Paikallisjoukkojen taistelu

[Panssari Salama]

Maavoimat ketjussa lainasin Maavoimien 2030-luvun artikkeleita, jossa sanotaan myös suoraan tämä sama Alueellisten joukkojen käsitteen poistuminen.

Vielä tästä: luinpa nyt kaikki Puolustusvoimien tai itse asiassa Maavoimien 2030-artikkelit uudestaan. Maanpuolustus 2030-luvulla mainitsee Paikallisjoukkojen lisäksi Kynnysjoukot ja Ratkaisujoukot, joita jälkimmäisiä operatiiviset yhtymät epäilemättä ovat.

Raja mainitaan erikseen, joten Kynnysjoukot ovat kyllä sekin oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa, josta kuulisi mielellään lisää.

Muoks Nimenä Kynnysjoukoista tulee mieleen 1930-luvun Suojajoukot, jotka perääntyessään mahdollistaisivat ajanvoiton mobilisoidulle varusmiesarmeijalle. Talvisodassa toki onnistuneesti voitettiin aikaa etenkin YH:llä, jos toisaalta sitten Suojajoukot vetäytyivät ilmeisestikin nopeammin, kuin mitä sodanjohto oli kuvitellut. Kuvitellut, koska joutuivat vetäytymään taistellen ilman lepoa.

Mutta olisivatko Kynnysjoukot siis samalla myös jotain nopeamman valmiuden joukkoja? Paikallisjoukot varsinkin edellyttävät kai mobilisointia.

Lisätään vielä yllä olevasta artikkelista miten siellä kuvataan nämä joukkotyypit:

Kynnysjoukoilla nostetaan vastustajan kynnystä aloittaa maaoperaatio maatamme vastaan. Kynnysjoukoilla kyetään estämään vastustajalta maa-alueemme vapaa käyttö erityisesti nopeassa tilannekehityksessä, mikäli vastustaja päättää varautumisestamme huolimatta aloittaa operaation.

Ratkaisujoukkojen suorituskyky on kynnysjoukkoja laajempi ja niillä kyetään ratkaisemaan mahdolliset maatamme vastaan kohdistuvat maaoperaatiot osana yhteisoperaatiota.

Paikallisesti toimivia joukkoja kehitetään ja varustetaan nykyistä taistelukykyisemmiksi ja itsenäisemmiksi, jolloin ne kykenevät estämään vastustajan operaatiot paikallisesti. Paikallisesti toimivien joukkojen voimavarana on oman toiminta-alueen vankka tuntemus sekä tehtävän mukaan räätälöity koulutus ja varustus.

 

[Ottoville]

Maapuolustus 2030-luvulla​

Maapuolustus 2030-luvulla toteutetaan osana yhteisoperaatiota.


"Maapuolustus vastaa toimintaympäristön muutokseen joustavalla joukkorakenteella, joukkojen operatiivisella ja taktisella liikkeellä, monipuolisella ja ulottuvalla tulenkäyttökyvyllä sekä ylivertaisella johtamisella. Maapuolustus on vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut."

Taitaa olla peli menetetty.

Koska vihollista ei edes oteta todesta.

 

[inscout]

Maapuolustus 2030-luvulla​

Maapuolustus 2030-luvulla toteutetaan osana yhteisoperaatiota.


"Maapuolustus vastaa toimintaympäristön muutokseen joustavalla joukkorakenteella, joukkojen operatiivisella ja taktisella liikkeellä, monipuolisella ja ulottuvalla tulenkäyttökyvyllä sekä ylivertaisella johtamisella. Maapuolustus on vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut."

Taitaa olla peli menetetty.

Koska vihollista ei edes oteta todesta.

Äläs nyt. Siteeraan PV:tä (boldaus omani):

"Kaiken keskiössä on kuitenkin yksittäinen toimintakykyinen taistelija ja usko omaan asiaan."

Maapuolustus 2030-luvulla - Maavoimat

maavoimat.fi

 

[baikal]

Maapuolustus 2030-luvulla toteutetaan osana yhteisoperaatiota.

Tarkoittaako tämä Maa-Meri-Ilmavoimia, rvl:a, hirviseurueita yhdessä?

