"Pällitesti"

#21
Ymmärrän ihan täysin ton sun fiiliksen. Tästä pääsenkin mun lempiteemaani "kaveri ei saa jättää" eli mun mielestä PV-järjestelmän tulisi olla niin joustava että kukaan ei jäisi ulkopuolelle vaan aina löytyisi jotain annettavaa maanpuolustuksen hyväksi. On aika tylyä jos parikymppisen jampan elämäntilanne on sellainen että hän saa vapautuksen, menee sivariin, totaaliin, on inttiin henkisesti vähän liian nuori ja lusmuilee niin pahimmassa tapauksessa häntä jää loppuiäksi asia ottamaan päähän ja pahimmassa tapauksessa jopa sotkee työuraa, kun joustavalla järjestelmällä hän myöhemmin saattaa osoittautua hyvinkin arvokkaaksi Isänmaalle. Onhan armeijan historiassa vaikka kuinka tapauksia joissa nuori sotilas on sekoillut ja lentänyt ulos intistä mutta myöhemmin hän on kohonnut sotasankariksi. Usein ne kaikkein luovimmat ja kyvykkäimmät sotilaat saattavat olla nuorena hyvinkin erikoisia, rasittavia ja boheemeja. Toisaalta, jos armeija valitsee ja kouluttaa tasaisen harmaita robottisotilaita niin, onko sekään hyvä.
Totta, useita esimerkkejä epäsärmistä jotka sodissa parhaimmistoa. Nikke Pärmin taustalla ei olisi asiaa upseeriksi. Ja legendaarinen Patton oli epäsotilaallinen käytökseltään
 
#22
Totta, useita esimerkkejä epäsärmistä jotka sodissa parhaimmistoa. Nikke Pärmin taustalla ei olisi asiaa upseeriksi. Ja legendaarinen Patton oli epäsotilaallinen käytökseltään

"Mannerheim sai isänsä jättämään hakemuksen Paašikouluun, mutta Kadettikoulun johtaja kenraalimajuri Neovius ei suositellut Mannerheimia Paašikoululle perustellen, että Mannerheimin ranskan ja venäjän taito ei ollut tarpeeksi hyvä. Neoviuksen kirjeen vuoksi Mannerheimin hakemus hylättiin, ja hän masentui syvästi. Masennus ilmeni myös kapinointina Kadettikoulua kohtaan, minkä vuoksi Mannerheim lopulta erotettiin sieltä 22. heinäkuuta 1886" (Wiki)
 
#23
Jos oikein muistan Mannerheim sanoi, että upseeri joka vaikuttaa aralta ja pelkurilta, sodassa voi olla hyvä ja peloton upseeri. Sotasankarilta vaikuttava voi olla täysi pelkuri tositilanteessa.

En testeihin tuossa mielessä luota, todellinen kuolemanpelko sodassa osoittaa vasta kuka pärjää.
Pätee miehistöönkin.
 
#24
En testeihin tuossa mielessä luota, todellinen kuolemanpelko sodassa osoittaa vasta kuka pärjää.
Pätee miehistöönkin.
Ensin voi olla hyvä määritellä mitä "pärjääminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, ja mitä se on kussakin tehtävässä ja tilanteessa. Varmasti pärjäämiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelko, kuten esim. paineensietokyky, fyysinen kunto, kyky sietää vaikeita olosuhteita sekä tietotaito noin yleisesti.
 
#25
Ensin voi olla hyvä määritellä mitä "pärjääminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, ja mitä se on kussakin tehtävässä ja tilanteessa. Varmasti pärjäämiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelko, kuten esim. paineensietokyky, fyysinen kunto, kyky sietää vaikeita olosuhteita sekä tietotaito noin yleisesti.
Lisäksi korkea aggressiivisuus, korkea extroverttisuus ja alhainen neuroottisuus.
 
