Pahkasikaan verrattavat uutiset

Rydman kahlitsee tieteen vapautta Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Kansanedustaja (ps) ja entinen elinkeinoministeri Wille Rydman vaati (HS Mielipide 10.7.) kriittistä tiedepoliittista keskustelua sekä tiukempaa strategista ohjausta suhteessa tutkimusrahoituksen myöntämiseen. Rydmanin mukaan molemmat edellä mainitut ovat tieteen ja tutkimuksen etu.

Rydman päätti kuitenkin itse avata keskustelun viestipalvelu X:ssä, joka palkitsee kärjekkyydestä näkyvyydellä, kirjoittamalla näin: ”Mielestäni vähempikin ’tieteen ja tutkimuksen vapaus’ riittäisi tässä maassa.”

X-viestiin peilattuna Rydmanin vaatima tiukempi strateginen ohjaus on tulkittavissa ennen kaikkea poliittiseksi ohjaukseksi – sellaiseksi, jota perussuomalaisten sisarpuolueet ovat harjoittaneet muun muassa Unkarissa.


Näin ollen Rydmanin huoli tutkimuksen poliittisesta sanastosta näyttää falskilta. Samasta syystä vähemmän tieteen ja tutkimuksen vapauden vaatiminen ei ole perusteltavissa edes perussuomalaisella huumorilla.


Minja Koskela

kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja, Helsinki

Mihin joutuisimmekaan ilman tuiki tärkeää tutkimustietoa

 
Rydman kahlitsee tieteen vapautta Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.




Mihin joutuisimmekaan ilman tuiki tärkeää tutkimustietoa

Nämä "tietelijät" ovat kovin herkkänahkaisia kritiikille.
Muistaakseni yksi tieteen arvo on, että sitä voidaan kritisoida ja sitä pitää kyetä puolustamaan argumentein.
Eikä kysymys on siitä, että halauisin kieltää kynsi ja uloste tutkimukset, en vain halua niitä rahoitettavan verovaroin.
 
Niin, tai jos suunnittelis sen punaisen aallon poies sieltä katuverkosta ja keskustatunneli käyttöön myös autoille, parkkiluolineen, niin vois kerätä ne kiskot pois ja myydä ne oikeasti isompiin kaupunkeihin.

Ei tuo riitä läheskään siihen, että autoilu voisi merkittävästi lisääntyä. Rakennusten määrä ja koko kantakaupungissa on aivan liian suuri sellaista varten. Toki teoriassa kantakaupunkiin voisi toteuttaa kattavan maanalaisten moottoriteiden verkoston ja sadoittain uusia parkkiluolia, mutta sellaiseen ei riitä mikään budjetti.

Se ei ole sattumaa, että erinäiset autoilun varaan rakennetut lähiöt ja työpaikkojen- ja palveluiden alueet esimerkiksi kehäteiden varsilla ovat hyvin harvaan rakennettuja kantakaupunkiin verrattuna. Suuri osa maa-alasta siellä menee autoilu-infraan ja autoväylien suojaviheralueisiin.
 
Turkuun iskee sama tauti kuin Helsinkiin ja Tampereelle.
Ja Espooseen ja Vantaalle. Joku ratikka-lobbari on saanut kaikkien kaupunkien päättäjät luulemaan, että raitiovaunulla, joka on 1800-luvun keksintö on ainoa ratkaisu joukkoliikenteen ongelmiin.
 
Back
Top