Vai onko tuo ymmärrettävä niin, että yhteisoperaatiot on luettava kansainvälisessä kontekstissa? Aivan. Saapihan sitä kysyä.

sekä ylivertaisella johtamisella. Maapuolustus on vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut.

No, johtamisen näkee sitten kun tulee helteet ja ruuti palaa. Bold. Jahas, taas tällainen pätkä. Äsken huomautin -yhteisoperaatiosta- ja nyt jo päsähtää silmään -kansainvälisesti verkottunut-.....

No, minä luen kyllä kuin piru raamattua. Mutta tarkkana pitää olla ja arvioida merkityksiä.

"Kaiken keskiössä on kuitenkin yksittäinen toimintakykyinen taistelija ja usko omaan asiaan."

No tottakai keskiössä oleva taistelija on myös kansainvälisesti verkottunut ja häntä johdetaan ylivertaisesti. Ja hän on osa -yhteisoperaatioita-.

Jos näitä tekstejä lukee vähän ennakkoluulottomasti, niin missä luuraa wanha kunnon itsenäinen puolllustus?

 

[Ottoville]

"Kaiken keskiössä on kuitenkin yksittäinen toimintakykyinen taistelija ja usko omaan asiaan."

Viimeksi nämä ylivertaiset johtajat, kyllä suunnitteli ja hankki aseitta,silloinkin tietäen varmasti millainen sota olisi.

Oli satsattu merivoimiin (turvaa merenkulun ja suojaa suomenlahden) ja ilmavoimiin (tuhoaa hyökkäävät joukot, pommittaa ratapihat kannaksella ja tuhoaa Leningradin sillat).



Viimeksi tuli rima heiluen, vain kakkossija.

Vaikka taisteluhenki ja usko omaan asiaan, oli kyllä kohdallan.

 

[Iso-Mursu]

Maavoimat ketjussa lainasin Maavoimien 2030-luvun artikkeleita, jossa sanotaan myös suoraan tämä sama Alueellisten joukkojen käsitteen poistuminen.

Kynnysjoukko=valmiusyksiköt?

 

[baikal]

Kahtelin iltamyöhällä erästä sotakarttaa vuodelta -41. Siinä on kuvattu karkeasti ottaen melko heikon tiestön oloissa käyty taistelusarja, johon otti osaa Suomen puolelta kaksi rykmenttiä ja pataljoona, myötäsotijoita oli kaksi rykmenttiä ja pataljoona. Vastapuolella rykmenttejä esiintyy lopulta kuusi. Kaksiviikkoinen jahnaus velloi karkeasti ottaen 7 kertaa 7 kilometriä alueella ja kovin otallus todella pienellä alueella.

Molemmilla osapuolilla oli krh-tykistötuki ja toisella myös suht säännöllinen Stukatuki isoine pommeineen.

Molempien osapuolten tappiot olivat melkoiset ja molempien osapuolten kärkijoukot, ne mitä jäi jäljelle, olivat silkkaa sotajätettä, rumasti sanoen. Pääpaino oli jalkaväkijoukkojen välisissä otalluksissa. Suomi ja myötäsotija ei saanut juurikaan täydennyksiä ja huolto ei kyennyt hoitamaan tehtäviään kuin osiltaan.

Minulla ei ole oikeutta kuvata karttaa tiskiin. Mietin vain sitä, että onko kirkossa kuulutettu, etteikö varsin laajoja jalkaväen välisiä otteluita voisi edelleen syntyä niille alueille, joiden tiestö ei mahdollista mekanisoituja peliliikkeitä kuin rajallisesti? Mitä mieltä olette?

Ottakaa huomioon eräs asia. Kun jalkaväki on vastakkain, sekaisin, lomittain, tilanne vaihtuu alati jne. niin raskaan tulen käyttäminen on erinomaisen vaikeaa, vaikka se olisi tarkkaakin. Jalkaväkimaalit eivät ole sitäpaitsi mitenkään lihavia, kun joukot on ryhmitetty tilannetta silmällä pitäen.

