Paikallisjoukkojen taistelu

Paikallisjoukkojen taistelutapakin tulee varmasti muuttumaan huomattavasti, kun ensi vuosikymmenellä aleuellisista joukoista luovutaan ja jäljelle jäävät osat liitetään operatiivisiin ja paikallisiin joukkoihin. Kun paikallisille valuu Paseja, tekoja, tykistöä, yms... raskaampaa kalustoa jne... niin paikallisjoukkojen taistelutapa tulee muuttumaan ja niiden koulutustakin tulee kehittää ja monipuolistaa.
 
Paikallisjoukkojen taistelutapakin tulee varmasti muuttumaan huomattavasti, kun ensi vuosikymmenellä aleuellisista joukoista luovutaan ja jäljelle jäävät osat liitetään operatiivisiin ja paikallisiin joukkoihin. Kun paikallisille valuu Paseja, tekoja, tykistöä, yms... raskaampaa kalustoa jne... niin paikallisjoukkojen taistelutapa tulee muuttumaan ja niiden koulutustakin tulee kehittää ja monipuolistaa.
Inhorealistinen näkemys voisi olla, että teräs nousee ylöspäin operatiivisille (se mikä ei stenata), ja liha valuu alaspäin. Operatiivisiin muodostetaan "kevyitä jääkäripataljoonia" ja paikallisiin "kevyitä jv-pataljoonia". Ja simsalabim, taaskin vähemmän on enemmän.
 
Inhorealistinen näkemys voisi olla, että teräs nousee ylöspäin operatiivisille (se mikä ei stenata), ja liha valuu alaspäin. Operatiivisiin muodostetaan "kevyitä jääkäripataljoonia" ja paikallisiin "kevyitä jv-pataljoonia". Ja simsalabim, taaskin vähemmän on enemmän.

Juu, en tosiaan kykene hahmottamaan missä määrin teräskaluja voidaan siirtää mihinkään -alaspäin- ketjussa. Tai voidaan, mutta lkm ei kyllä päätä huimaa eikä hivele. Jotta rautakaluja riittäisi -kaikille- pitää miesluvun laskea tai sitten niitä kaluja ostaa rutosti lisää.

Siinä ne validit vaihtoehdot ovat.
 
Inhorealistinen näkemys voisi olla, että teräs nousee ylöspäin operatiivisille (se mikä ei stenata), ja liha valuu alaspäin. Operatiivisiin muodostetaan "kevyitä jääkäripataljoonia" ja paikallisiin "kevyitä jv-pataljoonia". Ja simsalabim, taaskin vähemmän on enemmän.
Paikallisjoukkoihin on tulossa mm. kevyitä jääkäripataljoonia ja valmiuspataljoonia, joilla pitää välttämättä olla sotavaltion ajoneuvot käytössä, tai ne eivät olisi nimensä veroisia, eivätkä kykenisi uskottavasti vastaamaan niille asetettuihin suorituskykyvaateisiin. Tämä on yksi asia, jossa ajoneuvohankkeet punnitaan.

Tällä kertaa on saatava määrää ihan eri tavalla, kuin 80/90-lukujen hankinnoissa. Kaikkosen sata kappaletta oli varmaan vitsi, jos tosiaan on tuollaista lausunut. Ei tuohon ihan nollaa tarvita perään, mutta ei paljoa saa jäädä puuttumaankaan. Yksikköhinnat on pidettävä kurissa, tai homma käy mahdottomaksi. Ajoneuvohankkeiden kokonaiskustannus nousee joka tapauksessa miljardiluokkaan 2020/2030-luvuilla. Ensin pyöräalustaisia ja 30-luvulla telakuorma-auton korvaajia. Optimitilanteessa sen jälkeen vielä Pasin korvaajia.
 
Juu, en tosiaan kykene hahmottamaan missä määrin teräskaluja voidaan siirtää mihinkään -alaspäin- ketjussa. Tai voidaan, mutta lkm ei kyllä päätä huimaa eikä hivele. Jotta rautakaluja riittäisi -kaikille- pitää miesluvun laskea tai sitten niitä kaluja ostaa rutosti lisää.

Siinä ne validit vaihtoehdot ovat.
Tämä alaspäin jyvittäminen on oikeastaan ajatuksen tasolla vähän väärin aseteltu. Paikallisjoukkojen n.s. terävä kärki nousee jatkossa aivan eri tasolle, kuin missä nyt ollaan edes alueellisten joukkojen osalta.

