Paikallisjoukkojen kunnian päivät

[Valmius]

Muistaakseni Tanskan Hjemmeværnet:in SpolK:illa päällikkö on usein siviiliammatiltaan poliisiviranomainen ja täten pystyy heikäläisen lainsäädännön mukaan käyttämään tiettyjä poliisivaltuuksia ja valmiuksia koko komppanian tasalla. Muistaakseni.

Suomessa lainsäädäntö on tuon suhteen ristiriitainen, koska PV:n palvelukseen määrätty poliisi on palvelusajan virkavapaalla.

 

[AJJV]

Tässä toista vuoden vanha esitys paikallispuollustuksesta (toivotavasti sain linkin toimimaan mobiililla) https://www.google.fi/url?sa=t&sour...ldIrynIgGulqWKE5w&sig2=iKOy7KUyCJIjQd_5hAN_Ag


@Valmius on kyllä oikeilla jäljillä amnattilais/reserviläis tason ongelmista kun toimitaan rauhanaikana. Fakta on tosiaan se että virkavastuulla toimivat reagoivat ensin. Mutra sitten näitä porukoita joissa on amnati au:its niin mitenhän paljon niitä looen onkasn? Iso osa aliupseereista on sitoutunut huollon tehtäviin ja kunnossapitoon. Ei niitä 'vapaita'nyt kovin paljoa voi piisata, ainakaan sinne missä rauhanaikaista toimintaaei juuri ole muutenkaan.

On olemassa muutamia keinoja mitentuo joukkue saa toimivsltaa ra tilanteessa virka-avussa. Selvitän ensin mitä voi sanoa ennen kuin lauon mitään. Palataan asiaan.

 

[Valmius]

PV:n powerpointit ovat hyvin yleisluontoisia. Niistä ei saa irti juurii muuta tietoa irti, kuin sen että Suomella on paikallispuolustukseen organisaatiot ja sen tarkemmin asiaa ei tarvitse julkisesti kertoa.
Ammattialupseerien sitoutuminen huollon tehtäviin on 90-luvun tietoa.
Tänä päivänä suurin osa ammattialiupsereista toimii kouluttajina perusyksiköissä.

 

[Honcho]

Kuulostaa suorastaan ikääntyneen reservin siirtämisestä -lopullisen ratkaisun- piiriin.

Samalla paukulla ratkaistaan sekä eläkepommi, että ...no...pommi.

 

[AJJV]

Perustin tuon ammatialiupseerrista kommentin lähinnä siihen miten työpaikkoja on ollut auki viimme aikoina. Tuo dokumentyi oli tosiaan yleisluontoinenbha tarkoitetyu ennemminkin niille joille paijalluspuollustus on vielä epäslvä käsitteenä.


Tuohon reserviläisten antamaan virka-apuun ns harmasn vaiheen aikana.

1. Selvää on että ammattisotilaat ovat parhaita, ei tarvitse kikkailla

2. Virka-apu osastoa johtaa aina ammattilainen. Koostui se sitten varusmiehistä tai reserviläisistä.

3. Johtaja voi olla esimerkiksi saman pataljoonan ammattilaisia, ei sen tarvitse olla esim juuri ko. Joukkueen sa-johtaja.

4. Reserviläiset voivat käyttää asetta itsepuollustukseen, kun amnattisotilas on osaston johtaja = ressuja voidaan käyttää aluevalvontaan partiointiin

5. Jos partioon liitetään poliisi viranomsinen on voimankäyttö säännlt tasen helpommat. Poliisi voi määrätä.

Reserviläinen ei voi käyttää henkilökohtaista asetta isompaa välinettä.

Korjatkaa jos tuli muisti katkoksia tai väärinkäsityksiä.

 

[Honcho]

Just näin. Kun on selvä tarve ja tarkoitus kotiseudun puolustamiseksi, niin se riittää useimmalle meistä. Ei tarvitse aseita kotiin eikä muutoinkaan elätellä toiveita mistään suuremmista hathat-touhuista. Tähän kykenee koko ressukaarti 18-59 -vuotiaista.