Tuon ym. sotakartan pohjalta arvioin, että kranaatinheittimet ovat olleet todennäköisesti käyttökelpoisimmat tukiaseet. Miten tylsää. Stuka-iskuilla oli oma osuutensa, mutta varoetäisyydet jne. eivät juuri voineet auttaa tuimassa tuiskeessa olevia jalkaväkijoukkoja juuri siinä hetkessä, jota ne kulloinkin elivät. Toki iskut vahingoittivat mm. huoltokuljetuksia, jotka sitten kumuloituivat jatkossa jalkaväkeä helpottaen. Mutta SIINÄ hetkessä, kun vihollinen on lähes kravatissa kiinni.....

Varsin sekaisen taistelualueen ja -kentän oloissa eliittiyksiköiden teho näyttää olleen lopulta aika samanlainen kuin minkä tahansa muunkin yksikön.

Millainen mahtaa olla taistelukenttä tänään, jos syystä tai toisesta joudutaan ahtamaan jalkaväkeä runsaasti jollekin alueelle? Hoituuko täsmäaseiskuin vai palataanko lähelle miekka ja keppi - aikakautta, toki modernein tunnuksin ja valokeihäin, mutta silti?

 

[KIM]

Kahtelin iltamyöhällä erästä sotakarttaa vuodelta -41. Siinä on kuvattu karkeasti ottaen melko heikon tiestön oloissa käyty taistelusarja, johon otti osaa Suomen puolelta kaksi rykmenttiä ja pataljoona, myötäsotijoita oli kaksi rykmenttiä ja pataljoona. Vastapuolella rykmenttejä esiintyy lopulta kuusi. Kaksiviikkoinen jahnaus velloi karkeasti ottaen 7 kertaa 7 kilometriä alueella ja kovin otallus todella pienellä alueella.

Molemmilla osapuolilla oli krh-tykistötuki ja toisella myös suht säännöllinen Stukatuki isoine pommeineen.

Molempien osapuolten tappiot olivat melkoiset ja molempien osapuolten kärkijoukot, ne mitä jäi jäljelle, olivat silkkaa sotajätettä, rumasti sanoen. Pääpaino oli jalkaväkijoukkojen välisissä otalluksissa. Suomi ja myötäsotija ei saanut juurikaan täydennyksiä ja huolto ei kyennyt hoitamaan tehtäviään kuin osiltaan.

Minulla ei ole oikeutta kuvata karttaa tiskiin. Mietin vain sitä, että onko kirkossa kuulutettu, etteikö varsin laajoja jalkaväen välisiä otteluita voisi edelleen syntyä niille alueille, joiden tiestö ei mahdollista mekanisoituja peliliikkeitä kuin rajallisesti? Mitä mieltä olette?

Ottakaa huomioon eräs asia. Kun jalkaväki on vastakkain, sekaisin, lomittain, tilanne vaihtuu alati jne. niin raskaan tulen käyttäminen on erinomaisen vaikeaa, vaikka se olisi tarkkaakin. Jalkaväkimaalit eivät ole sitäpaitsi mitenkään lihavia, kun joukot on ryhmitetty tilannetta silmällä pitäen.

Tuon ym. sotakartan pohjalta arvioin, että kranaatinheittimet ovat olleet todennäköisesti käyttökelpoisimmat tukiaseet. Miten tylsää. Stuka-iskuilla oli oma osuutensa, mutta varoetäisyydet jne. eivät juuri voineet auttaa tuimassa tuiskeessa olevia jalkaväkijoukkoja juuri siinä hetkessä, jota ne kulloinkin elivät. Toki iskut vahingoittivat mm. huoltokuljetuksia, jotka sitten kumuloituivat jatkossa jalkaväkeä helpottaen. Mutta SIINÄ hetkessä, kun vihollinen on lähes kravatissa kiinni.....

Varsin sekaisen taistelualueen ja -kentän oloissa eliittiyksiköiden teho näyttää olleen lopulta aika samanlainen kuin minkä tahansa muunkin yksikön.

Millainen mahtaa olla taistelukenttä tänään, jos syystä tai toisesta joudutaan ahtamaan jalkaväkeä runsaasti jollekin alueelle? Hoituuko täsmäaseiskuin vai palataanko lähelle miekka ja keppi - aikakautta, toki modernein tunnuksin ja valokeihäin, mutta silti?

