Paikallisjoukkojen taistelu

Olisiko Nato kyennyt muuhun kuin pommittamaan kevyillä ydinaseilla Suomea?

Täysimittaisessa sodassa? Olisi varmasti pystynyt. Ja onhan ydinasepommituskin pommitusta, jos niikseen tulee. Tulenkäyttöalue ei tarkoita sitä, että tulenkäytön päämajassa itketään vuolaasti -oheistappioita- vaan tulta käytetään.
 
Täysimittaisessa sodassa? Olisi varmasti pystynyt. Ja onhan ydinasepommituskin pommitusta, jos niikseen tulee. Tulenkäyttöalue ei tarkoita sitä, että tulenkäytön päämajassa itketään vuolaasti -oheistappioita- vaan tulta käytetään.

Lähinnä mietin että Naton Norjan joukoilla oman mielikuvani mukaan olisi ollut tekemistä Puna-Armeijan kanssa.

Jonka seurauksena USA olisi ydinpommittamut Suomen läpi Norjaan sekä Ruotsiin hyökänneitä YYA-kumppaneitamme.
 
  • Tykkää
Reactions: aab
Venäläiset ovat niin kohteliaita etteivät tiedustelu lennokeilla ollenkaan vaan kävelevät siisteissä riveissä metsäteitä pitkin.
Mäin olen ymmärtänyt PV:n jutuista.
Muualla liikkuminen ja sen salaaminen on, hemmetin vaikeaa.

Joukoja liikkuvat tarkasti, kuin tavara tehtaan varastoon. :facepalm:


images
 
Melkein uskallan sanoa, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Noin isojen alueiden operointi ei ole irtokomppanioiden puuhaa, jotta sillä olisi merkitystä.
Mikäli olisin pataljoonan komentaja niin en kyllä haluaisi kylkiin ja selkään tuikkivaa vihollisen 1-2 komppaniaa. ;)
 
Tässä allaolevassa kuvassa lienee lainauksen taistelumaasto eli Kiestingin motti. Ainakin vuosi 1941 ja alueen koko sopisivat. Kuva on peräisin virkatyönä laaditusta Jatkosodan Historiasta, osa 4. Parempi kartta löytyy evl evp Ari Raunion karttakirjasta, jos jollain on tämä opus hyllyssä.

Sen voi kyllä sanoa vastauksena, ettei "laajoja jalkaväkitaisteluja tiettömille alueille" enää synny. Eihän niitä ollu edes silloin II MS aikoina. Syynä on logistiikka: 120 mm krhK:n tuliannos painaa 30 tn ja siitä riittää ampua 10 kpl 1 minuutin tuli-iskuja. Jokainen voi ihan ite ajatella, miten niitä lisää roudattaisiin sinne tiettömien taipaleiden taakse. Täällä kirjoittajien tietämys sodankäynnistä on pinnallinen ja monilla vanhentunut, mutta jostain syystä tämä korpisoturiromantiikka nostaa vähän väliä päätään. Johtuisiko sitten siitä, että useimmat on lukenu kaukopartio- ja sissikirjallisuutta pienestä pitäen. Siinä @baikal on taas oikeassa, että limittäin ja lomittain olevat joukot vaikeuttavat tulenkäyttöä aivan oleellisesti. Jenkitkin huomasi tämän heti alkuun Vietnamissa. Heillähän tulivoimaa oli enemmän kun tarpeeksi.

Koko II MS rupeaa olemaan niin kaukana ja sodankäynti sen verran paljon muuttunut, että näistä tapahtumista opin ottaminen olisi kuin 1941 olis opiskeltu jenkkien sisällissotaa. Siis siinä mielessä että löytyisi jotain hyödyllistä. Joku tietysti muistaa PV:n tuoreen Taistelu2035 artikkelissa olleen Raatteen tien, mutta lienee laitettu vaan koska kaikki nykytaktiikka on salaista. Tai vaan siksi, että tämä taistelu on melkein kaikille tuttu ulkomaita myöten.

Katso liite: 46336
En epäile mm. @Old Boy @baikal @Iso-Mursu näkemyksiä taikka voidaan puhua paremminkin ns. tietämyksestä. Siitä huolimatta muutama ajatus noista heräsi.

