla laulaja". Huhu kertoi, että piti vastata mahdollisimman yhdenmukaisesti eli, jos samaa asiaa tai lähes samaa asiaa kysytään uudestaan, niin pitää vastata samalla tavalla kuin vastasit aiemmin. Se oli kuulemma hullun merkki, että ensin haluaa olla laulaja, mutta 50 kysymystä myöhemmin ei enää haluakaan olla laulaja.

Sitten toinen "vihje" oli tietenkin olla vastaamatta typerästi: ei kukaan täysjärkinen vastaa, että "kyllä, toisinaan tuntuu kuin vanne kiristäisi päätäni". Tai "kyllä, näen usein painajaisia". Jos vähänkään miettii, millainen ympäristö armeija on, niin totta kai sinne halutaan tasapainoisia ihmisiä, eikä jotain tyyppejä, jotka joka yö herää painajaisiin.

Johtajaluonnetta sieltä haettiin monilla kysymyksillä - esim juuri tuo "haluaisin olla laulaja" - eli jos haluat olla yleisön edessä, esiintyä julkisesti ja esityksesi kautta kontrolloida yleisöä, niin se on vähän kuin joukon edessä esiintyminen armeijassa, jne.

Mitään oikeaa tietoa ei minulla ole tämän testin rakenteesta, mutta yllä oleviin päätelmiin kavereiden kanssa tultiin, kun pähkäiltiin ja naurettiin testiä jälkeenpäin.

En muista, minkä tuloksen tällä logiikalla vastaten sain, mutta RUK:n kävin, joten ei kai ihan huonosti voinut mennä.

 

[Laamanator]

Nyt tuli sen verran virheellisiä näkemyksiä psykologisesta testaamisesta että en näin myöhään illasta jaksa kommentoida kuin tätä yhtä kohtaa. Kun sanotaan että persoonallisuustesteissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia niin sillä tarkoitetaan sitä että kokonaisuus ratkaisee. Ei ole mitään "yhden suhde yhteen unelma profiilia" johon hakijaa verrataan. Tässä tapauksessa PV on asettanut tiettyjä ominaisuuksia joita toivotaan/ei toivota ja niitä haetaan. Psykologinen testaaminen aina koostuu useasta testistä, haastattelusta, taustamateriaalista jne. Jos tehdään nopeaa massatestausta joissa pyritään löytämään hakijoista vain selvästi täysin epäkelvoin aines niin, testaamista voidaan keventää. Psykologinen soveltuvuustestaus on yhteistyötilanne jossa myös hakijan oma etu on tulla hylätyksi mikäli hän on tehtävään soveltumaton. Siksi oma neuvoni testattavaksi menevälle on että ottaa rennosti ja on oma itsensä.

Väsymyksen myötä myös luetun ymmärtäminen on ilmeisesti vähän sumentunut tai kirjoittamani viesti on jäänyt kokonaan lukematta.

Psykoloogisessa testissä sen tuloksena tuottama profiili on ratkaiseva kokonaisuus, joka muodostuu eri mitattavien osa-alueiden tulosten summasta. Näitä vertaillaan haluttujen ominaisuuksien mukaiseen profiiliin ja sen osa-alueisiin. Oikeat vastaukset ovat ne vastaukset, joiden avulla pääsee mahdollisimman lähelle testaajan haluamaa tulosta ja onnistuu vähintään mahduttamaan itsensä vaadittuihin reunaehtoihin.

Psykoloogiset testaustilanteet ovat koe- ja kilpailutilanteita siinä, missä kaikki muutkin testit, kokeet ja arvosteltavat suoritukset, joiden perusteella laitetaan väkeä paremmuusjärjestykseen. Huono suoriutuminen tuottaa vain epäonnistumisen, kuten viestiketjun aloittajan tapauksessa on käynyt.

 

[ajs178]

Väsymyksen myötä myös luetun ymmärtäminen on ilmeisesti vähän sumentunut tai kirjoittamani viesti on jäänyt kokonaan lukematta.

Psykoloogisessa testissä sen tuloksena tuottama profiili on ratkaiseva kokonaisuus, joka muodostuu eri mitattavien osa-alueiden tulosten summasta. Näitä vertaillaan haluttujen ominaisuuksien mukaiseen profiiliin ja sen osa-alueisiin. Oikeat vastaukset ovat ne vastaukset, joiden avulla pääsee mahdollisimman lähelle testaajan haluamaa tulosta ja onnistuu vähintään mahduttamaan itsensä vaadittuihin reunaehtoihin.