Kokonaisuutena joukot edelleen kevenevät, mutta poistuvia mekanisoituja kokoonpanoja pitää paikata edes moottoroiduilla, mikä tietysti edellyttää työkalujen täydentämistä. Eli ylläpidetään parhaat mekanisoidut kalustot ja korvataan vanhentuvien telapelien, käytännössä BMP-2::n ja MTLB:n, suorituskyky Patrian ja jossain määrin ehkä myös Sisun ps-ajoneuvoilla. Rutosti lisää on hyvä ilmaus määrän osalta, ajoneuvoja on pakko saada asiallisia määriä.
 
Paikallisjoukkoihin on tulossa mm. kevyitä jääkäripataljoonia ja valmiuspataljoonia, joilla pitää välttämättä olla sotavaltion ajoneuvot käytössä, tai ne eivät olisi nimensä veroisia, eivätkä kykenisi uskottavasti vastaamaan niille asetettuihin suorituskykyvaateisiin. Tämä on yksi asia, jossa ajoneuvohankkeet punnitaan.

Tällä kertaa on saatava määrää ihan eri tavalla, kuin 80/90-lukujen hankinnoissa. Kaikkosen sata kappaletta oli varmaan vitsi, jos tosiaan on tuollaista lausunut. Ei tuohon ihan nollaa tarvita perään, mutta ei paljoa saa jäädä puuttumaankaan. Yksikköhinnat on pidettävä kurissa, tai homma käy mahdottomaksi. Ajoneuvohankkeiden kokonaiskustannus nousee joka tapauksessa miljardiluokkaan 2020/2030-luvuilla. Ensin pyöräalustaisia ja 30-luvulla telakuorma-auton korvaajia. Optimitilanteessa sen jälkeen vielä Pasin korvaajia.

Eikös jossain ole lukenut, että Virokin olisi ostamassa 200-300 Patria 6*6:sta?
 
Tässä muutamia nostoja noista webinaareista.: https://mpk.fi/ajankohtaista/maavoimat-202x-webinaarisarja/

Nämä tosiaan tulevat MPK Etelä-Suomen Youtubeen, eli ovat ihan julkista tietoa.

- Koko maan kattavat suorituskykyiset paikallisjoukot, jotka kykenevät vaativiin taistelutehtäviin ja tukevat operatiivisten joukkojen taistelua.
- Taistelutehtävät: Taisteluiden aloittaminen rajalta. Vastustajan hyökkäyksen estäminen / torjuminen. Vastustajan pakottaminen epäsuotuisille aluille. Operatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen.
- Maavoimien painopiste siirtyy operatiivisilta paikallisjoukoille noin 2020-2030 väliseksi ajaksi.
- Joukkoina esimerkiksi: Valmiuspataljoona (varusmies VYKS + reservi VYKS), Paikallispataljoona, Taisteluosasto (TSTOS PAJON ja TEKA), Kevyt Jääkäripataljoona (PAJON/TEKA), Kevyt Jalkaväkipataljoona (Pyörä/jalan)
- XA-kaluston kohdentaminen paikallisjoukoille kun Panssariajoneuvo 2020-hanke (CAVS) saadaan päätökseen.
- Arktinen liikkuvuus -hanke (FAMOUS): Pohjoisen operatiivisten ja paikallisjoukkojen varustaminen uudella ajoneuvolla.
 
Kyllä joudun myöntämään, että en oikein enää ymmärrä tätä menoa.

Ennen oli helpompaa. Oli jalkaväkiprikaatit, jääkäriprikaatit ja panssariprikaatit. Jos sota tuli, jalkaväkiprikaati meni ja kaatui urheasti puoleustaen kukkulaa 442 ja kuluttaen vihollista niin, että panssariprikaati ja jääkäriprikaatit sitten hyökkäsivät ja tuhosivat vihulaisen. Facilis!

Sitten tuli pallomeri. Ideana paloilla metsissä ja tuhota vihollisia ja hidastaa heitä. Oli paikalliset joukot ja alueelliset joukot tätä varten. Sitten tulee panssariprikaati ja tuhoaa heikentyneen vihollisen. Tämäkin menee jakeluun.