-Aikaisempien sotien oppeja tietysti pitää soveltaa nykyaikaan.
-Useamman rykmentin väliset myllyt pienemmällä alueella ovat aika epätodennäköisiä monestakin syystä.
Tälläisiä miettiessä vaihtaisin rykmentit pataljoonien vahvuuksiin ns. pienimmällä alueilla ja silti on ns.ahdasta.
-Useamman pataljoonan väliset kahakat voivat sitten käytännössä sijoittua minne tahansa päin suomea vaikka todennäköisemmin ne olisivat idän suunnalla. Ajatellen että vastapuolena olisi esim. maihinousuja taikka maahanlaskuja sekoittamassa pakkaa.
-Onko vielä olemassa ns. teittömiä teitä ja kuljetus kalustokin sekä siihen liittyvät taktiikat ovat kehittyneet. Mikäli tietä pitkien kulkien tulee liikaa tappioita niin pakostakin vastapuoli pyrkii kehittelemään uusia reittejä. Sotiessa yleensä aina jokin menee pieleen niin en pitäisi mahdottomana erinlaisten mm.viestintä häirintäjärjestelmien osallisuutta sekoittamaan joukkoja ja mahdollistamaan isommatkin myllyt.
-Entä jos osa sodasta tapahtuukin ilman suurempaa epäsuorantulen käyttöä . Jokin harmaa taikka hybridi sodanvaihe.
 
Dilemma on myös joukkojen keskittäminen jotta saa painopisteen ja tulivoimaa vs hajauttaminen ettei vastustajan aluevaikuttaiset (MRLS) vaikuta ja vie terävää kärkeä pois pelistä. Eli hajalta nopeasti kasaan, pusku läpi ja sit taas hajauttaminen vissiin homman luonne..
 
Dilemma on myös joukkojen keskittäminen jotta saa painopisteen ja tulivoimaa vs hajauttaminen ettei vastustajan aluevaikuttaiset (MRLS) vaikuta ja vie terävää kärkeä pois pelistä. Eli hajalta nopeasti kasaan, pusku läpi ja sit taas hajauttaminen vissiin homman luonne..

Ukrainan sodan alkaessa voitiin kaiketi luotettavasti todeta seuraavaa:

venäläiset ryhmittivät ja keskittivät tipoittain pitkän? ajan kuluessa. On helppo sanoa, että EUn tiedustelu oli pihalla kuin lumipallo, mutta saattoi tuo temppu olla varsin taitavasti toteutettukin.

paikkoja otettiin haltuun niin panssarivoimin kuin ihan kevyen kevyellä jalkaväelläkin, vastatoimet myöhässä raskaasti. Kun jalkaväki oli jo purrut kiinni mestoihin, eipä niiden häätäminen ollutkaan enää helppoa kuin luomisen työ.

ulottuva venäläinen raskas tuli esti tai ainakin rajoitti kovasti vastatoimien kehittämistä, rautasateen alle jääneet kolonnat paloivat uutiskuvissa.

venäläinen temppusarja tarkoitti sitä, että puolustaja ei voi eikä saa myöhästyä.
 
En epäile mm. @Old Boy @baikal @Iso-Mursu näkemyksiä taikka voidaan puhua paremminkin ns. tietämyksestä. Siitä huolimatta muutama ajatus noista heräsi.

-Aikaisempien sotien oppeja tietysti pitää soveltaa nykyaikaan.
-Useamman rykmentin väliset myllyt pienemmällä alueella ovat aika epätodennäköisiä monestakin syystä.
Tälläisiä miettiessä vaihtaisin rykmentit pataljoonien vahvuuksiin ns. pienimmällä alueilla ja silti on ns.ahdasta.
-Useamman pataljoonan väliset kahakat voivat sitten käytännössä sijoittua minne tahansa päin suomea vaikka todennäköisemmin ne olisivat idän suunnalla. Ajatellen että vastapuolena olisi esim. maihinousuja taikka maahanlaskuja sekoittamassa pakkaa.
-Onko vielä olemassa ns. teittömiä teitä ja kuljetus kalustokin sekä siihen liittyvät taktiikat ovat kehittyneet. Mikäli tietä pitkien kulkien tulee liikaa tappioita niin pakostakin vastapuoli pyrkii kehittelemään uusia reittejä. Sotiessa yleensä aina jokin menee pieleen niin en pitäisi mahdottomana erinlaisten mm.viestintä häirintäjärjestelmien osallisuutta sekoittamaan joukkoja ja mahdollistamaan isommatkin myllyt.
-Entä jos osa sodasta tapahtuukin ilman suurempaa epäsuorantulen käyttöä . Jokin harmaa taikka hybridi sodanvaihe.

