Paikallisjoukkojen taistelu

[Pzgnrl]

Jos miettii nykyistä paikallispataljoonaa niin se muistuttaa lähinnä suojausta ja huoltoa. Toki nykyisellä vahvuudella esim. 1-2 pataljoonaa per maakunta on suht vähän.
Tarvetta olisi enemmän taisteluun erikoistuneelle pataljoonalla samalle toimialueelle(esim maakunta) joka pystyy tukemaan myös viereistä paikallisjoukko taisteluissa.
Tietysti pitäisi ennakoida minkälaista taistelua olisi tiedossa kys.alueella. Näin ollen pitäisi olla painotus tietyllä alueella pioneeri / pst , sissi / tied. yms yms.
Mitään tiettyä yhtä mallia ei kannattaisi kehittää.

Niin, jossain Kanta-Hämeessä tuskin tarvitaan raskasta tulitukikalustoa, toisin kuin Etelä-Karjalassa. Tosin Kanta-Hämeessä voi sitten olla enemmän vartiointia ja sabotöörien sekä tiedustelumiesten kiinniottoa / viranomaisyhteistyötä. Helsingissä tarvitaan tunnelirottia, mutta Lapin jänkhällä ei.

 

[hillhead]

Niin, jossain Kanta-Hämeessä tuskin tarvitaan raskasta tulitukikalustoa, toisin kuin Etelä-Karjalassa. Tosin Kanta-Hämeessä voi sitten olla enemmän vartiointia ja sabotöörien sekä tiedustelumiesten kiinniottoa / viranomaisyhteistyötä. Helsingissä tarvitaan tunnelirottia, mutta Lapin jänkhällä ei.

Nopeasti katsottuna lähes jokaisesta maakunnasta löytyy vähintään yksi Finavian lentokenttä joka kooltaan alkaa luultavasti täyttämään mahdollisuudet suuremmalle maahanlaskulle.
Paikallisjoukkojen näkökulmasta jokaiselle lentokentälle voisi vähintään varata yhden pataljoonan. yms yms.

 

[PH]

Nopeasti katsottuna lähes jokaisesta maakunnasta löytyy vähintään yksi Finavian lentokenttä joka kooltaan alkaa luultavasti täyttämään mahdollisuudet suuremmalle maahanlaskulle.
Paikallisjoukkojen näkökulmasta jokaiselle lentokentälle voisi vähintään varata yhden pataljoonan. yms yms.

Riippuu hyvin paljon tilanteesta ja kentän sijainnista. Pataljoona päivystämässä Seinäjoen lentokentällä kuulostaa aika ylilyönniltä.

 

[hillhead]

Riippuu hyvin paljon tilanteesta ja kentän sijainnista. Pataljoona päivystämässä Seinäjoen lentokentällä kuulostaa aika ylilyönniltä.

Niinhän sitä luulis.

-Mitään ei kannata antaa ilmaiseksi ja vastapuoli voi tehdä liikkeitä missä ei välttämättä ole mitään järkeäkään.
-Vähemmän tärkeisiin kohteisiin voi sijoittaa ns vanhempaa sotilasta ja pienemmällä aseistuksella. Suhteellisen vähän resursseja vievää touhua kuitenkin.
-Kaikki kentät ja muut lentämiseen liittyvät kohteet ovat kuitenkin tärkeitä myös omille koneille.
- Ja mitä tulee Seinäjokeen niin siitä on lyhyt matka Vaasan satamaan. Tosin Vaasassa on oma lentokenttänsä. Mikäli esimerkiksi ajateltaisiin jonkin sortin maihinousua sieltä suunnalta.
Edit. Joka tapauksessa maahanlasku seinäjoelle saattaisi häiritä toimintaa koko suomessa.

 

[OXPAHA]

Eikö maakuntakentän sulkemiseen tarvita vain pari rekkaa kiitotielle, aitoja tai aidon näköisiä miinoja ja tien kaivaminen poikki?

 

[hillhead]

Eikö maakuntakentän sulkemiseen tarvita vain pari rekkaa kiitotielle, aitoja tai aidon näköisiä miinoja ja tien kaivaminen poikki?

Varmasti montakin tapaa miinoittaminen yms. Tällöin kenttä on käytöstä pois myös omilta koneilta.