#27
^Ei mitään. Kenen mielestä siinä on vikaa?
 

adam7

Ylipäällikkö
#28
Käytettiin aikanaan duunissa näitä aina rekrytoinnissa ja testit vastasivat rakenteiltaan P1 ja P2 testejä, jonka lisäksi joutuivat sitten vielä psykologin puhelille. Kyllä näistäkin pääsi läpi sellaisia jotka eivät alalle soveltuneet, korkeakoulututkinnosta huolimatta. Tosin ainoastaan kerran noin 15v aikana jolloin näitä seurasin, jouduimme päättämään työsuhteen koeaikana ja ottamaan käyttöön konsultin takuun, eli toinen ilmainen kierros jos hlö ei sovellu.

Tuota p2 koetta vastaavassa tosiaan eri luonteenpiirteitä ilmeni, ja yleisesti käyttämämme konsulttifirma suhtautui nihkeästi liian hyppivään käyrään tuossa luonnetestissä. Ja aivan kuten täällä on keskusteltu, siinäkin oli niitä tarkistuskysymyksiä, eli jos kovasti fuulaa, niin rumaa jälkeä syntyy.

Pieni viilaminen kuulemma toimi, mutta kuka tietä missä se raja menee ;)

Ruotsissahan suorittavat sekä P1 että P2 testit + psykologin haastattelun kutsunnoissa,(fyysisten testien ja lääkärintarkastuksen lisäksi) myös nykyään. Siellä on kovaa itkua kuulunut psykologin päätöksistä, joista arvioitava ei saa perusteluja, vain hyväksytyn/hylätyn.

Meidän järjestelmää, jossa alokkaiden/aliupseereiden kanssa toimineet muodostavat osan päätöksestä, pidän parempana. Tosin Ruotsissa tilanne on eri, kun nykyään päätetään ketkä pääsevät ammattikoulutukseen, ei ketkä soveltuvat mihinkää toimeen. Ruotsissa oli myös asevelvollisuusaikana joukkotuotanto järjestetty eri tavalla, eli siten että kutsunnoissa päällystöön määrätyt aloittivat palveluksen ensin ja saivat koulutuksen ilman että heitä koulutuksessa valittiin toiminnan mukaan. Sitten kun peruskoulutus oli saatu ja aukkia vastaava oli käyty, tulivat alokkaat, joiden kanssa sitten aiemmin tullut joukko palveli. Siellähän maksimiaika oli yhdessä vaiheessa 17 kk.
 
#29
Kukkakauppias kysymys tuskin kenenkään upseerin uraa keskeyttää :)

Lapsuuden kaverin vanhemmilla on kukkakauppa.
Olisi voinut vastata että haluan.
 
#30
Ensin voi olla hyvä määritellä mitä "pärjääminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, ja mitä se on kussakin tehtävässä ja tilanteessa. Varmasti pärjäämiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelko, kuten esim. paineensietokyky, fyysinen kunto, kyky sietää vaikeita olosuhteita sekä tietotaito noin yleisesti.
Upseerilla johtaa esimerkillä, motivoida miehistöä ja että ei mene pasmat sekaisin tositilanteessa.
Kuli-tasolla en tarkemmin osaa avata.
Lisäksi että näkemystä, ei tapateta miehistöä kunnianhimon tai epäpätevyyden takia.

Ymmärtääkseni korkeitakin upseereja siirettiin takalinjaan sodan aikana kun eivät pärjänneet rintamalla
 

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
#31
Kukkakauppias kysymys tuskin kenenkään upseerin uraa keskeyttää :)