En tiedä tietämyksestä. Mutta näkemykseni on se, että eri painopiste alueiden väliin jää isoja alueita.

Jolloin nämä väli alueet voivat olla harmaita alueita. Kuten esim. Kainuussa Varttiustien etelä ja pohjoispuolella olevat Kuhmo ja Suomussalmi. Hyökkääjä ei halua sitoa joukkojaan valtaukseen ja miehitykseen. Koska on tärkeämpää edetä vauhdilla Kajaaniin.

Vai linnottautuuko Kuhmon keskustaan paikallispataljoona siilipuolustukseen.

Vai ajaako keskustan halki vuoro viikon suomalainen ja venäläinen aluevalvonta partio. Ja yhteen ajaessaan vaihtaa laukauksia.

Vai piiloutuuko Vuosangan ja Suomussalmen soille hajautettu paikalliskomppanioiden parvi.
 
Hyökkääjä ei halua sitoa joukkojaan valtaukseen ja miehitykseen. Koska on tärkeämpää edetä vauhdilla Kajaaniin

Sillä on peesissä joukkoja, jotka ovat sitä varten, että vakiinnuttavat ja varmistavat alueen. Ei hyökkäysjoukko sitoudu vartioimaan kioskia tai liikennevalotolppaa. Hyökkäysjoukko hyökkää, lamauttaa, lyö, tuhoaa, optimitilanteessa. Ja ainakin yrittää.

Alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen tarkoitetut joukot ovat kevyemmin varustettuja ja osa ollee muiden voimaministeriöiden johtamia yksiköitä, reserviläisiä, rajavartioston väkeä jne.jne.

Tähän alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen liittyy sitten jo puolustajan kannalta asioita, joita ei ole paljon käsitelty, en tiedä syytä siihen, koska itse asia on täysin julkinen ja tunnettu.
 
L
Sillä on peesissä joukkoja, jotka ovat sitä varten, että vakiinnuttavat ja varmistavat alueen. Ei hyökkäysjoukko sitoudu vartioimaan kioskia tai liikennevalotolppaa. Hyökkäysjoukko hyökkää, lamauttaa, lyö, tuhoaa, optimitilanteessa. Ja ainakin yrittää.

Alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen tarkoitetut joukot ovat kevyemmin varustettuja ja osa ollee muiden voimaministeriöiden johtamia yksiköitä, reserviläisiä, rajavartioston väkeä jne.jne.

Tähän alueiden vakiinnuttamiseen ja varmistamiseen liittyy sitten jo puolustajan kannalta asioita, joita ei ole paljon käsitelty, en tiedä syytä siihen, koska itse asia on täysin julkinen ja tunnettu.

Totta

Lähinnä mietin pelkkää kärjen takana tulevia joukkoja. Että mitä ne tekisit heti Vartiuksen vallattuaan. Tuskin kärki jakautuisi kohti Kajaania, Suomussalmea ja Kuhmoa. Vaan puskisi eteen päin.

Eli miten laajalta ajalta alueelta vakautusjuokot vakauttaisivat. Ajaako nämä vakautusjoukot kerran viikossa jonnekkin Ämmänsaareen? Ja jos kohtaavat suomalaisia, niin syntyy tulitaistelu.

Kuinka hyvin vakauttamisjoukot kykenisivät estämään suomalaisten toiminnan hyökkäysten laajoilla sivustoilla?
 
Kuinka hyvin vakauttamisjoukot kykenisivät estämään suomalaisten toiminnan hyökkäysten laajoilla sivustoilla?

Hyvin, jos sivustoilla ei ole mitään tai ketään.