 

[Pzgnrl]

Ukrainalaiset ajoivat pari kuorkkia kentälle ja se riitti estämään vahvistukset yhdessä paikallisjoukkojen tulen kanssa.

Maahanlasku Seinäjoelle on mahdollinen mutta erittäin epätodennäköinen. Se vaatisi moniportaisen ilmavalvonta ja -puolustusverkon lamauttamista. Sillä saataisiin ne koptereilla liikkuvat kevyttä jv:ä vastaavat joukot paikalle. Mutta ne pitäisi myös huoltaa, vahvistaa ilmasillalla ja ennen kaikkea linkittää omaan maahyökkäykseen. Ja jos maahyökkäys on jo edes lähellä Seinäjokea, jotain on mennyt pahasti pieleen.

Maahanlasku ilman maata pitkin tulevaa joukkoa on itsemurha. Operaatio Kauppapuutarha on tästä yksi esimerkki.

 

[OXPAHA]

Lentokoneiden laskeutuminen on helppo estää ja vain lentokoneilla voidaan tuoda merkittävä määrä miehiä ja kalustoa. Hostomel opetti että helikopterikuljetuksin tuotu joukko ei kestä vastahyökkäystä. Miinat voivat olla silmälumetta, mutta pari täysperävaunua akselit poikki riittää.

Jokaiselle korpikentällekin on takuulla suunnitelma, eikä sen tarvitse olla kummempi kuin että joku urakoitsija käy kaivamassa kiitoradan poikki tai virittämässä ketjuja sopivalle korkeudelle.

 

[PH]

Niinhän sitä luulis.

-Mitään ei kannata antaa ilmaiseksi ja vastapuoli voi tehdä liikkeitä missä ei välttämättä ole mitään järkeäkään.
-Vähemmän tärkeisiin kohteisiin voi sijoittaa ns vanhempaa sotilasta ja pienemmällä aseistuksella. Suhteellisen vähän resursseja vievää touhua kuitenkin.
-Kaikki kentät ja muut lentämiseen liittyvät kohteet ovat kuitenkin tärkeitä myös omille koneille.
- Ja mitä tulee Seinäjokeen niin siitä on lyhyt matka Vaasan satamaan. Tosin Vaasassa on oma lentokenttänsä. Mikäli esimerkiksi ajateltaisiin jonkin sortin maihinousua sieltä suunnalta.
Edit. Joka tapauksessa maahanlasku seinäjoelle saattaisi häiritä toimintaa koko suomessa.

Silti pataljoonan vahvuinen läsnäolo kentällä tuntuu ylilyönniltä. Sotilaallisen läsnäolon ymmärrän, mutta väittäisin huomattavasti pienemmän joukon riittävän, ellei erityistä syytä vahvennuksille ole. Pienempikin joukko pystyy estämään kentän hyödyntämisen ainakin kiinteäsiipisten osalta.

- Nykyrajalta on Seinäjoelle linnuntietäkin vähintään noin 400 km. Melkoinen matka syvyyteen, kun lähtöalue kuitenkin lienee rajan nykyisellä puolella rajaa.
- Jos etulinja kulkee Veljekset Keskisen parkkipaikalla ja/tai Vaasaan kohdistuu maihinnousu, niin voisin veikata että sille pataljoonalle olisi jotain muutakin tekemistä kun ihmetellä lentokentällä. Tässä kohdin kenttä kiitoteineen lienee tuhottu.
- Seinäjoen keskusta on noin 15 minuutin matkan päässä, joten paikalle kyllä saadaan tarvittaessa väkeä nopeallakin aikataululla.

Ukrainan kokemuksten perusteella Venäjän kyky maahanlaskuoperaatioihin ei ulottunut kovin syvälle. Jos puhutaan Seinäjoen ja Vaasan lentokentistä tai Vaasan satamasta, niin pienemmät erikoisjoukko-operaatiot ja sabotaasi lienevät isompi uhkakuva. Vaasa lienee Pohjanlahden satamakaupunkina kiinnostava kohde tämänkaltaiselle toiminnalle, mitenkään väheksymättä Seinäjokea tärkeänä raideliikenteen solmukohtana. Vaasassa myös väestöpohja on huomattavasti kansainvälisempi, mikä osaltaan helpottaa ulkomaalaisten agenttien toimintaa.

