Paikallisjoukkojen taistelu

baikal

Supreme Leader
Olisiko Nato kyennyt muuhun kuin pommittamaan kevyillä ydinaseilla Suomea?

Täysimittaisessa sodassa? Olisi varmasti pystynyt. Ja onhan ydinasepommituskin pommitusta, jos niikseen tulee. Tulenkäyttöalue ei tarkoita sitä, että tulenkäytön päämajassa itketään vuolaasti -oheistappioita- vaan tulta käytetään.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Täysimittaisessa sodassa? Olisi varmasti pystynyt. Ja onhan ydinasepommituskin pommitusta, jos niikseen tulee. Tulenkäyttöalue ei tarkoita sitä, että tulenkäytön päämajassa itketään vuolaasti -oheistappioita- vaan tulta käytetään.

Lähinnä mietin että Naton Norjan joukoilla oman mielikuvani mukaan olisi ollut tekemistä Puna-Armeijan kanssa.

Jonka seurauksena USA olisi ydinpommittamut Suomen läpi Norjaan sekä Ruotsiin hyökänneitä YYA-kumppaneitamme.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Venäläiset ovat niin kohteliaita etteivät tiedustelu lennokeilla ollenkaan vaan kävelevät siisteissä riveissä metsäteitä pitkin.
Mäin olen ymmärtänyt PV:n jutuista.
Muualla liikkuminen ja sen salaaminen on, hemmetin vaikeaa.

Joukoja liikkuvat tarkasti, kuin tavara tehtaan varastoon. :facepalm:


 

hillhead

Kapteeni
Melkein uskallan sanoa, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Noin isojen alueiden operointi ei ole irtokomppanioiden puuhaa, jotta sillä olisi merkitystä.
Mikäli olisin pataljoonan komentaja niin en kyllä haluaisi kylkiin ja selkään tuikkivaa vihollisen 1-2 komppaniaa. ;)
 

hillhead

Kapteeni
Tässä allaolevassa kuvassa lienee lainauksen taistelumaasto eli Kiestingin motti. Ainakin vuosi 1941 ja alueen koko sopisivat. Kuva on peräisin virkatyönä laaditusta Jatkosodan Historiasta, osa 4. Parempi kartta löytyy evl evp Ari Raunion karttakirjasta, jos jollain on tämä opus hyllyssä.

Sen voi kyllä sanoa vastauksena, ettei "laajoja jalkaväkitaisteluja tiettömille alueille" enää synny. Eihän niitä ollu edes silloin II MS aikoina. Syynä on logistiikka: 120 mm krhK:n tuliannos painaa 30 tn ja siitä riittää ampua 10 kpl 1 minuutin tuli-iskuja. Jokainen voi ihan ite ajatella, miten niitä lisää roudattaisiin sinne tiettömien taipaleiden taakse. Täällä kirjoittajien tietämys sodankäynnistä on pinnallinen ja monilla vanhentunut, mutta jostain syystä tämä korpisoturiromantiikka nostaa vähän väliä päätään. Johtuisiko sitten siitä, että useimmat on lukenu kaukopartio- ja sissikirjallisuutta pienestä pitäen. Siinä @baikal on taas oikeassa, että limittäin ja lomittain olevat joukot vaikeuttavat tulenkäyttöä aivan oleellisesti. Jenkitkin huomasi tämän heti alkuun Vietnamissa. Heillähän tulivoimaa oli enemmän kun tarpeeksi.

Koko II MS rupeaa olemaan niin kaukana ja sodankäynti sen verran paljon muuttunut, että näistä tapahtumista opin ottaminen olisi kuin 1941 olis opiskeltu jenkkien sisällissotaa. Siis siinä mielessä että löytyisi jotain hyödyllistä. Joku tietysti muistaa PV:n tuoreen Taistelu2035 artikkelissa olleen Raatteen tien, mutta lienee laitettu vaan koska kaikki nykytaktiikka on salaista. Tai vaan siksi, että tämä taistelu on melkein kaikille tuttu ulkomaita myöten.