Lapsuuden kaverin vanhemmilla on kukkakauppa.
Olisi voinut vastata että haluan.
Tässä kylillä asui veteraani, joka oli hyökkäysvaiheessa pst-tykin johtajana. Kerran pataljoonan ylittäessä laajaa peltoaukeaa tulosuunnasta ilmestyi yllättäen venäläisten vaunuja. Jalkaväki lakosi pellon ojiin, kuormaston hevoset vauhkoina karkuun, vaan tämä ryhmä veti tykkinsä ojan yli pellolle jonkun puskan taakse näkösuojaan ja kranua putkeen. Joukkueen toinen tykki yritti samaa, vaan sohelsivat lukon kangassuojuksen lukon väliin ja lukko jumiin.
Tämä ryhmänjohtaja meni itse ampujaksi, kun "se ampuja oli vähän semmoinen arka". Eka vaunu tuli pusikon takaa, laukaus ja tela poikki. Torni kääntyi kohti pst-tykkiä, vaan tykin lataaja oli nopeampi ja toinen laukaus osui torniin. Seuraava vaunu yritti, taas osuma ja vaunu jäi siihen. Vielä yksi tuli pusikon takaa, vaan taas olivat pst-miehet nopeampia. Loput venäläiset eivät enää näkösälle uskaltaneet, vaan ruuttailivat vaunukk:lla pusikon läpi tykin suuntaan ja häipyivät sitten. Neljällä laukauksella tuhoutui muutamassa minuutissa kolme venäläisten vaunua.
Pataljoonan komentaja kävi kiittämässä tykkiryhmää ja ryhmänjohtajaa. Ylennys tuli ja mitali.

Myöhemmin sitten piti vaimonsa kanssa KUKKAKAUPPAA tässä kylällä. Sen verran oli esimerkkinä minullekkin, että hain ja pääsin pst-hommiin.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#32
Pällitestien lisäksi jatkovalintoihin vaikuttaa toiminta eri tilanteissa. Siinä on paljon enemmän merkitystä sillä mitä on siihen asti tehnyt. Omakohtainen esimerkki: ennen varusmiespalvelusta olin vaeltanut yksin ja ryhmässä lukuisia kertoja erilaisissa maastoissa, ampunut kymmeniä tuhansia laukauksia eri asetyypeillä, käyttänyt silloin käytössä olleita PV johtamisjärjestelmiä kehittyneempää tietotekniikkaa, johtanut lähes viikoittain ryhmä- ja joukkuekokoluokan porukoita... Paineensiedon mittaaminen on kovin erilaista, jos olosuhteista ja välineistä ei tule painetta niiden tuttuuden vuoksi. Aika monelle tuntui olevan kuumottavaa ihan vain hiipiä aamuyöllä kohti "vihollista", vaikka tiedossa olikin ettei ketään satu. Silloin tuskin näyttäytyy parhaimmillaan. Pienen kokemuksen kertymisen jälkeen voi pintaan päästä mahtavaa osaamista. Ja toisinpäin.
 
#33
Pällitestien lisäksi jatkovalintoihin vaikuttaa toiminta eri tilanteissa. Siinä on paljon enemmän merkitystä sillä mitä on siihen asti tehnyt. Omakohtainen esimerkki: ennen varusmiespalvelusta olin vaeltanut yksin ja ryhmässä lukuisia kertoja erilaisissa maastoissa, ampunut kymmeniä tuhansia laukauksia eri asetyypeillä, käyttänyt silloin käytössä olleita PV johtamisjärjestelmiä kehittyneempää tietotekniikkaa, johtanut lähes viikoittain ryhmä- ja joukkuekokoluokan porukoita... Paineensiedon mittaaminen on kovin erilaista, jos olosuhteista ja välineistä ei tule painetta niiden tuttuuden vuoksi. Aika monelle tuntui olevan kuumottavaa ihan vain hiipiä aamuyöllä kohti "vihollista", vaikka tiedossa olikin ettei ketään satu. Silloin tuskin näyttäytyy parhaimmillaan. Pienen kokemuksen kertymisen jälkeen voi pintaan päästä mahtavaa osaamista. Ja toisinpäin.
Näin se on. Kaikista taustatiedoista huolimatta, kaikista pällitesteistä huolimatta kaikkea ei saada selville. Jo aikoinaan Korkeajännityksessä tiedettiin totuus "Nopeus jalkapallokentällä ei merkitse mitään, näppäryys naisten parissa ei merkitse mitään. Vasta sodassa mies punnitaan viimeistä grammaa myöten".
 
#34
P1 testissä jos saa täydet, niin ei se todellakaan huono ole. Mika Aalto väittää tutkimuksessaan että esim. lukema 115 ÄO = 6.25 P1

Jos saat täydet pisteet P1 testissä niin sulla pitäisi olla Aallon mukaan todella hyvä ÄO.