 

[hillhead]

-En ole sanonut että seinäjoki on mikään ykköskohde mutta isolentokenttä ilman suojausta on riski. Vaihtoehtoja maahanlaskun seinäjoelle hyödyntämiselle riittää. Toki pitkät etäisyydet itärajalle ovat meidän eduksi.

-Mikäli lentokenttä on tuhottu taikka tehty käyttökelvottomaksi niin tietysti joukkojen sijoittamiselle ei luultavasti ole tarvetta. Tosin tällöin kenttä ei ole omassa käytössäkään.

-Korpikentät on oma lukunsa ja luultavasti niitä voi tuhota melko huoletta omasta toimesta sillä niitä on reilusti ja käyttötarve luultavasti vähäinen. Pääasia kenttien käyttökelvottomaksi tekemisessä on että sitä ei saa palauttettua helposti toimintaan esimerkiksi soluttautujien ja erikoisjoukkojen toimesta. Vähintään pienimuotoinen valvonta ei myöskään olisi pahitteeksi.


-Maahanlaskua edeltävien joukkojen torjumiseen on hyvä olla reilu vahvuusylivoima sekä epäsuoran tulen tuki. Siihen vielä lisäksi huoltoa ja ilmatorjuntaa mikäli on (tarjolla)niin pataljoona alkaa olemaan helposti kasassa. Huomioidaan vielä että tod näk paikallisjoukot ns vähemmän tärkeissä kohteissa ovat tod-näk vanhempia ressuja ns. kevyemmällä varustuksella niin ainut tapa kompensoida puutetta tuppaa olemaan vahvuuden lisääminen.

 

[OXPAHA]

Tyhmä kysyy eikö eniten bang for a buck saa antamalla soluttautujien luulla että kenttä on hallussa, ja hoitaa laskeutuvat vihollisen koneet MANPADSeilla.

 

[hillhead]

Tyhmä kysyy eikö eniten bang for a buck saa antamalla soluttautujien luulla että kenttä on hallussa, ja hoitaa laskeutuvat vihollisen koneet MANPADSeilla.

Ennen kuin koneet laskevat miehitetylle kentälle niin tilannetta suojaa sen miehittäneet joukot eli erikoisjoukot sekä muut joukot esim laskuvarjo pudotteiset joukot. Vahvuus tod näk useampia satoja.
Näin ollen mikäli manpads joukot eivät ole paljastuneet päästessään ampumaetäisyydelle niin ensimmäisen koneen ammuttaessa alas alkaa taistelu alueella jo olevien joukkojen kesken. Epäsuoralla tulella voisi päästä parempaan lopputulokseen ja yllätysmomenttiin. Joka tapauksessa epäonnistumisen riski on olemassa jos päästää tilanteen niin pitkälle ja homma kusee isosti jos koneet saa purettua kuormansa.

Edit. Mikäli vihulaisella on tukemassa toimintaa tst hekoja taikka rynnäkkö koneita niin taitaa olla manpads janttereilla tekemistä niiden kanssa.

 

[OXPAHA]

Mutta eikö yksi pudotettu tai kentälle tuhottu kone tarkoita että tavoite on saavutettu? Toista konetta ei tule, ja partio voi olla kilometrien päässä kentästä, lentokoneilla kun on vain kaksi mahdollista lähestymissuuntaa.

Ajoitushan on kaikki kaikessa.

 

[hillhead]

Mutta eikö yksi pudotettu tai kentälle tuhottu kone tarkoita että tavoite on saavutettu? Toista konetta ei tule, ja partio voi olla kilometrien päässä kentästä, lentokoneilla kun on vain kaksi mahdollista lähestymissuuntaa.

Ajoitushan on kaikki kaikessa.

Toki jos tuhottu kone / koneet tekevät kentän käyttökelvottomaksi. Jonkun verran kuormaa voi purkaa ilmasta taikka ns. vauhdista mutta ilmeisesti sen verran riski peliä että suositaan ihan laskeutumista.
Toimintaa suojaavatkin joukot on yleensä hajautettu mutta eipä niiden suojaustoimintaa aukottomaksi saa.

 

[jak]

Suomessa on lähemmäs sata lentokentän tapaista. Siitä riittää vahtimista. Osa tietysti merkityksettömiä sijainniltaan.

