Pahkasikaan verrattavat uutiset

Tuolla muuten ei ole ratikkaa vaan metron jälkeen seuraava on S-juna.
S-juna taitaa vastata meillä VR kiskoilla kulkevaa paikallisjunaverkostoa, joka toimii kyllä kiinteänä osana PK-seudun ja Uudenmaan lähialuiden joukkoliikennettä ja on ylivoimaisesti toimivin osa siinä paletissa. Nää on mielestäni kuitenkin seutuliikennettä eli pitkiä vetoja.

Pk-seudun osalta olen 90-luvulta lähtien ollut sitä mieltä, että bussien pitäisi vain keskittyä syöttämään raideliikennettä ja ”viimeisen mailin ongelma” hoidetaan busseilla. Esim. Espoosta ja Vantaalta ei pitäisi mennä yhtään bussia Helsingin keskustaan. Motaria pitkin nopeita syöttöjä lähiliikenteelle raiteen puuttuessa. Olin 90-luvulla Tokiossa pari viikkoa ja silmät aukesi miten nopean joukkoliikenteen voi toteuttaa 20 kertaa suuremmassakin kaupungissa.

Eli raiteilla pitkiä vetoja ja isoja massoja suurilla keskinopeuksilla. Korttelien/kaupunginosien sisäinen hierominen hoituu pyörillä.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmana on vähän se että rakennetaan väkisin vanhan päälle.
Esimerkiksi Hampurin kiskoverkoston rakentaminen aloitettiin 18-luvulla ja liittoutuneiden pommitukset raivasivat ennestään tilaa.
Tuolla muuten ei ole ratikkaa vaan metron jälkeen seuraava on S-juna.

Hampurissa oli laaja raitiotieverkosto mutta se lakkautettiin vuoteen 1978 mennessä.
 
Varmaan pitäisi perustaa oma ketju ”amatöörien suunnittelema, toimiva ja poliittisesti riippumaton julkinen liikenne” -ketju. Vaan sanon vielä tämän, jokin tässä maassa mättää kun järjettömät päätökset seuraavat toisiaan ja aina palaa rahaa. Tuolloin 90-luvun lopulla kun muodostin mielipiteeni/visioni pk-seudun julkisesta liikenteestä, olin luokiolainen. Eikä mielipiteeni ole muuttunut.

Silloinen kesätyö edellytti multa 20 min kävelymatkaa Espoossa bussipysäkille ja olin 45 min bussimatkaa myöhemmin työpaikalla Vantaalla. Keskituntinopeus oli noin 15 kmh ja harkitsin ajansäästösyistä 15 km työmatkan kulkemista polkupyörällä. Silloin istutettiin vihani siemenet julkista liikennettä kohtaan, eikä vieläkään mikään ole muuttunut. (Jos pakko, junaa suostun käyttämään, sen jälkeen otan taksin jos kohde ei ole säädyllisen kävelynatkan päässä)
 
Viimeksi muokattu:
Silloinen kesätyö edellytti multa 20 min kävelymatkaa Espoossa bussipysäkille ja olin 45 min bussimatkaa myöhemmin työpaikalla Vantaalla. Keskituntinopeus oli noin 15 kmh ja harkitsin ajansäästösyistä 15 km työmatkan kulkemista polkupyörällä. Silloin istutettiin vihani siemenet julkista liikennettä kohtaan, eikä vieläkään mikään ole muuttunut. (Jos pakko, junaa suostun käyttämään, sen jälkeen otan taksin jos kohde ei ole säädyllisen kävelynatkan päässä)
En tiijä ollaanko niin eri ikäluokkaa, mutta tuollainen työmatka ei minusta oo viellä mitään.
Kai se lapsuuden perintöä on kun 4km matka kouluun mentiin pyörällä kävellen tai hiihtämällä, ylä asteelle oli sitten tuolainen 45 min bussimatka, koulupäivät venyivä yläasteella lähes 8 tuntisiksi.
 
S-juna taitaa vastata meillä VR kiskoilla kulkevaa paikallisjunaverkostoa, joka toimii kyllä kiinteänä osana PK-seudun ja Uudenmaan lähialuiden joukkoliikennettä ja on ylivoimaisesti toimivin osa siinä paletissa. Nää on mielestäni kuitenkin seutuliikennettä eli pitkiä vetoja.

Pk-seudun osalta olen 90-luvulta lähtien ollut sitä mieltä, että bussien pitäisi vain keskittyä syöttämään raideliikennettä ja ”viimeisen mailin ongelma” hoidetaan busseilla. Esim. Espoosta ja Vantaalta ei pitäisi mennä yhtään bussia Helsingin keskustaan. Motaria pitkin nopeita syöttöjä lähiliikenteelle raiteen puuttuessa. Olin 90-luvulla Tokiossa pari viikkoa ja silmät aukesi miten nopean joukkoliikenteen voi toteuttaa 20 kertaa suuremmassakin kaupungissa.