View attachment 46336
En epäile mm. @Old Boy @baikal @Iso-Mursu näkemyksiä taikka voidaan puhua paremminkin ns. tietämyksestä. Siitä huolimatta muutama ajatus noista heräsi.

-Aikaisempien sotien oppeja tietysti pitää soveltaa nykyaikaan.
-Useamman rykmentin väliset myllyt pienemmällä alueella ovat aika epätodennäköisiä monestakin syystä.
Tälläisiä miettiessä vaihtaisin rykmentit pataljoonien vahvuuksiin ns. pienimmällä alueilla ja silti on ns.ahdasta.
-Useamman pataljoonan väliset kahakat voivat sitten käytännössä sijoittua minne tahansa päin suomea vaikka todennäköisemmin ne olisivat idän suunnalla. Ajatellen että vastapuolena olisi esim. maihinousuja taikka maahanlaskuja sekoittamassa pakkaa.
-Onko vielä olemassa ns. teittömiä teitä ja kuljetus kalustokin sekä siihen liittyvät taktiikat ovat kehittyneet. Mikäli tietä pitkien kulkien tulee liikaa tappioita niin pakostakin vastapuoli pyrkii kehittelemään uusia reittejä. Sotiessa yleensä aina jokin menee pieleen niin en pitäisi mahdottomana erinlaisten mm.viestintä häirintäjärjestelmien osallisuutta sekoittamaan joukkoja ja mahdollistamaan isommatkin myllyt.
-Entä jos osa sodasta tapahtuukin ilman suurempaa epäsuorantulen käyttöä . Jokin harmaa taikka hybridi sodanvaihe.
 

Raivaaja

Luutnantti
Dilemma on myös joukkojen keskittäminen jotta saa painopisteen ja tulivoimaa vs hajauttaminen ettei vastustajan aluevaikuttaiset (MRLS) vaikuta ja vie terävää kärkeä pois pelistä. Eli hajalta nopeasti kasaan, pusku läpi ja sit taas hajauttaminen vissiin homman luonne..
 

baikal

Supreme Leader
Dilemma on myös joukkojen keskittäminen jotta saa painopisteen ja tulivoimaa vs hajauttaminen ettei vastustajan aluevaikuttaiset (MRLS) vaikuta ja vie terävää kärkeä pois pelistä. Eli hajalta nopeasti kasaan, pusku läpi ja sit taas hajauttaminen vissiin homman luonne..

Ukrainan sodan alkaessa voitiin kaiketi luotettavasti todeta seuraavaa:

venäläiset ryhmittivät ja keskittivät tipoittain pitkän? ajan kuluessa. On helppo sanoa, että EUn tiedustelu oli pihalla kuin lumipallo, mutta saattoi tuo temppu olla varsin taitavasti toteutettukin.

paikkoja otettiin haltuun niin panssarivoimin kuin ihan kevyen kevyellä jalkaväelläkin, vastatoimet myöhässä raskaasti. Kun jalkaväki oli jo purrut kiinni mestoihin, eipä niiden häätäminen ollutkaan enää helppoa kuin luomisen työ.

ulottuva venäläinen raskas tuli esti tai ainakin rajoitti kovasti vastatoimien kehittämistä, rautasateen alle jääneet kolonnat paloivat uutiskuvissa.

venäläinen temppusarja tarkoitti sitä, että puolustaja ei voi eikä saa myöhästyä.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
En epäile mm. @Old Boy @baikal @Iso-Mursu näkemyksiä taikka voidaan puhua paremminkin ns. tietämyksestä. Siitä huolimatta muutama ajatus noista heräsi.