Psykoloogiset testaustilanteet ovat koe- ja kilpailutilanteita siinä, missä kaikki muutkin testit, kokeet ja arvosteltavat suoritukset, joiden perusteella laitetaan väkeä paremmuusjärjestykseen. Huono suoriutuminen tuottaa vain epäonnistumisen, kuten viestiketjun aloittajan tapauksessa on käynyt.

Mutta se riski lienee olemassa, että jos vastaat ihanneprofiilin mukaan, mutta et totuuden mukaan, niin saatat saada ko. työpaikan, johtajakoulutuksen, tms. mutta elämä tulee olemaan tuskaa,koska et pärjää hommassa kovin hyvin.

 

[MoRsE]

Kiinnostava, että armeija-aikani 1996-97 huomataan tilastossa Korkein saavutus, ja sitten alamäki

 

[Cold Will]

Mutta se riski lienee olemassa, että jos vastaat ihanneprofiilin mukaan, mutta et totuuden mukaan, niin saatat saada ko. työpaikan, johtajakoulutuksen, tms. mutta elämä tulee olemaan tuskaa,koska et pärjää hommassa kovin hyvin.

Juuri tätä tarkoitan sillä kun sanoin että ei ole oikeaa ja väärää vaan jos soveltumaton henkilö ei tule valituksi niin se on myös hän oma etunsa. Hän voi hakeutua tehtäviin joihin soveltuu paremmin. Näiden PV'n tekemien testausten yksi puoli on myös tutkimus. Välttämättä valintaprosessissa ei painoteta kovin paljoa tätä kyseistä testiä vaan enemmän esim haastattelua, taustatietoja yms ja testi tehdään osin myös siksi että sillä kerätään väestötason tutkimusmateriaalia PV'n käyttöön.

Ottakaa ihmiset huomioon että PV on yksi Suomen psykologian tärkeimmistä asiantuntijoista. Heillä on valtava ainoistomäärä, kokemus ja ammattilaiset näitä valintaprosesseja suunnittelemassa. Kyllä he tietävät mitä tekevät.

 

[taktinen taistelumajava]

Ottakaa ihmiset huomioon että PV on yksi Suomen psykologian tärkeimmistä asiantuntijoista. Heillä on valtava ainoistomäärä, kokemus ja ammattilaiset näitä valintaprosesseja suunnittelemassa. Kyllä he tietävät mitä tekevät.

Mika Aalto taas totesi väitöskirjassaan jotain aivan muuta.

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437

Kadettikouluun on päässyt opiskelemaan vaikka P1 arvo on neljä! Väitän, että mihinkään muuhun korkeakouluun ei pääse tuollaisilla hengenlahjoilla.

 

[taktinen taistelumajava]

Juuri tätä tarkoitan sillä kun sanoin että ei ole oikeaa ja väärää vaan jos soveltumaton henkilö ei tule valituksi niin se on myös hän oma etunsa.

Jotainhan se kertoo testaamisesta, että ruotsissa tehtiin seurantatutkimus jossa tutkittiin älyllisesti kehitysvammaisiksi diagnosoitujen lasten myöhempiä vaiheita. Joukosta löytyi jopa tapauksia jotka olivat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Mielestäni ilmiö kertoo ruotsalaisten leväperäisestä suhtautumisesta asiaan - diagnoosin saaneet tulisi sulkea suljettuihin asumisyhteisöihin tai vähintään siirtää erityisopetukseen.

 

[Cold Will]

Mika Aalto taas totesi väitöskirjassaan jotain aivan muuta.

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437

Kadettikouluun on päässyt opiskelemaan vaikka P1 arvo on neljä! Väitän, että mihinkään muuhun korkeakouluun ei pääse tuollaisilla hengenlahjoilla.

Näin on. Tässä on nyt erotettava kaksi elementtiä: 1. he jotka suunnittelevat ja tekevät valintaprosessin annettujen kriteerien pohjalta 2. He jotka ylimällä tasolla päättävät millaista porukkaa halutaan.
Ei paljoa auta jos valinnasta operationaalisella tasolla ovat ammattilaisia jos strategisella tasolla ei ole näkemystä todellusuuden haasteista.

