Toki. Tässä muutama tulokulma:
1) Homopapit eivät kuulu (perinteiseen) kristinuskoon. Tämäkin tapaus on ihan nykyisten woke-aikojen tuote. Edustaa noin 2% kirkkokansasta. Eli on ihan kiintiöpalkkaus.
"Kiintiöneekeri nostaa älämölön!"
2) Kiintiötapaus haluaa välttää 99% vihkitapauksista ja keskittyä ihan niihin homppelipareihin. Samaan aikaan, kun muut messua heteropareja kirkossa, voi kiintiötapaus nappaila kirkkoviiniä ja täyttää sudokuja.
"Kiintiöneekeri sluibasee hommista!"
3) Kristinuskoon kuuluu hyvin syvällä tasolla anteeksianto, katuminen ja anteeksisaaminen. Sen sijaan, että kaveri hoitaisi omat hommat moitteettomasti ollen positiivinen esikuva homopappista muuttaen seurakuntalaisten mielikuvia ja loistaen kristillistä ymmärrystä sekä anteeksiantoa, niin...? Papista oikein loistaa kaiken tämänlaisen kristillisyyden puute. Loukkaantunut palkkapappi kuukausipalkalla vaatii tasa-arvoa. Ei siinä mitään, kristillinen hyvesäteily jää aina vähän yksilön ja jumalan väliseksi vuoropuheluksi. Woke-homona on paljon palkitsevampaa olla. Kirkossakin.
"Keksi itse tähän jotain nasevaa yllä olevien esimerkkien avulla."
Turha kai tästä on sinulle sen enempää lätistä. Jos haluat olla nimetty palstapöyristyjä, niin ei se pidemmästä selittelyistä parane. Keskivertokirkkokansalainen on varmaan ihan vaan tyytyväinen, jos ei moista Bögjäveliä saa riesoiksensa naimisiin mennessä. Ei tarvitse keksiä mitään sosiaalisesti hyväksyttävää syytä pyytää jotain toista pappia messuamaan...
1) Ruotsin kirkko on (jopa tuon artikkelin mukaan - sitä ei tietenkään lueta, koska otsikko riittää pöyristymiseen?)
hyväksynyt homoparien vihkimiset kirkossa. Tätä vastaan omantunnon syistä toimiva pappi siis toimii omaa kirkkoaan vastaan. Jos tällainen henkilö kokee sen kertakaikkiaan vääränä, hän suoraselkäisenä eroaisi tällaisesta kirkosta. (Sitä vastaan ainakaan mulla ei ole mitään, arvostan vaikkapa Päivi Räsästä siinä, että hän noin yleisesti ottaen
johdonmukaisesti pitää vakaumuksestaan kiinni, mutta minusta on outoa, että hän tietääkseni on edelleen kirkon jäsen, vaikka pitää sen toimintaa kerettiläisenä. Siinä on ristiriita.)
Eli henkilö nostaa älämölän siitä, että hänellä on oltava sama oikeus kuin muillakin on. Ainakin mun on vähän vaikee väittää siihen vastaan.
2) En tiedä mikä osuus Ruotsin kirkon papeista kieltäytyy vihkimästä homopareja (homoseksuaaleja on erilaisten tutkimusten mukaan noin 2-5 % väestöstä), mutta mikä ihme estää tätä pappia vetoamasta samaan perusteeseen kieltäytyessään vihkimästä heteropareja? Vaihtuuko maalin paikka? Missä se oikein on? (Tämähän muuten on ko. papin pointti: kuten arvasin, et huomannut sitä. Se olisi ilmennyt kyllä artikkelista).
En nyt noin muutenkaan oo aivan saletti, että alansa tohtori sluibasee hommistaan.
3) Jos jostain paistaa kristillisyyden puute, se on homoparien vihkimisestä kieltätyvistä. Loukkaantuneet palkkapapit kuukausipalkalla kieltäytyvät heille lailla annetun julkisen vallan käytöstä, koska heitä ei huvita. Kiintiöheterona on hyvä ja palkitsevaa olla, ei tarvitse edes perustella omia tekemisiään muulla, kuin että näin on ennenkin tehty! Mitä pitäisi homopapin siis tehdä? Pyytää anteeksi olemassaoloaan? Miksi heteropappien ei vaadita tekevän hommiaan moitteettomasti, eli vihkien kaikkia laillisesti avioliittoon oieutettuja seurakuntalaisiaan, vaan nämä saavat kritiikittä väistää vastuutaan? Miksi vain homopappi toimii tässä väärin?
Se, joka ko. artikkelista muuten pöyristyi, olet muuten sinä. Tähän ketjuun linkataan uutisia, joiden lukija pöyristyy. Pitääkö siitä esittää kuva? Vai onko mielipiteen haastaminen liikaa? Erimielisyyteen kyllä vakaumus (vast) asioissa varmasti päädytään hyvin usein, mutta perusteetonta syytöstä en suostu ottamaan taakakseni. Tässä asiassa ihan objektiivisetikin arvioiden se taakka on sinulla, minä vastasin pöyristymiseesi ja avoimesti haastan sen näkemyksen.
Keskivertokansalaista varmaan noin keskimäärin ei kiinnosta saada riesakseen jotain jäärää, joka haluaa määrätä heille miten olla ja elää. Mä kunnioitan ton homopapin oikeutta siihen vapauteen, heteropareille on ton jutunkin mukaan varmasti aivan riittävästi kyllä pappeja eikä ko. pappi edes väitä, etteikö niin saisi olla. Haluaa vain saman kieltäytymisoikeuden samalla omantunnon nojalla, mikä heteropapeillekin sallitaan. Jos siinä on jotain vikaa, niin...aivan.
Onko nyt keksitty jotain tarpeeksi nasevaa , vai haluatko että puhun tuhmia?
www.hs.fi