Lienee ihan selvää, että joku venäläinen sapluuna pataljoona-psto-tst-osasto ei jää munimaan sivustojen kanssa. Se yrittää painaa ja hillota eteenpäin ja sivustoille on muut joukot. Ja toisinpäin. Jos kotim. vastine hyökkää, niin jos se joutuu omin voimin varmistamaan sivujaan, niin meneehän se homma ihan kirnuamiseksi.

En laskisi lanttiakaan sen varaan, etteikö jollain Venäjällä ole laittaa peliin lkm joukkoja, niiden laatu voi olla sitten melkein mitä vaan, mutta joukkoja saadaan kyllä rulliin, jos niin halutaan.

Meikäläisessä konseptissa niillä muilla joukoilla on oltava myös kyky tuottaa tappioita, ei riitä, että istuu kannolla ja on vartioivinaan jotain kukkulaa. Näinhän julkinen kertomus sanoo. Kai se on otettava tosissaan.

Kun tai jos hyökkääjä on selkeästi valtatieväylällä, niin vaikuttavien aseiden on oltava muuta kuin kylkimiinoja ja kertasinkoja, jotta puolustaja voi tavoitella tappioiden tuottamista. Ei rauta-ajoneuvoihin vaikuttaminen sentään ajatuksen voimalla tapahdu. Kun Iso-mursu tunnet alueesi, niin kahtohan sillä silmällä, kun kuljeksit. Ei siihen valtatiealueeseen ihan missä vaan ja miten vaan käsiksi pääse.
 
Hyvin, jos sivustoilla ei ole mitään tai ketään.

Lienee ihan selvää, että joku venäläinen sapluuna pataljoona-psto-tst-osasto ei jää munimaan sivustojen kanssa. Se yrittää painaa ja hillota eteenpäin ja sivustoille on muut joukot. Ja toisinpäin. Jos kotim. vastine hyökkää, niin jos se joutuu omin voimin varmistamaan sivujaan, niin meneehän se homma ihan kirnuamiseksi.

En laskisi lanttiakaan sen varaan, etteikö jollain Venäjällä ole laittaa peliin lkm joukkoja, niiden laatu voi olla sitten melkein mitä vaan, mutta joukkoja saadaan kyllä rulliin, jos niin halutaan.

Meikäläisessä konseptissa niillä muilla joukoilla on oltava myös kyky tuottaa tappioita, ei riitä, että istuu kannolla ja on vartioivinaan jotain kukkulaa. Näinhän julkinen kertomus sanoo. Kai se on otettava tosissaan.

Kun tai jos hyökkääjä on selkeästi valtatieväylällä, niin vaikuttavien aseiden on oltava muuta kuin kylkimiinoja ja kertasinkoja, jotta puolustaja voi tavoitella tappioiden tuottamista. Ei rauta-ajoneuvoihin vaikuttaminen sentään ajatuksen voimalla tapahdu. Kun Iso-mursu tunnet alueesi, niin kahtohan sillä silmällä, kun kuljeksit. Ei siihen valtatiealueeseen ihan missä vaan ja miten vaan käsiksi pääse.

Toistan Raidin sanoja. "Niinpä"
 
Mielenkiintoista.


PV ilmoitti, että jo viime syksyn paikallispuolustusharjoituksessa käytettiin niin sanottua arjen johtamisjärjestelmää, jossa harjoitukseen osallistuvat käyttivät suostumuksella omia mobiililaitteitaan yhtenä sotajoukon viestitysmenetelmänä.
Ja nyt Kehä 21-paikallispuolustusharjoituksessa oli sama konsepti käytössä, kuin viime harjoituksessakin.
Varusmiehet, reserviläiset ja Puolustusvoimien henkilökunta käyttivät omalla älypuhelimellaan pikaviestisovelluksia omien joukkojensa johtamiseen sekä tilannekuvan täydentämiseen.
Perusteluna arjen ratkaisuiden kokeilutoiminnassa on ollut, että myös poikkeusoloissa todennäköisesti hyödynnettäisiin omia päätelaitteita jossain määrin.