No aivan varmasti kuvailemasi tilanne on sellainen jota molemmat osapuolet yrittävät erityisesti välttää. Ratkaisuja haetaan vähintään neliulotteisella ajattelulla. Silti niihin todennäköisesti joudutaan. Ainakin paikallisesti. Puolustajahan tuollaisessa taistelussa on tavallaan koko ajan voitolla. Hyökkääjän tehtävänä on edetä. Puolustajan tehtävänä on pysäyttää eteneminen. Jos taistelutilanne on jumissa, niin silloinhan hyökkääjä ei etene. Ja ei muuta kuin mottia rakentamaan. Huolto ja täydennykset seis hyökkääjältä, niin siihen se väsyy.

 

[baikal]

Puolustajahan tuollaisessa taistelussa on tavallaan koko ajan voitolla. Hyökkääjän tehtävänä on edetä. Puolustajan tehtävänä on pysäyttää eteneminen

Juuri koskaan pusikkosodat eivät mene näin, vaan:

osastoja hajoaa
vastahyökkäykset seuraavat toistaan
tarkka-ampujatoiminta
tuliylläköt, joiden dramaattisuutta ei pidä liioitella juuri pusikon ja joukkojen ryhmittymisen takia
yötoiminta
huonon sään hyödyntäminen
kaikenlaiset liikkeeseen perustuvat yllätykset
johtamisen ongelmat, jotka kumuloituvat nopeasti
tilannetietoisuuden ylläpitämisen vaikeudet
suunnistamisvirheet

 

[KIM]

Juuri koskaan pusikkosodat eivät mene näin, vaan:

osastoja hajoaa
vastahyökkäykset seuraavat toistaan
tarkka-ampujatoiminta
tuliylläköt, joiden dramaattisuutta ei pidä liioitella juuri pusikon ja joukkojen ryhmittymisen takia
yötoiminta
huonon sään hyödyntäminen
kaikenlaiset liikkeeseen perustuvat yllätykset
johtamisen ongelmat, jotka kumuloituvat nopeasti
tilannetietoisuuden ylläpitämisen vaikeudet
suunnistamisvirheet

Juu ja silti jos taistelua käydään siellä samassa pusikossa (pienellä alueella), niin se ei etene hyökkääjän toivomalla tavalla. Eli hyökkääjän tavoite ei ole toteutunut ja puolustaja on voitolla.

Isossa kuvassa aika yleensä on puolustajan puolella. Hyökkääjä on valmistautunut hyvin ennen sodan aloittamista juuri siihen kyseiseen sotaan. Puolustaja taas ei ole tiennyt, että juuri nyt joutuu sotaan, joten puolustajan liikekannallepano, kaluston hankkiminen, varustaminen, kouluttaminen, linnoittautuminen yms. on myöhässä hyökkääjään nähden. Jos puolustaja saa estettyä hyökkääjän etenemisen vaikka jumittumalla viikoiksi taisteluun jollekin alueelle aika on heidän puolellaan. Toki hyökkääjäkin tekee peliliikkeitä, mutta ei tarvitse niihin kai niin paljoa aikaa kuin puolustaja puolustyksen vahvistamiseen ja massiivisen vastahyökkäyksen aloittamiseen.

 

[baikal]

Isossa kuvassa aika yleensä on puolustajan puolella. Hyökkääjä on valmistautunut hyvin ennen sodan aloittamista juuri siihen kyseiseen sotaan. Puolustaja taas ei ole tiennyt, että juuri nyt joutuu sotaan, joten puolustajan liikekannallepano, kaluston hankkiminen, varustaminen, kouluttaminen, linnoittautuminen yms. on myöhässä hyökkääjään nähden. Jos puolustaja saa estettyä hyökkääjän etenemisen vaikka jumittumalla viikoiksi taisteluun jollekin alueelle aika on heidän puolellaan.

Jumittuminen voi kestää toki enemmän kuin viikkoja. Itä-Ukraina lienee esimerkki siitä, että jumi kestää vuosia. Ei ole aika ajanut hyökkääjää pois, eikä näy merkkiäkään siitä, että ajasta olisi pätkän pulaa.