 

[Cold Will]

Jotainhan se kertoo testaamisesta, että ruotsissa tehtiin seurantatutkimus jossa tutkittiin älyllisesti kehitysvammaisiksi diagnosoitujen lasten myöhempiä vaiheita. Joukosta löytyi jopa tapauksia jotka olivat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Mielestäni ilmiö kertoo ruotsalaisten leväperäisestä suhtautumisesta asiaan - diagnoosin saaneet tulisi sulkea suljettuihin asumisyhteisöihin tai vähintään siirtää erityisopetukseen.

En tunne tapausta mutta erityisen noloksi ton tekee se jos kyseessä on ollut kykytestaus. Se kun on huomattavasti vähemmän tulkinnanvaraista kuin persoonallisuustestaus.

 

[KymJP1/96]

Mielenkiinnosta kysyn, että minkälaisia vastauksia kuvittelit P2-kokeessa haluttavan? Tuloksesta päätellen oma käsityksesi halutuista vastauksista ei selvästikään ole vastannut Puolustusvoimien käsitystä. P2-kokeen tuloksena 1 on todella heikko suoritus.

En muista enää mitään tuosta testistä, mutta silloin oli halu päästä johonkin ja muistan kyllä tarkkaan, että jokaista vastausta mietiskelin ja pohdin mitä kannattaa vastata. No kait sitten meni vastaukset ristiin ja homma kusi. Mistään uusimisen mahdollisuudesta ei silloin puhuttu vaikka ilmeisesti olisikin ainakin nykyään mahdollista.

Ja sanottakoot se tässä ja nyt, että mikään idiootti, pälli, mielisairas tai kehitysvammainen en ole . Tai no oikeasti sairashan ei koe edes olevansa sairas, joten kait sitä saatetaankin olla sekaisin? Testissä olin vain ajattelematon lapsi joka ei oikein osannut ja älynnnyt. Omalta kohdaltani pitää sanoa, että paras aika suorittaa armeija olisi ollut 10v myöhemmin, tai vaikka nyt.

Mutta mitä tästä opimme... Älkää miettikö vaan vastatkaa rehellisesti. Ei vainoa tulevaisuudessa. Mutta kyllä sylettää vieläkin, kun eräs tuttukin jota voi hyvin kuvailla sanalla "pälli" on ollut vuoden Yk-joukoissa ja itsellä vain hylsyjä paukkui.

 

[Laamanator]

Juuri tätä tarkoitan sillä kun sanoin että ei ole oikeaa ja väärää vaan jos soveltumaton henkilö ei tule valituksi niin se on myös hän oma etunsa. Hän voi hakeutua tehtäviin joihin soveltuu paremmin. Näiden PV'n tekemien testausten yksi puoli on myös tutkimus. Välttämättä valintaprosessissa ei painoteta kovin paljoa tätä kyseistä testiä vaan enemmän esim haastattelua, taustatietoja yms ja testi tehdään osin myös siksi että sillä kerätään väestötason tutkimusmateriaalia PV'n käyttöön.

Laajempi psykologinen soveltuvuusarvio sisältää tyypillisesti useita erilaisia testejä ja useita eri vaiheissa toteutettuja haastatteluja, jotka muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella suoritetaan soveltuvuusarvio ja koostetaan siitä lausunto. Se on kokonaisuutena paljon laajempi testipaketti, erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen keskustelunaihe sekä tietysti aivan eri asia kuin yksittäinen asevelvollisilla teetetty P2-koe, joka tavallisesti on vain yksi pieni soveltuvuusarvion osa ja, jonka suorittamista keskustelun aihe varsinaisesti koskee. Psykoloogiset soveltuvuusarviot ovat nykyaikana lisäksi suuri HR-toimialan bisnes, mikä tuo soppaan omat mausteensa ja vivahteensa.

Jos 200 testattavasta 50 henkilöä läpäisee soveltuvuusarvioinnin hyväksytysti, mutta vain 10 henkilöä tulee kiintiön mukaisesti valituksi, niin tekeekö se 40 muusta kelpoiseksi todetusta soveltumattomia, jotka eivät kuitenkaan tehtävässä pärjäisi? Ei tee, vaan kysymys on vain kilpailutilanteesta, jossa 50 henkilöä yrittää suoriutua arvosteltavista koesuorituksista ja mahduttaa itsensä 10 parhaan joukkoon. Väärä rasti väärässä ruudussa voi johtaa putoamiseen ja pelin menetykseen, jos lähtökohtana ajatellaan tien nousevan pystyyn pelkästään epäonnistumisesta soveltuvuusarviossa.