Mutta taas muutetaan. Rehellisesti sanoen minä en enää tiedä mitä joukkoja on jäljellä ja mitkä niiden tehtävät ovat. Onko se pallomeri edelleen olemassa? Jos alueelliset lopetetaan (vain onko ne nyt sitten paikalliset&%##%!!!) niin kuka heidän tehtävänsä tekee? Vai oliko heillä tehtävää? Ja kuka oikein muodostaa pallomeren?

En oikeasti enää hahmota mitä maavoimissa on tapahtumassa. Tämä kuvio ei nyt vain oikein enää natsaa yhteen.
 
Oliko tuo jossain julkisuudessa noin, että paikallisiin tulisi tuommoisia?
Suunnitelmat ovat varsin kunnianhimoiset ja niihin tullaan todennäköisesti tekemään tavanomaiset rarkiealismin kautta realisoituvat typistykset, mutta asia on noin ja julkisestikin kerrottu. Esimerkiksi valmiuspataljoona-ajatus on jalostunut niin, että varusmiehistä muodostettavat valmiusyksiköt täydentyvät pataljooniksi sitouttamalla kotiutuvia varusmiehiä jatkokaudelle reservissä.
 
Kyllä joudun myöntämään, että en oikein enää ymmärrä tätä menoa.

Ennen oli helpompaa. Oli jalkaväkiprikaatit, jääkäriprikaatit ja panssariprikaatit. Jos sota tuli, jalkaväkiprikaati meni ja kaatui urheasti puoleustaen kukkulaa 442 ja kuluttaen vihollista niin, että panssariprikaati ja jääkäriprikaatit sitten hyökkäsivät ja tuhosivat vihulaisen. Facilis!

Sitten tuli pallomeri. Ideana paloilla metsissä ja tuhota vihollisia ja hidastaa heitä. Oli paikalliset joukot ja alueelliset joukot tätä varten. Sitten tulee panssariprikaati ja tuhoaa heikentyneen vihollisen. Tämäkin menee jakeluun.

Mutta taas muutetaan. Rehellisesti sanoen minä en enää tiedä mitä joukkoja on jäljellä ja mitkä niiden tehtävät ovat. Onko se pallomeri edelleen olemassa? Jos alueelliset lopetetaan (vain onko ne nyt sitten paikalliset&%##%!!!) niin kuka heidän tehtävänsä tekee? Vai oliko heillä tehtävää? Ja kuka oikein muodostaa pallomeren?

En oikeasti enää hahmota mitä maavoimissa on tapahtumassa. Tämä kuvio ei nyt vain oikein enää natsaa yhteen.
Se on varmaan hyvä, ettei kokonaisuutta liian hyvin hahmoteta :)

Minulle suunnitelmat ovat näyttäytyneet niin, että operatiivisiin joukkoihin kuuluu jatkossa lähinnä yhtymiä. Esimerkiksi 1 mekanisoitu ja 3 moottoroitua prikaatia. Jälkimmäisistä 2 ps-ajoneuvoilla ja 1 tekalla tms. varustettuna. Operatiivisia joukkoja olisivat myös vaikkapa kanuunapatteristot, sekä muut liikkuvan sodankäynnin välittömään tukeen tarvittavat joukot. Lisäksi pitää tietysti olla kyky hyödyntää yhteisiä suorituskykyjä ( MLRS, PTO2020, ilmasta maahan -aseet jne. ) Kutina on ollut sellainen, että operatiivisten joukkojen tehtäväkuva muuttuu hyvinkin suoraviivaiseksi ja kaikesta voimia hajauttavasta näpertelystä pyritään määrätietoisesti eroon siirtämällä se paikallisille esikunnille. Tärkeimmät kyvyt varataan päätehtävään.

Paikallisesti hoidettaisiin sitten jokseenkin kaikki muu ja joukossa on vaativiakin sotahommia, eikä pelkkää siltarumpuväijyä. Rajapintaan jää erilaisia epäselviä tapauksia, kuten viestijärjestelmä ja ilmatorjunta. Puolustushaarojen väliset rajat ovat joka tapauksessa hämärtymässä ja sama tullaan varmaan havaitsemaan kautta linjan. Johtamisen tehostuessa jäävät luokittelut hiljalleen toissijaisiksi ja lähinnä hallinnolllisesti olennaisiksi.