Jos mikä tahansa puolustaja ottaa taas haltuunsa vähätiestöisen pusikkoalueen, pinta-alaltaan vaikka sata kertaa sata kilometriä, niin millä keinoin hyökkääjä puhdistaa alueen? Pommittamalla aluetta sokkona raivokkaasti kuusi viikkoa? Atomiasein? Kylvämällä novitsokia koptereista? Nou. Kyllä se joutuu pusikkosotaan. Jos tämä sata kertaa sata niveltyy vielä esim. kahden puolustavan yhtymän etusaumaan, niin mikä tilanne hyökkääjällä on käsissä? Unohtaa koko ongelma ja pyrkiä lyömään ne oikeat yhtymät? Ja saada tuon sata-sata-alueen sisältämä sotavoima kylkeensä? Tai että puolustajan yhtymä käyttääkin aluetta ja iskee sieltä?

Jos tuo sata-sata-alueen joukot puolustajalla ovatkin varustetut mirnaansa: modernia pst-aa, it oma orgaaninen, huoltoreitti puolustavien yhtymien oheen, jne. eli tavallaan laaja-alueinen kusinen eteentyönnetty, joka lisäksi kykenee ohjaamaan raskasta tulta.....onko tuo alue puhdistettava hyökkääjän toimesta? Eikä kannata nyt sotkea mitään Eurajoki-Riihimäki-Mäntsälää tähän. Vähäteiset pusikkoiset laajat alueet ovat muualla kuin siellä missä Hämeenlinnan maakki harrastaa.

 

[kaislajääkäri]

Jos tuo sata-sata-alueen joukot puolustajalla ovatkin varustetut mirnaansa: modernia pst-aa, it oma orgaaninen, huoltoreitti puolustavien yhtymien oheen, jne. eli tavallaan laaja-alueinen kusinen eteentyönnetty, joka lisäksi kykenee ohjaamaan raskasta tulta.....onko tuo alue puhdistettava hyökkääjän toimesta? Eikä kannata nyt sotkea mitään Eurajoki-Riihimäki-Mäntsälää tähän. Vähäteiset pusikkoiset laajat alueet ovat muualla kuin siellä missä Hämeenlinnan maakki harrastaa.

Vuan entäpä jos tuo Hyökäle jättää nuo Kuhmo-Kajaani-Puolanka-Viianki -siilineliöt omaan arvoonsa, ja höökii pakoputki punaisena hillotolpille ?

Meinaan, ei noita joutomaaneliöitä voi ihan työkseen jättää kiusaksi, jotta tulpaksikin riittää populaa... Tosin epäilen että Baikalilla oli jotain muuta mielessä, eikö vain?

 

[Ottoville]

Huolto ja täydennykset seis hyökkääjältä,

Miksi hyökkääjä ei pysty estämään puolustajan huolto ja täydennyksiä.

Ovatko rekat meillä näkymättömiä?

 

[Iso-Mursu]

Vuan entäpä jos tuo Hyökäle jättää nuo Kuhmo-Kajaani-Puolanka-Viianki -siilineliöt omaan arvoonsa, ja höökii pakoputki punaisena hillotolpille ?

Meinaan, ei noita joutomaaneliöitä voi ihan työkseen jättää kiusaksi, jotta tulpaksikin riittää populaa... Tosin epäilen että Baikalilla oli jotain muuta mielessä, eikö vain?

Kuhmosta alkaa Varttius-tie. Melkein suora viiva Itärajalta Ouluun.

Muuten alueen tiestö ei ole ehkä mikään paras infra hyökkäykselle

 

[StmSvejk]

Kahtelin iltamyöhällä erästä sotakarttaa vuodelta -41. Siinä on kuvattu karkeasti ottaen melko heikon tiestön oloissa käyty taistelusarja, johon otti osaa Suomen puolelta kaksi rykmenttiä ja pataljoona, myötäsotijoita oli kaksi rykmenttiä ja pataljoona. Vastapuolella rykmenttejä esiintyy lopulta kuusi. Kaksiviikkoinen jahnaus velloi karkeasti ottaen 7 kertaa 7 kilometriä alueella ja kovin otallus todella pienellä alueella.
...

