Totta. Rakentamiskulut ovat melko korkeat. MUTTA sitten kun kiskot on vedetty liikennöinti on halvempaa kuin muilla joukkoliikennevälineillä voidaan saavuttaa. Nousua kohti. Tietenkin voidaan laskea miten halutaan, excelin pyörättäjät osaavat sellaiset temput.
Käytännön lopputulos on kuitenkin se että 30-40 v käytön jälkeen raitiotien edulliset liikennöintikulut ovat kuolettaneet hankintahinnan. Mikäli Turussa valittaisin "superbussi" järjestelmä (mitä se nyt sitten tarkoittakaan). Vuosikymmenten jälkeen sillä tavalla jää jäljelle vain pakokaasun haju. Samat rahat meni, jotka ratikka olisi maksanut. Nyt ajattelette että sähköbussi hoitaa kaiken. EI hoida. Mikään kumipyörä laite ei ohita raidelliikenteen perusfundamentaalia: pientä kitkaa rautaisen kiskon ja rautaisen pyörän välillä. Pieni kitka tarkoittaa pientä energian kulutusta, mikä on SE juttu joka voittaa tässä.
Toinen näkökulma on tuo kiinteistökehitys, ja maan arvon nouseminen. Tämä on nähty esimerkiksi Helsingin alueella, PR15 (entinen Raidejokeri) linjan varressa. Kiskot ovat siis osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Toisin sanoen bussilinjan paikkaa voidaan vaihtaa helposti, kiskot ovat ja pysyvät. Niinpä liiketoiminnalla on vakaa tausta, kiskojen viereen rakentamiseen saa lainoitusta ym.
Suosittelen tutustumaan Kruununsiltojen kattavaan tarveselvitykseen. Suunnilleen kaikkia mahdollisia joukkoliikennemuotoja arvioitiin (kuumailmapallo ja sukellusvene jäivät pois) ja lopulta daDaa: ratikka voitti. Suomen pisin silta Kruununsilta rakentuu pelkästään ratikoita varten.
Nyt kysytte miksi sinne sillalle ei päästetä kätevästi autoja? juuri siksi, sillä autot eivät tule tyhjästä sillalle, eivätkä poistu sillalta DEV Nulliin. Henkilöauto on tehoton, ja liikaa tilaa vievä väline joissain paikoissa. Monessa kohtaa se on kätevä ja hyvä (paras) väline, mutta ei joukkojen eli massojen kuljetuksessa.