Eli raiteilla pitkiä vetoja ja isoja massoja suurilla keskinopeuksilla. Korttelien hierominen hoituu pyörillä.
S-junat tekevät kyllä lyhyitäkin vähän yli kilometrin vetoja matkan aikana mutta eivät viivy asemalla pitkään.
Samalla risteilevät metron kanssa ja veneet muodosta oman ketjun tuohon.
Bussit hoitavat sitten lähiyhteydet.
Sekin miten hyvin tiedotetaan jatkoyhteyksistä ja miten hyviä kartat ovat vaikuttaa toimivuuteen.
Tuolla asiaa mietitään kokonaisuutena kuten Tampereen ratikalla ei ole yhteyttä lentokentälle.
 
Asun pikaratikan reitin noin puolivälissä ja olen kulkenut sillä sen aloittamisesta asti epäsäännöllisesti.
Kulkemiseni ovat olleet hyvinkin eriaikoina, mutta keskittyneet perinteisiin ruuhka-aikoihin, varsinkin iltapäivään. En muista olleeni koskaan ollut täydessä pikaratikassa.
Siis niin, ettän en voisi valita mihin istun.
Väitänkin, että suurimman ajan tuo ylistetty kapasiteetti on huomattavalla alikäytöllä.

Sen sijaan olen ollut lukemattomia kertoja henkilöayäutolla jonossa joka seisoo sen ratikan etuajooikeuden takia.
Lisäksi etuoikeudet on säädetty niin pitkäksi, että usein joutuu odottamaan vaikka itse ratikkaa ei edes näy.
 
Joo kimmoj. Tuo se pistää reservaattiasukkaan silmään, kun ponnistelee jalan ihmisviitakossa harvakseltaan. Muutama pää näkyy vaunussa, jota kaikki muut väistelee. En tunne Helsingin ruuhka-aikojen liikennevirtoja, onneksi, mutta raitsikan tosiolevuutta tulee pohdittua joka kerta, kun siellä pistäytyy.
 
Voisi melkein tälle julkisen liikenteen keskustelulle tehdä oman lankansa, aiheessa lienee pureksittavaa tunnin junista lähtien pitkälle tulevaisuuteen.
 
Uusi virasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta, 10 kpl ylijohtajia tarvittaisiin hoitamaan niitä pitkin suomenmaata.

Hillotolppa, anyone?

https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/tyo-ja-elinkeinoministerio/
Jää vaan kertomatta, että mitään varsinaisesti uutta virastoa ei olla perustamasaa vaan ELY:t ja AVI:t yhdistetään.

Samalla lakkaa 15 ELY:ä ja 6 AVI:a. Se tarkoittaa 21 ylijohtaja, jotka nyt karsitaan 10: een.

Hillotolppia katoaa enemmän kuin uusia on tarjolla.

Osa nykyisistä ylijohtajista jäänee eläkkeelle, mutta kaikilla heillä on määräaikainen pesti eli mitään takeita jatkosta ei ole. Useimmilla lienee plakkarissa jokin vähempiarvoinen virka.
 
Viimeksi muokattu:
Uusi virasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta, 10 kpl ylijohtajia tarvittaisiin hoitamaan niitä pitkin suomenmaata.

Hillotolppa, anyone?

https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/tyo-ja-elinkeinoministerio/
Nauraisin, ellei tuolla pelleillyllä tuhlattaisi minunkin verorahoja.
Palkkausta ei kehdattu julkistaa, koska se varmasti pöyristyttäisi ihmisiä, mutta ihan minimipalkalla ei varmaankaa tarvitse kituuttaa.
https://palkkavertailu.com/palkka/ylijohtaja#google_vignette
 
Nauraisin, ellei tuolla pelleillyllä tuhlattaisi minunkin verorahoja.
Palkkausta ei kehdattu julkistaa, koska se varmasti pöyristyttäisi ihmisiä, mutta ihan minimipalkalla ei varmaankaa tarvitse kituuttaa.
https://palkkavertailu.com/palkka/ylijohtaja#google_vignette
Sinua siis haittaa, jos 21 paikallisvirastoa supistetaan 10 virastoksi ja saadaan 11 ylijohtaja pois palkkalistoilta?
Minä pidän sitä positiivisena asiana.
En varsinaisesti suuttuisi myöskään, jos n. 300 kunnasta päädyttäisiin esin alle 100 kunnan määrään 😀
 
Sinua siis haittaa, jos 21 paikallisvirastoa supistetaan 10 virastoksi ja saadaan 11 ylijohtaja pois palkkalistoilta?
Minä pidän sitä positiivisena asiana.
En varsinaisesti suuttuisi myöskään, jos n. 300 kunnasta päädyttäisiin esin alle 100 kunnan määrään 😀
Ei, ymmärsit minua väärin supistaminen on hyvä asia.
Itseäni harmittaa että joudun osallistumaan näitten syöttöporsaiden kustantamiseen. Noin 2000 henkilön organisaatiolle riittäisi yksi ylijohtaja.
 