Ottakaa ihmiset huomioon että PV on yksi Suomen psykologian tärkeimmistä asiantuntijoista. Heillä on valtava ainoistomäärä, kokemus ja ammattilaiset näitä valintaprosesseja suunnittelemassa. Kyllä he tietävät mitä tekevät.

Tämä on suomalaiskansallisesti tyypillisen auktoriteettiuskon taakse piiloutuva virallinen totuus. Se on aivan eri asia kuin tämän totuuden mahdollinen kriittisen tarkastelun kestävyys. Voihan olla, että jos näennäinen auktoriteettiaseman suoja riisutaan pois, niin koko virallinen totuus romahtaa kuin korttitalo.

Onko yhtään psykologian tieteellistä teoriaa edes pystytty tieteellisesti todeksi todistamaan?

 

[Cold Will]

Omalta kohdaltani pitää sanoa, että paras aika suorittaa armeija olisi ollut 10v myöhemmin, tai vaikka nyt. Mutta mitä tästä opimme... Älkää miettikö vaan vastatkaa rehellisesti. Ei vainoa tulevaisuudessa. Mutta kyllä sylettää vieläkin, kun eräs tuttukin jota voi hyvin kuvailla sanalla "pälli" on ollut vuoden Yk-joukoissa ja itsellä vain hylsyjä paukkui.

Ymmärrän ihan täysin ton sun fiiliksen. Tästä pääsenkin mun lempiteemaani "kaveri ei saa jättää" eli mun mielestä PV-järjestelmän tulisi olla niin joustava että kukaan ei jäisi ulkopuolelle vaan aina löytyisi jotain annettavaa maanpuolustuksen hyväksi. On aika tylyä jos parikymppisen jampan elämäntilanne on sellainen että hän saa vapautuksen, menee sivariin, totaaliin, on inttiin henkisesti vähän liian nuori ja lusmuilee niin pahimmassa tapauksessa häntä jää loppuiäksi asia ottamaan päähän ja pahimmassa tapauksessa jopa sotkee työuraa, kun joustavalla järjestelmällä hän myöhemmin saattaa osoittautua hyvinkin arvokkaaksi Isänmaalle. Onhan armeijan historiassa vaikka kuinka tapauksia joissa nuori sotilas on sekoillut ja lentänyt ulos intistä mutta myöhemmin hän on kohonnut sotasankariksi. Usein ne kaikkein luovimmat ja kyvykkäimmät sotilaat saattavat olla nuorena hyvinkin erikoisia, rasittavia ja boheemeja. Toisaalta, jos armeija valitsee ja kouluttaa tasaisen harmaita robottisotilaita niin, onko sekään hyvä.

 

[agentorange]

Allekirjoittaneella oli kanssa halua päästä auk/ruk.
II/1995 palvelin Vekaralla PSTK:ssa
Halu ja kyky on eri asia ja hyvin testit seuloo parhaat.
Loogiset tehtävät mittaa nopeaa päättelykykyä ja kysymyksiä on paljon, nopeimmat ehtii vastata.
Ihan omaa päättelyä tämä, se toinen osa mittaa vastaatko tosissasi vai rasti ruutuun vaan.

Omassa erässä parhaat pääsi suoraan RUK:n, en tiedä onko systeemi enää sama oliko kokeilu.
Hyvin testit toimi, olisin ollut melkoisen huono alikessukin kun hieman säätäjä ja ruk en olisi pärjännyt lukemisessa sitten ollenkaan.

Miehistö oli oikea paikka ja olin koulutushaarakokeessa keskitasoa. Sinkomies-merkkiin oli koulutushaarakoe.
Kun hidas oppimaan niin kun 6kk hierottiin ja kerrattiin niin oppii sitä

yksi kritiikki sinänsä, alikessut oli hyviä, mutta siinä vaikutti liikaakin pällikoe. Yksi kokelas oli ns käytännön käsi. Meni yhden ohi ruk ja sitä sälliä otti aiheesta pattiin. Ja vanhemmassa erässä koksu joka ei osannut kunnolla suunnistaa. Muuten asiallisin ja mukavan kokelas.
mutta saman erän jääkäri suunnistu paremmin kun koksu eksyi sissileirillä

 

[agentorange]

En mä kait täysin toivoton ollut, kun kaksi kertaa kertaamassa
No sanotaan jossei kerralla opi niin joutuu kertaamaan

sinänsä yksi kouluttaja sanoi kun pari aukkiin halunnutta ei päässyt että hyvää miehistöaines on sekin tärkeää.
ja iän myötä tajunnut että oikea paikka itsellä miehistö.