Väitän, että kansainvälisen tilanteen kiristyessä tähän toimintaan on helppo värvätä lisää paikallisia ressuja rinkiin ja jo päivän tai kahden kertauskoulutuksella saadaan kelpo sotilaita kokeneempien pareiksi. Näissä kohteissa kun pitää varautua kuukausienkin väijymiseen. Lienee tosiasia, että syvät rivit vaativat jotakin muutakin herätettä kuin rauhan aikaisen ilmoituksen paikallislehdessä. Tilanteen kiristyessä ihan päivän varoitusajalla tulisi varmasti uutta vapaaehtoista joukkoa alkukokoukseen kunnantalolle ja siitä parin päivän koulutuksen jälkeen remmiin.

Tärkeää on, että siellä pohjalla on paikallisten aktiivien varaan jo syvän rauhan aikana rakennettu kevyt organisaatio, jonka johtosuhteet ja tehtävät ovat selvillä.

Helsingissä tällaisille tietysti naureskellaan, mutta antaa nauraa vaan.

Talvisodassa ei tunnetusti liiempiä ollut varaa katsella vain niitä parikymppisiä, vetreimpiä taistelijoita edes etulinjan hommiin. Nostoväen ykkösluokka siirrettiin muistaakseni tammikuussa rintamille, noin nelikymppisiä miehiä keskimäärin (samaa ikäkastia kuin Ukrainan kouluttamat vapaaehtoiset ressut).

Kymenlaakso oli maanpuolustushenkinen maakunta, ja jostain siellä pieraistiin vielä useita tuhansia miehiä (ja naisia tukihommiin) kasaan tammi-helmikuun aikana, juurikin ajoissa kun puna-laivaston Talvipuolustuksen (sic, ensisijaisena tarkoituksena puolustaa jäissä lojuvia laivoja) matruusit ja moni muu sekalainen porukka hyökkäsikin jäiden yli. Rannikkolinnoitukset moukaroivat valtavan määrän nuoria neuvostokansalaisia raadoiksi jään alle, mutta jos siellä ei olisi ollut vastassa merkittäviä jalkaväkijoukkoja, ikähaarukkana jotain 15-65 ja aseistuksena jopa Tex Willer -henkisiä Winchestereitä, niin luultavasti rannikolle olisi sillekin kohtaa saatu tehtyä melkoiset sisäänmurrot. Sisäänmurrolla on taipumus muuttua läpimurroksi, jos mitään ei ole vastassa.

Kymenlaakson suojeluskuntapojat ja -vaarit sekä muu sekalainen porukka, yhdistävänä tekijänä se että kivääri pysyy kädessä, kärsivät kaikkinensa suhteellisen pienet tappiot mutta valmius olisi ollut isompiinkin uhrauksiin kun oma koti ja isänmaa oli ihan kirjaimellisesti ja suoraan uhattuna.

Huomionarvoista on mm. se, että suojeluskunta vastaanotti vielä alkuvuodesta 1940 suuret määrät uusia jäseniä. Merkittävä osa näistä oli vasemmistolaisia poliittiselta taustaltaan, ja siksi eivät olleet aiemmin olleet toiminnassa mukana. Asevoimien ja suojeluskunnan välit olivat korkeintaan välttävät, ehkäpä ajattelivat että sk-väki haluaa vain paikalliseen Kiewariin korvikkeen ääreen repostelemaan suojeluskuntakessun natsoineen...

Tämä nyt vain aiheeseen hieman liittyvää historiallista maalailua.

 

[Honcho]

Eiköhän ne ole niin sanottua vara reserviä. Eli täytetään aukkojalähtökohtaisesti kahdessa vaiheessa:
1. jos reservistä palvelukseen käsketty henkilö ei kykene palvelukseen, sairaus tms. = saatetaan joukko täysivahvuiseksi harmaan vaiheen aikna

Pari kommenttia:

• Terminologisesti reserviin kuuluu se n. 900 t jamppaa jotka ovat iältään <50v (johtajat <60v) ja suorittaneet varusmiespalveluksen. Myös sijoittamaton reservi on siis virallisesti tätä reserviä. Varareservi on sitten käytännössä rauhan aikana palveluksesta vapautetut, asepalvelustaan vielä suorittamattomat nuoret sekä 50-60v miehistöarvoiset.
• Reserviläiskirjeen yhteydessä infottiin, että sijoitus sodan ajan vahvuuteen on todellisuudessa n. 20% suuremmalla porukalla kuin ilmoitettu määrä - silloin 230000. Eli nämä syystä tai toisesta estyneet tai kyvyttömät sijoitetut korvataan....sijoitetuilla, koska heitä on enemmän kuin 230000 Se on sitten jokaisen oma asia veikata, joudutaanko "panssarilautta Pälkkikselle" -skenaariossa turvautumaan lisäksi sijoittamattomiin myös taistelutehtävissä. Itse uskoisin, että jouduttaisiin, koska maavoimien vahvuus 230000:n mallissa on vain 150000 kaikkine tukiosineen.