En varsinaisesti suuttuisi myöskään, jos n. 300 kunnasta päädyttäisiin esin alle 100 kunnan määrään
Juuh, periaatteessa hyvä, mutta kun tuota tehdään pikkuhiljaa kuntaliitos kerrallaan niin:
Joka kierroksella palkat harmonisoidaan ylöspäin.
Joka kierroksella annetaan viiden vuoden irtisanomissuoja.
Aina kun saadaan vihiä liitosneuvotteluista pienissä kunnissa rynnätään rakentamaan sekä turhia rakennuksia että menoautomaatteja, joista sitten "leveämpien hartioiden" avulla hyödyttäisiin: "Eihän tätä ihan vasta valmistunutta koulukeskusta kannata sulkea". Tosin ei ole oppilaita nimeksikään, kun perheet lähtee isolle kirkolle.
Nyt kun kunnat itse näitä yhdistymisiään virkatyönä resuneeraa niin kyllä siellä henkilöstön edut ihan ensimmäiseksi varmistetaan. Pitäisi pystyä tekemään jollain mahtikäskyllä, mihin sitten yhdistettävät kunnat sopeutuu.
SOTE (sinänsä sysipaska) kun rahoitetaan valtion budjetista niin siinä on vipua, että alueilla voidaan pakottaa tekemään jotain.


Noista elinvoimakeskuksista (ovat kai siis AVI ja ELY nykymaailmassa) voisi sanoa, että tämän yhteiskunnan kannalta niihin palkattavien virkakyöstien ja -kerttujen palkkakulut eivät ole suurin ongelma: Nuo luo ihan hillittömän työlään ja kalliin byrokratian yrityksille. Mikä sitten ihan väistämättä vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvoinnin kasvua, koska ei yritysmaailma halua lähteä ottamaan riskiä kun noiden päätökset ovat ensinnäkin todella hitaita saada ja sitten loppupeleissä päätös voi olla liki mielivaltainen ja oikaisuvastuu paiskataan toiminnanharjoittajalle.
Sitten pahimmillaan ajaudutaan valituskierteeseen. Se tosin ei ole näiden virastojen vika, vaan lainsäädännön, mikä keskittyy valitusoikeuden toteutumiseen. Siis erityisesti sellaiset toimialat, jotka ovat lähellä kannattavuusrajaa putoavat helposti kannattavuusrajan alle näiden välillisten hankaluuksien vuoksi. Ovat usein myös työvoimavaltaisia, joten vahinko suurempi kuin pelkät numerot näyttää.

Anyhow, näin vanhana käpynä viidellä eri vuosikymmenellä teollisuudessa touhunneena näkee ihan naamalla, että yhteiskunta on luonut ensinnäkin kunnon "barrier of entryn" ja toisaalta todella raskaan laahuksen toiminnalle. Kaiken perkeleen pakollista katselmusta ja tarkastusta monesti täysin ymmärtämättömien viranhaltijoiden tai kolmansien osapuolien toimesta. Ja ne on pakko ottaa vastaan. Eikä riitä se haitta ja turhanpäiväinen nillitys epäolennaisuuksista, ne saatanat lähettää laskun ihan kaikesta. 80-luvulla näitä oli tosi vähän ja yhteiskunta hoiti hommansa virkatyönä, eivätkä olleet joka käänteessä työntämässä laskua toimistaan. Ja virkamies uskalsi jotain suullisesti luvatakin, mikä sitten piti kutinsa.
 
Minusta virastojen yhdistäminen on oikeansuuntainen toimenpide. Toteutustavan onnistumisesta en ota kantaa, kun en asiaa tunne.
Noista kuntien yhdistymisestä olen kuullut samantyyppisiä tietoja kuin edellä kommentoija ovat kertoneet.
Nyt kun tuo sota on jotenkin rämmitty läpi, voitaisiin siitä ottaa jotain hyötyäkin. Eli liitetään noihin sote- palvelujen lisäksi myös koulutusasiat, jolloin kunnille jää todella vähän tehtäviä. Ja kun kunnilla on todella vähän tehtäviä, otetaan ne loputkin ( miksi niitä vähäisiä kannattaa hajautetusti hoitaa, kallista). Lopulta huomataan, että kunnilla on enää tehtävänä hoitaa kaupungin/ kunnanjohtajan palkanmaksu. Sitten voidaan sopia, että ne kunnat/ kaupungit asukkaat, jotka tälläistä veroa johtajan palkanmaksuun haluavat maksaa saavat maksaa. Näin olemme saaneet kuntien määrän lähemmäs optimaalista määrää, mahdollisesti jopa siinä vähän toiselle kymmenelle 😀
 
Back
Top