Pahin materiaalipuute

Eiköhän PV:n pahin materiaalin puute koske seteleitä. Niitä jos saa tarpeeksi lisää niin sotilaalliset materiaalipuutteet kyllä katoaa.
Ja jos dronit saa jollain jo nyt torjuttua niin hyvä, mutta jollei saa, niin ehkä siinä on sitten se puute.
 
Suomen tulisi panostaa huomattava määrä euroja oman kotimaisen kaukovaikutteisen (100-300 km) tykistöohjuksen kehittämiseen yhteistyönä joko ruotsalaisen Saabin tai norjalaisen Kongsbergin kanssa. Kotimaisuudella varmistetaan huoltovarmuus kaikissa tilanteissa ja yhteistyökumppaneita motivoi oman tuoteportfolion laajentaminen.

Näin saadaan myös MLRS investointi hyötykäyttöön; toki muitakin lavettivaihtoehtoja tulee kehittää.
 
EW-kykyä, niin hyökkäystä kuin puolustusta, ei ole käytännössä ollenkaan.
Iivanalla sitä tuntuu valitettavasti olevan riittämiin.

Suomen tulisi panostaa huomattava määrä euroja oman kotimaisen kaukovaikutteisen (100-300 km) tykistöohjuksen kehittämiseen yhteistyönä joko ruotsalaisen Saabin tai norjalaisen Kongsbergin kanssa.
Ei todellakaan. Miljardiluokan kehityskulut vastineeksi tyhjästä. Markkinoita tykistöohjukselle ei ole olemassa. Kun Suomella on käytännössä Euroopan eniten MLRS:ää rivissä, se kertoo paljon. Ruotsilla ei ollenkaan. Norjan systeemillä ammuttiin joku kerta, mutta se pantiin vuonna 2005 koipalloihin liian kalliina. Eli ei liene edes päivitetty tykistöohjusten vaatimalle tasolle. https://www.nrk.no/dokumentar/feilinvesteringer-for-milliarder-1.12603537

Paljon halvemmalla ja paremman saa ostamalla halutessa GMLRS:a lisää varastoon.
Älyammuksia kuten tykistöohjuksia ei voi tehdä tarvittaessa vaan kaikki pitää olla sodan alkaessa valmiina. Valmistamisessa on parin vuoden läpimenoaika alihankintakomponentteineen ympäri maailmaa.
 
Viimeksi muokattu:
EW-kykyä, niin hyökkäystä kuin puolustusta, ei ole käytännössä ollenkaan.
Iivanalla sitä tuntuu valitettavasti olevan riittämiin.


Ei todellakaan. Miljardiluokan kehityskulut vastineeksi tyhjästä. Markkinoita tykistöohjukselle ei ole olemassa. Kun Suomella on käytännössä Euroopan eniten MLRS:ää rivissä, se kertoo paljon. Ruotsilla ei ollenkaan. Norjan systeemillä ammuttiin joku kerta, mutta se pantiin vuonna 2005 koipalloihin liian kalliina. Eli ei liene edes päivitetty tykistöohjusten vaatimalle tasolle. https://www.nrk.no/dokumentar/feilinvesteringer-for-milliarder-1.12603537

Paljon halvemmalla ja paremman saa ostamalla halutessa GMLRS:a lisää varastoon.
Älyammuksia kuten tykistöohjuksia ei voi tehdä tarvittaessa vaan kaikki pitää olla sodan alkaessa valmiina. Valmistamisessa on parin vuoden läpimenoaika alihankintakomponentteineen ympäri maailmaa.

Päinvastoin. Mielenkiintoinen haaste suomalaisille ja pohjoismaisille insinööreille. Miksiköhän Suomella on yksi Euroopan mittavampia tykistöjä? Yli 1000 km maarajaa Venäjän kanssa vaatii omanlaiset ratkaisunsa ja tykistöohjus on siis päivitetty huippuversio nykytykistölle. Haasteena toki kehittää huomattavasti kustannustehokkaampi versio kuin jenkkien yli miljoona euroa maksaneet ohjukset. Kun/jos hinta saadaan alle puolen miljoonan niin vientikauppojakin saattaisi syntyä. Insinööri pystyy myös raknetamaan modulaarisen rakenteen, missä riittää kun varastoidaan avainkomponentit ja kokoonpano tapahtuu viikoissa tarvittaessa.
 
Todennäköisesti aika aikaisessa vaiheessa ilmenee pula kevyistä kenttäpatjoista m/xx. .
 
@Magistu ei ole kuullut Viestikoelaitoksesta.... ;)
 
Todennäköisesti aika aikaisessa vaiheessa ilmenee pula kevyistä kenttäpatjoista m/xx. .

Voin tuoda yhden Romaniasta...mutta kun 60mm kevytversio ei oikein toimi Suomen hangessa.... :D
 
Mahtaakohan leikattua konjamiinia olla tarpeeksi varastoissa? :D
 
Eiköhän PV:n pahin materiaalin puute koske seteleitä. Niitä jos saa tarpeeksi lisää niin sotilaalliset materiaalipuutteet kyllä katoaa.
Ja jos dronit saa jollain jo nyt torjuttua niin hyvä, mutta jollei saa, niin ehkä siinä on sitten se puute.