-Aikaisempien sotien oppeja tietysti pitää soveltaa nykyaikaan.
-Useamman rykmentin väliset myllyt pienemmällä alueella ovat aika epätodennäköisiä monestakin syystä.
Tälläisiä miettiessä vaihtaisin rykmentit pataljoonien vahvuuksiin ns. pienimmällä alueilla ja silti on ns.ahdasta.
-Useamman pataljoonan väliset kahakat voivat sitten käytännössä sijoittua minne tahansa päin suomea vaikka todennäköisemmin ne olisivat idän suunnalla. Ajatellen että vastapuolena olisi esim. maihinousuja taikka maahanlaskuja sekoittamassa pakkaa.
-Onko vielä olemassa ns. teittömiä teitä ja kuljetus kalustokin sekä siihen liittyvät taktiikat ovat kehittyneet. Mikäli tietä pitkien kulkien tulee liikaa tappioita niin pakostakin vastapuoli pyrkii kehittelemään uusia reittejä. Sotiessa yleensä aina jokin menee pieleen niin en pitäisi mahdottomana erinlaisten mm.viestintä häirintäjärjestelmien osallisuutta sekoittamaan joukkoja ja mahdollistamaan isommatkin myllyt.
-Entä jos osa sodasta tapahtuukin ilman suurempaa epäsuorantulen käyttöä . Jokin harmaa taikka hybridi sodanvaihe.

En tiedä tietämyksestä. Mutta näkemykseni on se, että eri painopiste alueiden väliin jää isoja alueita.

Jolloin nämä väli alueet voivat olla harmaita alueita. Kuten esim. Kainuussa Varttiustien etelä ja pohjoispuolella olevat Kuhmo ja Suomussalmi. Hyökkääjä ei halua sitoa joukkojaan valtaukseen ja miehitykseen. Koska on tärkeämpää edetä vauhdilla Kajaaniin.

Vai linnottautuuko Kuhmon keskustaan paikallispataljoona siilipuolustukseen.

Vai ajaako keskustan halki vuoro viikon suomalainen ja venäläinen aluevalvonta partio. Ja yhteen ajaessaan vaihtaa laukauksia.

Vai piiloutuuko Vuosangan ja Suomussalmen soille hajautettu paikalliskomppanioiden parvi.
 

baikal

Supreme Leader
Hyökkääjä ei halua sitoa joukkojaan valtaukseen ja miehitykseen. Koska on tärkeämpää edetä vauhdilla Kajaaniin

Sillä on peesissä joukkoja, jotka ovat sitä varten, että vakiinnuttavat ja varmistavat alueen. Ei hyökkäysjoukko sitoudu vartioimaan kioskia tai liikennevalotolppaa. Hyökkäysjoukko hyökkää, lamauttaa, lyö, tuhoaa, optimitilanteessa. Ja ainakin yrittää.

Alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen tarkoitetut joukot ovat kevyemmin varustettuja ja osa ollee muiden voimaministeriöiden johtamia yksiköitä, reserviläisiä, rajavartioston väkeä jne.jne.

Tähän alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen liittyy sitten jo puolustajan kannalta asioita, joita ei ole paljon käsitelty, en tiedä syytä siihen, koska itse asia on täysin julkinen ja tunnettu.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
L
Sillä on peesissä joukkoja, jotka ovat sitä varten, että vakiinnuttavat ja varmistavat alueen. Ei hyökkäysjoukko sitoudu vartioimaan kioskia tai liikennevalotolppaa. Hyökkäysjoukko hyökkää, lamauttaa, lyö, tuhoaa, optimitilanteessa. Ja ainakin yrittää.

Alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen tarkoitetut joukot ovat kevyemmin varustettuja ja osa ollee muiden voimaministeriöiden johtamia yksiköitä, reserviläisiä, rajavartioston väkeä jne.jne.

Tähän alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen liittyy sitten jo puolustajan kannalta asioita, joita ei ole paljon käsitelty, en tiedä syytä siihen, koska itse asia on täysin julkinen ja tunnettu.

Totta

Lähinnä mietin pelkkää kärjen takana tulevia joukkoja. Että mitä ne tekisit heti Vartiuksen vallattuaan. Tuskin kärki jakautuisi kohti Kajaania, Suomussalmea ja Kuhmoa. Vaan puskisi eteen päin.