Millainen mahtaa olla taistelukenttä tänään, jos syystä tai toisesta joudutaan ahtamaan jalkaväkeä runsaasti jollekin alueelle? Hoituuko täsmäaseiskuin vai palataanko lähelle miekka ja keppi - aikakautta, toki modernein tunnuksin ja valokeihäin, mutta silti?

Kylläpä se täsmäpommi tuntuu ikävältä vaikka puhuttaisiin vaikkapa puolustukseen ryhmityneestä jalkaväkiryhmästä mikäli se ei ole kaivautunut. Epäilen, että jos vaikkapa yksittäinen SDB a la 110kg osuu kohdalleen herätesytytteisenä niin ryhmä kärsii fyyssisiä ja psyykkisiä tappioita aika kovasti.

 

[Old Boy]

Kahtelin iltamyöhällä erästä sotakarttaa vuodelta -41. Siinä on kuvattu karkeasti ottaen melko heikon tiestön oloissa käyty taistelusarja, johon otti osaa Suomen puolelta kaksi rykmenttiä ja pataljoona, myötäsotijoita oli kaksi rykmenttiä ja pataljoona. Vastapuolella rykmenttejä esiintyy lopulta kuusi. Kaksiviikkoinen jahnaus velloi karkeasti ottaen 7 kertaa 7 kilometriä alueella ja kovin otallus todella pienellä alueella.

Molemmilla osapuolilla oli krh-tykistötuki ja toisella myös suht säännöllinen Stukatuki isoine pommeineen.

Molempien osapuolten tappiot olivat melkoiset ja molempien osapuolten kärkijoukot, ne mitä jäi jäljelle, olivat silkkaa sotajätettä, rumasti sanoen. Pääpaino oli jalkaväkijoukkojen välisissä otalluksissa. Suomi ja myötäsotija ei saanut juurikaan täydennyksiä ja huolto ei kyennyt hoitamaan tehtäviään kuin osiltaan.

Minulla ei ole oikeutta kuvata karttaa tiskiin. Mietin vain sitä, että onko kirkossa kuulutettu, etteikö varsin laajoja jalkaväen välisiä otteluita voisi edelleen syntyä niille alueille, joiden tiestö ei mahdollista mekanisoituja peliliikkeitä kuin rajallisesti? Mitä mieltä olette?

Ottakaa huomioon eräs asia. Kun jalkaväki on vastakkain, sekaisin, lomittain, tilanne vaihtuu alati jne. niin raskaan tulen käyttäminen on erinomaisen vaikeaa, vaikka se olisi tarkkaakin. Jalkaväkimaalit eivät ole sitäpaitsi mitenkään lihavia, kun joukot on ryhmitetty tilannetta silmällä pitäen.

Tuon ym. sotakartan pohjalta arvioin, että kranaatinheittimet ovat olleet todennäköisesti käyttökelpoisimmat tukiaseet. Miten tylsää. Stuka-iskuilla oli oma osuutensa, mutta varoetäisyydet jne. eivät juuri voineet auttaa tuimassa tuiskeessa olevia jalkaväkijoukkoja juuri siinä hetkessä, jota ne kulloinkin elivät. Toki iskut vahingoittivat mm. huoltokuljetuksia, jotka sitten kumuloituivat jatkossa jalkaväkeä helpottaen. Mutta SIINÄ hetkessä, kun vihollinen on lähes kravatissa kiinni.....

Millainen mahtaa olla taistelukenttä tänään, jos syystä tai toisesta joudutaan ahtamaan jalkaväkeä runsaasti jollekin alueelle? Hoituuko täsmäaseiskuin vai palataanko lähelle miekka ja keppi - aikakautta, toki modernein tunnuksin ja valokeihäin, mutta silti?

Tässä allaolevassa kuvassa lienee lainauksen taistelumaasto eli Kiestingin motti. Ainakin vuosi 1941 ja alueen koko sopisivat. Kuva on peräisin virkatyönä laaditusta Jatkosodan Historiasta, osa 4. Parempi kartta löytyy evl evp Ari Raunion karttakirjasta, jos jollain on tämä opus hyllyssä.