 

[Honcho]

Laajoja alueita alistamaan himoava hyökkääjä joutuu varmasti ottamaan tämän huomioon ja jopa vakavasti. Tätä toimintaa varten on sitten tietysti ne joukkonsa, jotka ottavat alueen haltuun kirjaimellisesti pyrkien eliminoimaan kaiken vastarinnan. Ne eivät ole panssarijoukkoja.

Hassua että tuo skenaario, että kerrankin olisi oikein kunnon SISÄISEN TURVALLISUUDEN ammattilaisia meidänkin pikkukylän raitilla, ei jotenkin suhtaudu yhtään suurella ilolla. Nykytilanteessahan mummelit saapuvat pällistelemään, jos kylällä nähdään poliisiauto...

Oikeasti, kun tietää mikä on elämänlaatu välittömästi rajan toisella puolen, niin muutosvastarinta on ihan oikeasti sitä tasoa että mieluummin maatuisi pois, mieluiten kunnon vastarinnan jälkeen. En minä oikeasti inhoa niitä ihmisiä yhtään, mutta inhoan heidän paskaa järjestelmäänsä, totalitarismi taipui kleptokratiaksi.

 

[Honcho]

Jatkaakseni synkkää yksinpuheluani...kunnon harjoituksiin ei taida riittää rahat eikä oikein vapaaehtoisetkaan. Omasta mielestäni on parempi, että kunnon harjoituspanokset keskitetään kärkipään joukoille jotka ovat nyt sijoitettuina. Mutta kerta vuodessa ampumaradalla ja toinen jotain taisteluammuntaa tms. ei olisi pahitteeksi, samoin edes seitinohut sitouttaminen osaksi jotakin PV-vetoista kokonaisuutta. En edes kehtaisi mennä kurkkusalaatissa XYZ-huoltamolle rehvastelemaan supersotilaan taidoillani, mutta en pitäisi huonona että maanpuolustusvelvollisuus tiedostettaisiin hieman paremmin, aivan kengännauhabudjetilla. Siitä voi vielä joskus olla korvaamaton apu.

Periaatteessa en pidä ollenkaan huonona sitä, että aktiviteetti on hyvin vahvasti keskittynyt aliupseeri- ja upseeritasoisille ressuille. Nimittäin jos todellakin täytyy alkaa kauhomaan reservin syvää laaria, niin jollakin tasolla pätevä ja harjoitettu reservijohtaja auttaa kyllä pitkälle täysin kesäterässäkin olevia miehistötasoisia. Ammattisotilaille lienee siinä tilanteessa jo kosolti muitakin mielenkiintoisia tehtäviä tarjolla kuin kolmannen linjan joukkojen harjoituttaminen.

 

[Valmius]

Perustin tuon ammatialiupseerrista kommentin lähinnä siihen miten työpaikkoja on ollut auki viimme aikoina. Tuo dokumentyi oli tosiaan yleisluontoinenbha tarkoitetyu ennemminkin niille joille paijalluspuollustus on vielä epäslvä käsitteenä.


Tuohon reserviläisten antamaan virka-apuun ns harmasn vaiheen aikana.

1. Selvää on että ammattisotilaat ovat parhaita, ei tarvitse kikkailla

2. Virka-apu osastoa johtaa aina ammattilainen. Koostui se sitten varusmiehistä tai reserviläisistä.

3. Johtaja voi olla esimerkiksi saman pataljoonan ammattilaisia, ei sen tarvitse olla esim juuri ko. Joukkueen sa-johtaja.

4. Reserviläiset voivat käyttää asetta itsepuollustukseen, kun amnattisotilas on osaston johtaja = ressuja voidaan käyttää aluevalvontaan partiointiin

5. Jos partioon liitetään poliisi viranomsinen on voimankäyttö säännlt tasen helpommat. Poliisi voi määrätä.

Reserviläinen ei voi käyttää henkilökohtaista asetta isompaa välinettä.