Eli miten laajalta ajalta alueelta vakautusjuokot vakauttaisivat. Ajaako nämä vakautusjoukot kerran viikossa jonnekkin Ämmänsaareen? Ja jos kohtaavat suomalaisia, niin syntyy tulitaistelu.

Kuinka hyvin vakauttamisjoukot kykenisivät estämään suomalaisten toiminnan hyökkäysten laajoilla sivustoilla?
 

baikal

Supreme Leader
Kuinka hyvin vakauttamisjoukot kykenisivät estämään suomalaisten toiminnan hyökkäysten laajoilla sivustoilla?

Hyvin, jos sivustoilla ei ole mitään tai ketään.

Lienee ihan selvää, että joku venäläinen sapluuna pataljoona-psto-tst-osasto ei jää munimaan sivustojen kanssa. Se yrittää painaa ja hillota eteenpäin ja sivustoille on muut joukot. Ja toisinpäin. Jos kotim. vastine hyökkää, niin jos se joutuu omin voimin varmistamaan sivujaan, niin meneehän se homma ihan kirnuamiseksi.

En laskisi lanttiakaan sen varaan, etteikö jollain Venäjällä ole laittaa peliin lkm joukkoja, niiden laatu voi olla sitten melkein mitä vaan, mutta joukkoja saadaan kyllä rulliin, jos niin halutaan.

Meikäläisessä konseptissa niillä muilla joukoilla on oltava myös kyky tuottaa tappioita, ei riitä, että istuu kannolla ja on vartioivinaan jotain kukkulaa. Näinhän julkinen kertomus sanoo. Kai se on otettava tosissaan.

Kun tai jos hyökkääjä on selkeästi valtatieväylällä, niin vaikuttavien aseiden on oltava muuta kuin kylkimiinoja ja kertasinkoja, jotta puolustaja voi tavoitella tappioiden tuottamista. Ei rauta-ajoneuvoihin vaikuttaminen sentään ajatuksen voimalla tapahdu. Kun Iso-mursu tunnet alueesi, niin kahtohan sillä silmällä, kun kuljeksit. Ei siihen valtatiealueeseen ihan missä vaan ja miten vaan käsiksi pääse.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Hyvin, jos sivustoilla ei ole mitään tai ketään.

Lienee ihan selvää, että joku venäläinen sapluuna pataljoona-psto-tst-osasto ei jää munimaan sivustojen kanssa. Se yrittää painaa ja hillota eteenpäin ja sivustoille on muut joukot. Ja toisinpäin. Jos kotim. vastine hyökkää, niin jos se joutuu omin voimin varmistamaan sivujaan, niin meneehän se homma ihan kirnuamiseksi.

En laskisi lanttiakaan sen varaan, etteikö jollain Venäjällä ole laittaa peliin lkm joukkoja, niiden laatu voi olla sitten melkein mitä vaan, mutta joukkoja saadaan kyllä rulliin, jos niin halutaan.

Meikäläisessä konseptissa niillä muilla joukoilla on oltava myös kyky tuottaa tappioita, ei riitä, että istuu kannolla ja on vartioivinaan jotain kukkulaa. Näinhän julkinen kertomus sanoo. Kai se on otettava tosissaan.

Kun tai jos hyökkääjä on selkeästi valtatieväylällä, niin vaikuttavien aseiden on oltava muuta kuin kylkimiinoja ja kertasinkoja, jotta puolustaja voi tavoitella tappioiden tuottamista. Ei rauta-ajoneuvoihin vaikuttaminen sentään ajatuksen voimalla tapahdu. Kun Iso-mursu tunnet alueesi, niin kahtohan sillä silmällä, kun kuljeksit. Ei siihen valtatiealueeseen ihan missä vaan ja miten vaan käsiksi pääse.

Toistan Raidin sanoja. "Niinpä"
 
Top