Sen voi kyllä sanoa vastauksena, ettei "laajoja jalkaväkitaisteluja tiettömille alueille" enää synny. Eihän niitä ollu edes silloin II MS aikoina. Syynä on logistiikka: 120 mm krhK:n tuliannos painaa 30 tn ja siitä riittää ampua 10 kpl 1 minuutin tuli-iskuja. Jokainen voi ihan ite ajatella, miten niitä lisää roudattaisiin sinne tiettömien taipaleiden taakse. Täällä kirjoittajien tietämys sodankäynnistä on pinnallinen ja monilla vanhentunut, mutta jostain syystä tämä korpisoturiromantiikka nostaa vähän väliä päätään. Johtuisiko sitten siitä, että useimmat on lukenu kaukopartio- ja sissikirjallisuutta pienestä pitäen. Siinä @baikal on taas oikeassa, että limittäin ja lomittain olevat joukot vaikeuttavat tulenkäyttöä aivan oleellisesti. Jenkitkin huomasi tämän heti alkuun Vietnamissa. Heillähän tulivoimaa oli enemmän kun tarpeeksi.

Koko II MS rupeaa olemaan niin kaukana ja sodankäynti sen verran paljon muuttunut, että näistä tapahtumista opin ottaminen olisi kuin 1941 olis opiskeltu jenkkien sisällissotaa. Siis siinä mielessä että löytyisi jotain hyödyllistä. Joku tietysti muistaa PV:n tuoreen Taistelu2035 artikkelissa olleen Raatteen tien, mutta lienee laitettu vaan koska kaikki nykytaktiikka on salaista. Tai vaan siksi, että tämä taistelu on melkein kaikille tuttu ulkomaita myöten.

 

[baikal]

Meinaan, ei noita joutomaaneliöitä voi ihan työkseen jättää kiusaksi, jotta tulpaksikin riittää populaa... Tosin epäilen että Baikalilla oli jotain muuta mielessä, eikö vain?

Jos nuo joutomaahehtaarit sisältävät tappioita jatkuvasti aiheuttavia tehokkaita jalkaväkijoukkoja, niin voiko se hyökkääjä sivuuttaa ne matkallaan kohti Selkämerta? Jos tuo joutomaa-alue sijaitsee esim. etupainotteisesti kahden puolustavan yhtymän välissä, niin voiko sen jättää huomioimatta?

En tarkoita nyt mitään staattista miehittämistä vaan äksöniä. Eli aluetta pitää hallussa jalkaväki, joka kykenee aseillaan ja keinoillaan tuottamaan aktiivisesti tappioita hyökkääjälle plus tuottamaan tosiaikaista tiedustelufaktaa ylempiin portaisiin et osoittamaan maaleja pitkän kantaman aseille.

Miten hyökkääjä reagoi tuollaiseen sata kertaa sata kilsaa alueeseen, jonka molemmilla reunoilla kulkevat sen hyökkäysurat? Josta käsin sitä vastaan toimitaan aktiivisesti ja tappioita aiheuttaen.

Enkä tarkoita mitään syvälle salolle rakennettua Maginot-linjan toisintoa nyt lainkaan, vaan suht hajallaan toimivia jv-yksikköjä, jotka kykenevät aktiiviseen toimintaan koulutuksensa, aseidensa ja kaiken muunkin puolesta.

 

[StmSvejk]

Tässä allaolevassa kuvassa lienee lainauksen taistelumaasto eli Kiestingin motti. Ainakin vuosi 1941 ja alueen koko sopisivat. Kuva on peräisin virkatyönä laaditusta Jatkosodan Historiasta, osa 4. Parempi kartta löytyy evl evp Ari Raunion karttakirjasta, jos jollain on tämä opus hyllyssä.

Sen voi kyllä sanoa vastauksena, ettei "laajoja jalkaväkitaisteluja tiettömille alueille" enää synny. Eihän niitä ollu edes silloin II MS aikoina. Syynä on logistiikka: 120 mm krhK:n tuliannos painaa 30 tn ja siitä riittää ampua 10 kpl 1 minuutin tuli-iskuja. Jokainen voi ihan ite ajatella, miten niitä lisää roudattaisiin sinne tiettömien taipaleiden taakse. Täällä kirjoittajien tietämys sodankäynnistä on pinnallinen ja monilla vanhentunut, mutta jostain syystä tämä korpisoturiromantiikka nostaa vähän väliä päätään. Johtuisiko sitten siitä, että useimmat on lukenu kaukopartio- ja sissikirjallisuutta pienestä pitäen. Siinä @baikal on taas oikeassa, että limittäin ja lomittain olevat joukot vaikeuttavat tulenkäyttöä aivan oleellisesti. Jenkitkin huomasi tämän heti alkuun Vietnamissa. Heillähän tulivoimaa oli enemmän kun tarpeeksi.