Korjatkaa jos tuli muisti katkoksia tai väärinkäsityksiä.

3. Kun virka-aputehtävälle valitaan suorittajaa, mieti annetaanko tehtävä yksikölle jossa on sijoitettuna spol-koulutettua henkilökuntaa vai joukko jolle pitää osoittaa jostain erillinen johtaja?

4, Vartiotehtävässä voi olla vk-välineet (esim ladattu ampuma-ase ) vain, jos on vk-oikeudet kunnossa, ellei ra-määräyksiä ole kumottu.
Lähtökohta suunnittelussa on, hommat tehdään aluksi ra-toimivaltuuksilla, koska mistään lisävaltuuksista ei ole varmaa tietoa.
Mistä ajattelit löytää MAAKK:lle aina tarvittaessa vaaditut pätevyydet omaavan virkamiehen, kun niitä ei ole yksikössä
Ra-määräysten mukaan toimittaessa sen virkamiehenkin pitää täyttää pätevyysvaatimukset, eli joku ALTSTO:n tstoups tuskin kelpaa hommaan.

5. Silloinkin pitää olla henkilökuntaan kuuluva johtaja.


Äkkiä laskettuna, virka-aputehtävät voisi olla helpompi suorittaa joukolla, jossa on virkamiehet johtajina?

 

[AJJV]

3. Kun virka-aputehtävälle valitaan suorittajaa, mieti annetaanko tehtävä yksikölle jossa on sijoitettuna spol-koulutettua henkilökuntaa vai joukko jolle pitää osoittaa jostain erillinen johtaja?

4, Vartiotehtävässä voi olla vk-välineet (esim ladattu ampuma-ase ) vain, jos on vk-oikeudet kunnossa, ellei ra-määräyksiä ole kumottu.
Lähtökohta suunnittelussa on, hommat tehdään aluksi ra-toimivaltuuksilla, koska mistään lisävaltuuksista ei ole varmaa tietoa.
Mistä ajattelit löytää MAAKK:lle aina tarvittaessa vaaditut pätevyydet omaavan virkamiehen, kun niitä ei ole yksikössä
Ra-määräysten mukaan toimittaessa sen virkamiehenkin pitää täyttää pätevyysvaatimukset, eli joku ALTSTO:n tstoups tuskin kelpaa hommaan.

5. Silloinkin pitää olla henkilökuntaan kuuluva johtaja.


Äkkiä laskettuna, virka-aputehtävät voisi olla helpompi suorittaa joukolla, jossa on virkamiehet johtajina?

En mä kiistä olleenkaan etreikö virka-apu olisi helpompi suorittaa osastolla joka on lähtökohtaisesti virkamies johtoinen. En ehkä riittävän selkeästi tuonut esille sitä että tahdoin vaan kertoa, että virka-apu on mahdollusta toteuttaa myös ressuilla.

Toinen asia on se että riittääkö niitä virkamiesjohtoisia yksiköitä jokapaikkaan. Erityisesti Pohjanmaat, kainuu, lappi jossa niitä joukkotuotanto yksiköitä ei ole, kuin kaipri ja ja jpr.

Kolmanneksi vaikkei maakki/paikP munkaan muelestä mikää autuaaksi tekevä asia ole. miksi olisi muodostettu virka-apuun kihdistettu ressu porukka jos sitä ei olisi tarkoitus käyttää?

 

[vastarannankiiski]

Jos itse saan vähän vielä hämmentää tätä RA MaaK ja SA PaikP soppaa ja spekuloida sillä hieman.

Tämä salaisuuksien verho PaikP:n ympärillä on hivenen hankala, eikä varmaan kenelläkään reserviläisellä varmaan ole oikein aavistusta mitä tehtäviä sitä on omalle yksikölle (=MaaK) varattuna kriisitilanteissa.