Kuulemma, 115 ÄO tarkoittaa että olet n. 82 persentiilissä älykkyysosamäärän suhteen. (parempi kuin 82% tuloksista)

esim. 130 ÄO tarkoittaa että olet n. 97 persentiilissä.

100 ÄO = 50 persentiilissä

100 taitaakin olla tuo keskiverto älykkyys (mean IQ)
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#35
Älykkyyttä tutkitaan kielellisillä, spatiaalisilla ja matemaattisilla tehtävillä. Kertoohan se jotain päättelykyvystä mutta ei mitään tunneälystä.

Firmoissa pyörivät työhönottokonsultit käyttävät yliopiston tutkijoiden mukaan usein täysin epävalideja testejä.
 
#36
Älykkyyttä tutkitaan kielellisillä, spatiaalisilla ja matemaattisilla tehtävillä. Kertoohan se jotain päättelykyvystä mutta ei mitään tunneälystä.

Firmoissa pyörivät työhönottokonsultit käyttävät yliopiston tutkijoiden mukaan usein täysin epävalideja testejä.
Kun älykkyyttä mitataan niin sen voi jakaa vaikka kuinka moneen osaan. Esim aika yleisessä kykytestissä WAIS'ssa, älykkyys on jaettu 14 osioon. Noiden firmojen yksi iso ongelma on kyseenalaiset testit mutta myös se että konsulttien koulutus on usein mitä sattuu ja se että he olisivat esim laillistettuja psykologeja jää haaveeksi. Tällä on merkitystä varsinkin siinä vaiheessa kun tutkitaan vaikeaselkoisia asioita kuten tiimitaidot, tunneäly, stressinhallinta jne. koska niiden testaaminen vaatii ihan eri tavalla osaamista kuin pelkkien kykytestien esittämistä ja tulosten mekaanista tulkintaa. Siinä vaiheessa pitää osata yksilöhaastatella, analysoida ryhmätehtäviä yms.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#37
Tuossa on kulttuurivapaa pikatesti, joka antaa suuntaa spatiaalisesta hahmotuskyvystä ja päättelykyvystä. Se asettaa kouluja käymättömätkin samalle viivalle muiden kanssa.

Yliopistolla tein kerran massiivisen testisarjan ja sain huipputuloksen (154), mutta siinä minua auttoi kyllä se, että olin käynyt kouluja niin paljon. Tässä saan 30 pistettä huonomman tuloksen!

http://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=27
 
Viimeksi muokattu:
#38
Yliopistolla tein kerran massiivisen testisarjan ja sain huipputuloksen (154), mutta siinä minua auttoi kyllä se, että olin käynyt kouluja niin paljon. Tässä saan 30 pistettä huonomman tuloksen!
Mä tein kerran itselleni erään kykytestisetin. Siinä oli yksi osio jossa olin niin huono etten saanut skaalattua tulosta asteikolle muuten kuin käyttämällä peruskoulun erityisopetuksessa olleiden oppilaiden ryhmää. Kyllä oli noloa :)
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
#39
En ylläty jos joutuivat käyttämään jotain korjauskerrointa meidän poppoossa loogis-matemaattisessa kokeessa, mikä sen testin nimi nyt olikaan. Testi tehtiin leiriolosuhteissa ja monilla oli vaikeuksia pysyä edes hereillä.
 

AKE-ukki

Kenraali
Lahjoittaja
#40
Eräs tuttuni kävi LJK:n testeissä ja P1 testiarvo oli 1! Myöhemmin hän meni toiseen ns. tavalliseen joukko-osastoon varusmieheksi ja hän ei saanut tehdä testiä uusiksi.
Se LJK:n testi tehtiin pitkällisen fyysisen kuormituksen ja väsyttämisen jälkeen.

Toisessa joukko-osastossa taas varusmiehet suorittivat testin levänneenä ja virkeinä ihanteellisissa labra-olosuhteissa.

Onko P1 testissä joku "korjauskerroin"? Eihän tuloksia voi toisiinsa verrata jos henkinen kuormitus on eri, eri tilanteissa! Se eka P1 arvo sitten kummitelee jatkossa.
 
Top