Eli yhtenä vastauksena kysymykseesi: ”pallomerellä” tavoiteltua lopputulemaa haetaan jatkossa pääosin paikallisjoukoilla. Ison kuvan sitä vaatiessa tulee ylempää organisaatiosta tarvittava tuki. Tässä törmätään ainakin kysymykseen tykistöstä. En tiedä, mutta arvaan, että vanhempaa kanuunakalustoa tulee paikallisjoukkojen käyttöön, kun nykyiset kevyet haupitsit poistuvat. Tai sitten joku ostaa maailmalta haupitseille ampumatarvikkeita ja homma on taas hallinnassa. Raskaan kranaatinheittimen suhteellinen arvonnousu on joka tapauksessa odotettavissa.
 
Suunnitelmat ovat varsin kunnianhimoiset ja niihin tullaan todennäköisesti tekemään tavanomaiset rarkiealismin kautta realisoituvat typistykset, mutta asia on noin ja julkisestikin kerrottu. Esimerkiksi valmiuspataljoona-ajatus on jalostunut niin, että varusmiehistä muodostettavat valmiusyksiköt täydentyvät pataljooniksi sitouttamalla kotiutuvia varusmiehiä jatkokaudelle reservissä.

Tuo on järkevää.

Jos Karjalan Prikaatin valmiuskomppania toimii koulutuskauden Leopardeilla ja CV90 vaunuilla. Niin joko sodan ajan mekanisoidusta prikaatista puuttuu kalustoa.

Tai reservin valmiuskomppanialta puuttuu kalusto.

Kumpikin olisi outoa. Ja se että paremmin koulutetuilta puuttuisi kalusto, niin se vasta olisikin outoa.

Jossain Lapissa tilanne on toinen. Valmiuskomppania Leopardin A4:lla on jo kova kärki. Joka tuo lisäarvoa taisteluosastoille.
 
Tuo on järkevää.

Jos Karjalan Prikaatin valmiuskomppania toimii koulutuskauden Leopardeilla ja CV90 vaunuilla. Niin joko sodan ajan mekanisoidusta prikaatista puuttuu kalustoa.

Tai reservin valmiuskomppanialta puuttuu kalusto.

Kumpikin olisi outoa. Ja se että paremmin koulutetuilta puuttuisi kalusto, niin se vasta olisikin outoa.

Jossain Lapissa tilanne on toinen. Valmiuskomppania Leopardin A4:lla on jo kova kärki. Joka tuo lisäarvoa taisteluosastoille.
Tätä ei taas pidä ymmärtää niin yksioikoisesti, että kaikille valmiusyksiköille olisi reservissä vastaavalla tavalla varusteltu lisäosa, vaan ainoastaan useimmille. Voi olla myös niitä, jotka miehineen, tai ainakin välineineen, integroituvat LKP:n tullen osaksi isompaa kokonaisuutta. Leopard 2A6 ja CV9030FIN eivät ole tulossa paikallisjoukkojen kalustoksi. Poikkeus vahvistaa tässäkin asiassa säännön. Reservissä valmiudessa olevat eivät välttämättä jatka suoraan siitä, mihin varusmiehenä jäädään, vaan läpikäyvät oman koulutuksensa.
 
Suunnitelmat ovat varsin kunnianhimoiset ja niihin tullaan todennäköisesti tekemään tavanomaiset rarkiealismin kautta realisoituvat typistykset, mutta asia on noin ja julkisestikin kerrottu

Niin ovat ja taitaapa tuo slogan olla jo jonkinlainen meemi Suomessa. Kunnianhimolla sitä asiaa syntyy, jos ei muuten. Lyön kiittimet ristiin, jos TAVOITETILA-vaiheessa voidaan kertoa, että onnistuttiin 40-prosenttisesti.
 
Niin ovat ja taitaapa tuo slogan olla jo jonkinlainen meemi Suomessa. Kunnianhimolla sitä asiaa syntyy, jos ei muuten. Lyön kiittimet ristiin, jos TAVOITETILA-vaiheessa voidaan kertoa, että onnistuttiin 40-prosenttisesti.
Ei vaivuta epätoivoon, vaikka huoli onkin perusteltu. Firmassakn on opittu matkan varrella jotain ja julkisesti ilmoitetut tavoitteet ovat nykyään sopivan epämääräisiä. Nyt on vaikkapa mahdollisuus säätää kaikessa hiljaisuudessa kevyiden jääkäri- ja jalkaväkipataljoonien keskinäistä suhdetta jne. Muiden haarojen saamat lisärahapotit ovat kuitenkin Se juttu, joka tällä kertaa antaa toivoa myös Maavoimille.
 
Back
Top