Moni MaaK:lainen varmaan pyörittelee mielikuvaa mielessään että yksikön tehtävät ja varustus olisivat sellaiset mikä todellisuudessa kuuluvat alueellisten joukkojen tehtäväkuvaan ja varustepooliin. Ja tämän mielikuvan eläminen mielessä varmaan ylläpitää monelle motivaatiota rauhanajan harjoitustoiminnassa. Todellisuushan saattaa olla sitten jotain muuta SA tilanteessa. Sitä muuntajan suojaamista ja valvontaa syvällä sisäsuomessa (kohteensuojaus). Elintarvikkeiden jakoa paikallisväestölle ja väestönsuojelutoimiin osallistuminen sekä evakkojen ja pakolaisten uudelleenasuttaminen (yhteistoiminta siviili-viranomaisten kanssa). Rantakalliolla seisoskelu Pohjanlahden rannalla ja horisontin tähystäminen (Aluevalvonta). Liikenteenohjaustehtävät ruuhkautuneilla valtateillä (virka-apu). Kumisaappaiden ja taisteluvöiden rahtaaminen ja jakaminen muille joukoille PerKe:llä (joukkojen perustaminen). Alueellisten joukkojen huoltokomppanioiden materiaalitäydennysten toimittaminen (muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto) Ja niin edelleen. Erittäin tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan toimivuuden ja taistelujoukkojen huoltamisen ja suojaamisen kannalta, mutta ei ehkä välttämättä niitä hommia joita moni taistelutehtäviä janoava motivoitunut ja isänmaallinen MaaK:lainen itselleen kaipaisi SA tilanteessa.

 

[Rauhantekijä]

Paikallisjoukoista ja maakuntajoukoista PV kirjoitaa näin http://puolustusvoimat.fi/web/reservilaiselle/maakunta-ja-paikallisjoukot
Onko tietoa milloin tuo info on viimeksi päivitetty?
Entä vaikuttaako tuore puolustuspoliittinen selonteko jollain tavoin Paik + Maak -joukkojen kehitykseen niiden toimintaa tai rakennetta muuttamalla?

Onko vaikutuksia?

 

[Valmius]

Jos itse saan vähän vielä hämmentää tätä RA MaaK ja SA PaikP soppaa ja spekuloida sillä hieman.

Tämä salaisuuksien verho PaikP:n ympärillä on hivenen hankala, eikä varmaan kenelläkään reserviläisellä varmaan ole oikein aavistusta mitä tehtäviä sitä on omalle yksikölle (=MaaK) varattuna kriisitilanteissa.

Moni MaaK:lainen varmaan pyörittelee mielikuvaa mielessään että yksikön tehtävät ja varustus olisivat sellaiset mikä todellisuudessa kuuluvat alueellisten joukkojen tehtäväkuvaan ja varustepooliin. Ja tämän mielikuvan eläminen mielessä varmaan ylläpitää monelle motivaatiota rauhanajan harjoitustoiminnassa. Todellisuushan saattaa olla sitten jotain muuta SA tilanteessa. Sitä muuntajan suojaamista ja valvontaa syvällä sisäsuomessa (kohteensuojaus). Elintarvikkeiden jakoa paikallisväestölle ja väestönsuojelutoimiin osallistuminen sekä evakkojen ja pakolaisten uudelleenasuttaminen (yhteistoiminta siviili-viranomaisten kanssa). Rantakalliolla seisoskelu Pohjanlahden rannalla ja horisontin tähystäminen (Aluevalvonta). Liikenteenohjaustehtävät ruuhkautuneilla valtateillä (virka-apu). Kumisaappaiden ja taisteluvöiden rahtaaminen ja jakaminen muille joukoille PerKe:llä (joukkojen perustaminen). Alueellisten joukkojen huoltokomppanioiden materiaalitäydennysten toimittaminen (muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto) Ja niin edelleen. Erittäin tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan toimivuuden ja taistelujoukkojen huoltamisen ja suojaamisen kannalta, mutta ei ehkä välttämättä niitä hommia joita moni taistelutehtäviä janoava motivoitunut ja isänmaallinen MaaK:lainen itselleen kaipaisi SA tilanteessa.

Paljon sellaista, jonka allekirjoitan

 

[KorpiSISSI]

3. Kun virka-aputehtävälle valitaan suorittajaa, mieti annetaanko tehtävä yksikölle jossa on sijoitettuna spol-koulutettua henkilökuntaa vai joukko jolle pitää osoittaa jostain erillinen johtaja?