-Nopeasti muuttuvissa tilanteissa tiedon saa isommalle joukolle nopeasti, kun käytetään omia mobiililaitteita ja kaikki käyttävät samaa pikaviestisovellusta. Tieto kulkee kaikille reaaliajassa,

Digitalisaatio on tuonut sekä helpotusta, mutta myös uusia haasteita sekä siviilimaailmassa, että sotilastoiminnassa.
Esimerkiksi turvaluokiteltua tietoa ei voi lähettää omalla mobiililaitteella pikaviestisovelluksessa ja viestimisessä käytetään aina peitteistöjä.
Arjen johtamisjärjestelmän harjoittelu on kuitenkin tärkeää sotilastoiminnassa ja sen kokeilusta on saatu positiivisia tuloksia.

Ja sitten ilmatorjunta aselajilehden numerossa 4/2019 sivulla 36 sanotaan näin:


Uusi venäläinen lennokki seuraa matkapuhelimen signaalia.

Järjestelmä käsittää venäläisiä Or-lan-lennokkeja ja Leer-3 elektronisen sodankäynnin järjestelmän.
Leer järjestelmä käsittää kolme Or-lan-10 lennokkia ja KamAZ maastokuorma-autoon lavalle sijoitetun johtokeskuksen.
Järjestelmä seuraa matkapuhelimien signaaleja vaikka puhelimesta olisi kytketty virta pois, kertoivat venäläiset tiedotus-välineet 12.9.2019, lainaten Venäjän puolustusministeriötä.
Matkapuhelimen tultua paikannetuksi sen koordinaatit lähetetään sotilaiden taktiseen johtamisverkkoon, minkä perusteella tykistö, ilmavoimat tai joku muu erikoisyksikkö voi vaikuttaa maaliin reaaliaikaisen seurannan perusteella.
Tietojen mukaan Leer-3 järjestelmää on kokeiltu tänä vuonna ja se on toiminut moitteettomasti.
Orlan-10 lennokin kantama on noin 120 km ja lennokki voi pysyä ilmassa 14 tuntia lentäen aina 5 000 m korkeudessa asti.
Orlan-lennokit voivat toimia ryhmänä, jossa kaksi lennokkia suorittaa valvontaa ja elektronisen sodankäynnin tehtäviä, ja kolmas lennokki toimii releasemana komentokeskukseen.

Mitenköhän helkkarissa tämä Venäläisten kehittämä lennokki pystyy seuraamaan matkapuhelimien signaaleja vaikka puhelimesta olisi virta kytketty pois??
 
Mitenköhän helkkarissa tämä Venäläisten kehittämä lennokki pystyy seuraamaan matkapuhelimien signaaleja vaikka puhelimesta olisi virta kytketty pois??

En tiedä. Mutta aika turvallisesti on tämä kirjoitus, jota lainasit julkaistu vasta -19. Sen sanon, muuta en sano. :)
 
Mitenköhän helkkarissa tämä Venäläisten kehittämä lennokki pystyy seuraamaan matkapuhelimien signaaleja vaikka puhelimesta olisi virta kytketty pois??

Arvelisin, että se voi tarkoittaa, että lennokki pystyy seuraamaan matkapuhelinta, vaikka puhelu ei olisikaan käynnissä. Toinen mahdollisuus on se, että joskus on varoiteltu mahdollisuudesta, että kännykän pystyisi käynnistämään etänä ja siten salakuuntelemaan niiden kautta. Tästä johtuen on kuulunut, että viestilaitteesta pitäisi ottaa virtalehde irti jos haluaa olla varma.
 
Matkapuhelimia varmaan voidaan hyödyntää (jos ne toimivat) asutuskeskuksissa missä viestintä sekoittuu siviilisignaaleihin. Metsässä/syrjemmässä onkin sitten täysi EMCON päällä.
 
Viestivälineenä voi käyttää kännykän lisänä mitä tahansa laitetta. Vhf, pmr, cb/la... jne..radiopuhelimetkin käy. Opeteltavaa on se, mitä ja miten puhuu, kun sanomat ovat yleisen ja muun puheen seassa. Oleellista on puhua peitesanastolla jotta ulkopuolinen kuulija ei ota siitä selvää - vain oma ryhmä ymmärtää.

Venäläisten kännykkäseuranta järjestelmät onkin mielenkiintoisia. Näen tässä maalinosoitusta. Joku heittelee kännyköita oikeisiin paikkoihin ja kohta tulee puikkoa taivaalta perässä. Hyvä ja siviilivaatteisiin sopivaa hommaa tuo kännyköiden heittely.
.
 
Back
Top