”Ei raha takaa onnea”.
Pv:llä on kautta aikain ollut ”kyky olla myös väärässä”.
Ja rahat on sijoitettu väärään hevoseen.



Kaikki tiesivät että kaasu aseella ei tee mitään.
(”kaasuase”= kaasutoiminen kuten RK)
Pikakivääristä on tehtävä rekyyliase.
images


Samoin tiedettiin että pikakivääri on jalkaväen tukiase.
Ja kevyt konekivääri on vain ensimmäisen maailmansodan tuottama hätäratkaisu ennen pikakiväärin kehittämistä.
300px-Sampo_L-41.jpg
1448618527_0.jpg

Kiväärin tulee olla riittävän pitkä pistintaistelua varten. Ja sen patruunaa tulee kehittää jotta kantama parannee.


688_iso.jpg

JNE.
 
1.) Pitäisin pahimpana puutteena korkeailmatorjuntaa ja tähän liittyen erityisesti puuttuvaa ballististen ohjusten torjuntakykyä. Pienikin kyky olisi kynnyskyky koska se estää tärkeiden kohteiden lamauttamisen aivan pienellä määrällä ohjuksia. Tämähän on suunnitelmissa korjautumassa
2.) Tykistöohjukset. Lavetti on jo.
 
Pitäisin pahimpana puutteena korkeailmatorjuntaa ja tähän liittyen erityisesti puuttuvaa ballististen ohjusten torjuntakykyä. Pienikin kyky olisi kynnyskyky koska se estää tärkeiden kohteiden lamauttamisen aivan pienellä määrällä ohjuksia. Tämähän on suunnitelmissa korjautumassa

Mikä suunniteltu järjestelmä tuo kyvyn torjua ballistisia?
 
Jos historia meille mitään opettaa, niin seuraavan sodan alussa huomaamme puutetta olevan tavan jalkaväen varustuksesta, aseistuksesta ja/tai a-tarvikkeista. Näiden suuret jakomäärät ja vähäinen sex appeal jättää ne budjeteissa auttamatta hienompien värkkien taakse. Ilmiö lienee universaali eikä mitenkään suomalainen erikoisuus.
 
@magitsu : Puolustusvoimien nettisivut osaavat kertoa Panssariprikaatin osalta seuraavaa:
"Elektronisen sodankäynnin keskus ELSOKESK
Elektronisella sodankäynnillä tarkoitetaan sähkömagneettista säteilyä käyttävien järjestelmien tiedustelua ja häirintää sekä vastatoimenpiteitä, joilla suojataan omia järjestelmiä. Elektroninen sodankäynti kuuluu kiinteästi nykyaikaiseen sodankäyntiin.

Elektronisen sodankäynnin keskus kouluttaa varusmiehiä erilaisiin sodanajan alueellisten johtamisjärjestelmäyksiköiden, elektronisen sodankäynnin sekä huolto- ja kuljetustehtäviin. ELSOKESK on Panssariprikaatiin kuuluva joukkoyksikkö Riihimäellä.

Varusmiehiä koulutetaan operaattoreiksi, jotka käyttävät uusinta tekniikkaa olevia järjestelmiä. Myös johtamistaitojen koulutus on tärkeässä osassa. ELSO -tehtäviin haetaan valintakokeessa erikoisjoukkohaussa huhtikuussa."

En tiedä, mikä varustetilanne ELSOKESK:ssä on, mutta tuskin siellä ihan käpylehmillä leikitään...
 
Hyviä näkökulmia. Lähinnä ajattelin sitä peruslogiikkaa, että niin tietoverkkopuolella kuin elsossa yleensä hyökkäys on passe. Mahtaako puolustus onnistua ilman hyökkäystä?
Toisaalta yhdysvaltalaisten kokemus osoittaa, että pelkkää hyökkäämistä harjoittamalla ei puolustus erityisesti kehity vrt. Pronssisoturista lähtien karaistut virolaiset. Meillä on mm. tietoverkkotiedustelun osalta julkisesti tunnustettu 15 vuoden takamatka.

Se SIGINT on puutteellinen tiedustelulakien säätämiseen asti koska kattaa vain radiotiedustelun. Jää nähtäväksi tekevätkö oikeita asioita ja riittääkö resurssit sitten kun saavat ryhtyä syynäämään tietoliikennettä. Siellä puolella on helppo hassata rahaa turhaan.

Puolustamisen ongelmallisuus on toki myös järkyttävän suuressa hyökkäyspinta-alassa. Suurta osaa yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista ei tule viranomaistoimintana (puhumattakaan sotilasviranomaisista) katettua.

Kykyä on vaikea arvioida kun sitä ei ole esim. virolaisten tavoin todennettu. Joskus jopa toivoisi kevyempää koettelemusta, jotta voitaisiin valmistautua paremmin todellisiin hankaluuksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top