4, Vartiotehtävässä voi olla vk-välineet (esim ladattu ampuma-ase ) vain, jos on vk-oikeudet kunnossa, ellei ra-määräyksiä ole kumottu.
Lähtökohta suunnittelussa on, hommat tehdään aluksi ra-toimivaltuuksilla, koska mistään lisävaltuuksista ei ole varmaa tietoa.
Mistä ajattelit löytää MAAKK:lle aina tarvittaessa vaaditut pätevyydet omaavan virkamiehen, kun niitä ei ole yksikössä
Ra-määräysten mukaan toimittaessa sen virkamiehenkin pitää täyttää pätevyysvaatimukset, eli joku ALTSTO:n tstoups tuskin kelpaa hommaan.

5. Silloinkin pitää olla henkilökuntaan kuuluva johtaja.


Äkkiä laskettuna, virka-aputehtävät voisi olla helpompi suorittaa joukolla, jossa on virkamiehet johtajina?

Voi olla ettei paikallistasolla riitä virassa olevat kun aputarpeita on samaan aikaan useita. Joukon koko on oltava riittävä henkilöiden työturvallisuudenkin takia, muutoin liiton työsuojeluvaltuutettu puuttuu asiaan.
Entäpä kun kohteita on samaan aikaan 5...10? Riittääkö edes komppania?
Maailma muuttuu joskus hyvinkin nopeasti, eikä virkamieskuntaa ylläpitämään osoitetut veroeurot riitä jokaiseen tarpeeseen edes nykytilassa.

 

[KorpiSISSI]

Suomessa lainsäädäntö on tuon suhteen ristiriitainen, koska PV:n palvelukseen määrätty poliisi on palvelusajan virkavapaalla.

Lainsäädäntöä pitää muuttaa kun se rajoittaa kansallista turvallisuutta. Voi olla että näissäkin asioissa on kova myllerrys käynnissä.

 

[KorpiSISSI]

Paljon sellaista, jonka allekirjoitan

Taitaa olla nyt niin ettei voimassa oleva ra-sa käsitteistö ja säädökset..Lait vastaa ajan haasteisiin.
Kansallisen turvallisuuden ylläpitoon ja varmistamiseen tarvitaan vähintään 100% lisäys nykyiseen, mikäli halutaan suoriutua pelkän virassa olevan ammattihenkilöstön turvin. Näin ihan vain jo osin toteutuneiden uhkien valossa, saatikka näköpiirissä olevien.

Edit: ...Ja valmiuteen 10* määrä
Tämä Päivinen uutinen 1000 valikoidun varusmiehen koulutus nopeasti muotoutuviin uhkiin on hyvä uudistus ja vastaa osin nopean valmiuden tarpeisiin. Koulutuksellisesti on varmaankin haasteellista, ellei jatka heti perään 2:llä vuodella tiivistä KH rulettia.

 

[Benelli]

En ihan heti usko, että yksikkö jossa edes päällikkö ei ole virassa oleva ammattisotilas, tulisi saamaan mitään lisävaltuuksia, vaikka PV jonkun lakimuutoksen myötä jotain toimivaltuuksia saisi lisää rauhan aikana.

Ensisijainen reagoija on PV:n henkilökunnasta muodostetut osastot, sen jälkeen yksiköt joihin on sijoitettu henkilökuntaa tehtäviin, joissa voi joutua käyttämään julkista valtaa.

Esim toiselle viranomaiselle annettavassa virka-avussa pitää osaston johtajan olla ammattisotilas niin kauan kuin toimitaan rauhan ajan määräyksillä.
MAAKK va-joukkue ei siis voi toimia itsenäisesti.
Aseellinen virka-apu on siihen oikeasti koulutettujen yksiköiden tehtävä.

Kyse ei ole ehkä niinkään PV:n kuin Poliisin toimivaltuuksista ja johtaja voi olla poliisi tai rajavartija.

3. Kun virka-aputehtävälle valitaan suorittajaa, mieti annetaanko tehtävä yksikölle jossa on sijoitettuna spol-koulutettua henkilökuntaa vai joukko jolle pitää osoittaa jostain erillinen johtaja?

Ensimmäinen kriteeri on että mitä on käytettävissä. Ei voida laskea sen varaan että ei tule useampi tai erityisen suuri tilanne.