Olen kanssasi ihan samaa mieltä, mutta laittaisin yhden poikkisuuntaisen ajatuksen. Kun tulevaisuudessa tykistön kantama pyörii 100km tietämillä ja ilmavoimien tukea puolin ja toisin on saatavilla voi taistelua taas käydä siellä tiettömien taipaleiden takana - miksi sitten näin kävisi on asia erikseen.

 

[StmSvejk]

Jos nuo joutomaahehtaarit sisältävät tappioita jatkuvasti aiheuttavia tehokkaita jalkaväkijoukkoja, niin voiko se hyökkääjä sivuuttaa ne matkallaan kohti Selkämerta? Jos tuo joutomaa-alue sijaitsee esim. etupainotteisesti kahden puolustavan yhtymän välissä, niin voiko sen jättää huomioimatta?

En tarkoita nyt mitään staattista miehittämistä vaan äksöniä. Eli aluetta pitää hallussa jalkaväki, joka kykenee aseillaan ja keinoillaan tuottamaan aktiivisesti tappioita hyökkääjälle plus tuottamaan tosiaikaista tiedustelufaktaa ylempiin portaisiin et osoittamaan maaleja pitkän kantaman aseille.

Miten hyökkääjä reagoi tuollaiseen sata kertaa sata kilsaa alueeseen, jonka molemmilla reunoilla kulkevat sen hyökkäysurat? Josta käsin sitä vastaan toimitaan aktiivisesti ja tappioita aiheuttaen.

Enkä tarkoita mitään syvälle salolle rakennettua Maginot-linjan toisintoa nyt lainkaan, vaan suht hajallaan toimivia jv-yksikköjä, jotka kykenevät aktiiviseen toimintaan koulutuksensa, aseidensa ja kaiken muunkin puolesta.

Minä pistäisin sinne joutomaille porukkaa joka pistää teiden varsille riistakameraa, kauko-ohjattavaa miinakenttä, lennättää lennokkia ym. ja vaikuttaisi kohteisiin tulenjohdolla, pitkän kantaman pst-ohjuksilla ja joissain tilanteissa NLAW:lla, tarkka-ampujakiväärillä ja muilla epäreiluilla ja tympeillä keinoilla. Jalkaväkijoukot itsessään jättäisin pois, sillä ne on helpompi havaita ja vaativat paljon huoltoa.

 

[baikal]

Tässä allaolevassa kuvassa lienee lainauksen taistelumaasto eli Kiestingin motti. Ainakin vuosi 1941 ja alueen koko sopisivat. Kuva on peräisin virkatyönä laaditusta Jatkosodan Historiasta, osa 4. Parempi kartta löytyy evl evp Ari Raunion karttakirjasta, jos jollain on tämä opus hyllyssä.

Suoraan sanoen arvasin, että jäsen @Old Boy yhdistää asian jetsulleen oikein.

Syynä on logistiikka: 120 mm krhK:n tuliannos painaa 30 tn ja siitä riittää ampua 10 kpl 1 minuutin tuli-iskuja. Jokainen voi ihan ite ajatella, miten niitä lisää roudattaisiin sinne tiettömien taipaleiden taakse.

Aivan kiistämättä totta.

Joku tietysti muistaa PV:n tuoreen Taistelu2035 artikkelissa olleen Raatteen tien, mutta lienee laitettu vaan koska kaikki nykytaktiikka on salaista. Tai vaan siksi, että tämä taistelu on melkein kaikille tuttu ulkomaita myöten

Näin minäkin asian ymmärsin.

Yritän epätoivoisesti käynnistää keskustelua siitä, mitä tarkoittaa alueiden hallinta tänään. Ja mitä tarkoittaa ylipäätään alueiden hallinta tänään.