4, Vartiotehtävässä voi olla vk-välineet (esim ladattu ampuma-ase ) vain, jos on vk-oikeudet kunnossa, ellei ra-määräyksiä ole kumottu.
Lähtökohta suunnittelussa on, hommat tehdään aluksi ra-toimivaltuuksilla, koska mistään lisävaltuuksista ei ole varmaa tietoa.
Mistä ajattelit löytää MAAKK:lle aina tarvittaessa vaaditut pätevyydet omaavan virkamiehen, kun niitä ei ole yksikössä
Ra-määräysten mukaan toimittaessa sen virkamiehenkin pitää täyttää pätevyysvaatimukset, eli joku ALTSTO:n tstoups tuskin kelpaa hommaan.

Hätävarjelu ja voimankäyttö ovat kaksi eri asiaa.

5. Silloinkin pitää olla henkilökuntaan kuuluva johtaja.

Tämäkään ei pidä ihan paikkaansa. Osastohan ei ole tuossa vaiheessa enää PV:n vaan Poliisin alaisuudessa ja vastuulla jolloin ristiriitatilanteessa Poliisin määräykset kumoavat PV:n määräykset.

Jos itse saan vähän vielä hämmentää tätä RA MaaK ja SA PaikP soppaa ja spekuloida sillä hieman.

Tämä salaisuuksien verho PaikP:n ympärillä on hivenen hankala, eikä varmaan kenelläkään reserviläisellä varmaan ole oikein aavistusta mitä tehtäviä sitä on omalle yksikölle (=MaaK) varattuna kriisitilanteissa.

Yleensä niitä harjoitellaan mitä oletetaan ehkä tehtävän?

Moni MaaK:lainen varmaan pyörittelee mielikuvaa mielessään että yksikön tehtävät ja varustus olisivat sellaiset mikä todellisuudessa kuuluvat alueellisten joukkojen tehtäväkuvaan ja varustepooliin. Ja tämän mielikuvan eläminen mielessä varmaan ylläpitää monelle motivaatiota rauhanajan harjoitustoiminnassa. Todellisuushan saattaa olla sitten jotain muuta SA tilanteessa.

Niin no voihan se olla että porukalle varatut kontit tuhotaan ilmaiskussa ennen kuin ehtivät perustamispaikalle.

Sitä muuntajan suojaamista ja valvontaa syvällä sisäsuomessa (kohteensuojaus). Elintarvikkeiden jakoa paikallisväestölle ja väestönsuojelutoimiin osallistuminen sekä evakkojen ja pakolaisten uudelleenasuttaminen (yhteistoiminta siviili-viranomaisten kanssa). Rantakalliolla seisoskelu Pohjanlahden rannalla ja horisontin tähystäminen (Aluevalvonta). Liikenteenohjaustehtävät ruuhkautuneilla valtateillä (virka-apu).

Sehän on hyvä jos tilanne on noinkin rauhallinen.

Kumisaappaiden ja taisteluvöiden rahtaaminen ja jakaminen muille joukoille PerKe:llä (joukkojen perustaminen). Alueellisten joukkojen huoltokomppanioiden materiaalitäydennysten toimittaminen (muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto) Ja niin edelleen.

Tuota varten on kylläkin ihan omat osastot mikä selvinnee jo ihan julkisesta organisaatiokaavasta.

Erittäin tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan toimivuuden ja taistelujoukkojen huoltamisen ja suojaamisen kannalta, mutta ei ehkä välttämättä niitä hommia joita moni taistelutehtäviä janoava motivoitunut ja isänmaallinen MaaK:lainen itselleen kaipaisi SA tilanteessa.

Niin ehkä.

 

[Valmius]

Jos voimassa olevia määräyksiä ei muuteta:

4 Vartiotehtävää ei voi tehdä vain hätävarjeluperusteisesti.
5. Osaston johtaja on silti oltava virkamies.

Selvistä asioista on kaiketi turha kinastella?

 

[AJJV]

Jos voimassa olevia määräyksiä ei muuteta:

4 Vartiotehtävää ei voi tehdä vain hätävarjeluperusteisesti.
5. Osaston johtaja on silti oltava virkamies.

Selvistä asioista on kaiketi turha kinastella?

Tuo kohta 5 on varmasti kaikille selvä. Ei ressut saa eikä pidäkään saada päineen tuusata rauhanaikana.

Kohta 4. Eikö tuo täyty jos ROE on että vk on sallittu ainostaan omaa tai toverin hengen turvamiseen? Tää pitää kyllä tarkistaa oppaista..