 

[hillhead]

Suomessa on lähemmäs sata lentokentän tapaista. Siitä riittää vahtimista. Osa tietysti merkityksettömiä sijainniltaan.

Kaikilla kentillä ei riitä pituus taikka kantavuus. Tilaakin tietysti on hyvä olla lisäksi.
Rahtikoneet eivät ole sieltä pienimmästä päästä.

Edit. Lentokenttien sijainnista. Maahanlaskujoukkojen käyttämä kenttä ei välttämättä ole todellisen kohteen läheisyydessä.

 

[Huhta]

Lentokentties suojaus ei ole etusijassa paikallisjoukkojen tai edes maavoimien ongelma... Siltä osin kuin kenttä on omassa käytössä, asia on ilmavoimien vastuulla ja hoidossa. Ei niillä ihan lämpimikseen ole kymmenien tuhansien miesten SA-vahvuutta.

 

[Huhta]

Hiluxeja ja vastaavia on rekisteröity 1000 - 1500 kpl per vuosi. Perinteisiä maastoautoja myydään toki vähän, oikeastaan kunnollisissa maastureissa jo tarjontakin on vaatimatonta ja keskittyy enemmän luksusautoihin (Range Rover ym.) käyttömaastureiden (Land Cruiser) sijaan.

Lisäksi käytettynä on tuotu luultavasti melko paljon nelivetopickupeja. Luulisi niitä riittävän PV:n tarpeisiin ihan kohtalaisesti.

Avolavoja rekisteröitiin viime vuonna Suomessa 823 kappaletta, mikä oli vähän yli seitsemän prosenttia kaikista pakettiautoista. Pickupeista vähän yli 50 prosenttia eli 417 autoa oli Toyota Hiluxeja.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Cittareista suosituimpiin kuuluvassa Volvo XC60:ssä on maavara 211 mm (samaa tasoa maavara muistaakseni myös henkilöautomaisemmissa XC70/V90CC), vanhemmassa mallissa vielä enemmän ja esim. uudessa Nissan X-Trailissa 195-210 mm. Maaseudun pappojen suosikissa Dusterissa 210 mm. Oikeaa maasturia muistuttavissa Land Cruiserissa maavara on 220 mm ja viime vuosikymmenellä maahantuodun mallisessa Pajerossa 210 mm. Tällaisiahan nämä ovat. Oikea iso maasturi on aika epäkäytännöllinen ja kallispitoinen auto, jos tarvetta ei ole möyriä vaikeammassa maastossa. Varmasti niitä myytäisiin enemmän, jos autoveroa alennettaisiin tai se poistettaisiin kokonaan, mutta en usko markkinoiden silloinkaan olevan kovin suuri. Kuitenkin niitä on melko vähän, jotka oikeasti tarvitsevat minkäänlaista varsinaista maastoautoa. Jos elettäisiin Islannin maaseudun olosuhteissa, niin sitten automarkkinat varmasti olisivat eri näköiset.

Minulle oikein hyvin sopisi, jos verovapaus/alennettu autovero palaisivat maastoautoille, vaikka itse en sellaista ostaisikaan ko. autotyypin epäkäytännöllisyyden vuoksi oman tarpeen puuttuessa. Mutta en usko, että vaikutus olisi silti kovin massiivinen näiden autojen myynnille.

Nelivetopickupeissakaan ei monessa maavaraa löytyy sen enempää kuin vaikka LC:stä, mutta löytyy toki poikkeuksiakin. Niitä, kuten LC/Pajero ym. voi myös korottaa tarvittaessa, mutta PV tuskin alkaisi sellaisia versioita rakennella. Tämän lajin autoja joka tapauksessa kyllä riittää varmasti heti yhdet 10000 kpl ottoautoiksi jos tarve vaatii, ja jää vielä riittävästi ehjiä autoja pakollisen siviililiikenteen tarpeisiin. Pikaisella katsannolla lähes jokaisesta Manner-Suomen maakunnasta voidaan hakea nelivetopickupeja heti suoraan liikkeen pihasta vähintään 10-20 kpl ensi hätään ja sitten omistajilta lisää sitä mukaa, kun vaan ehditään.

Tietysti olisi mielenkiintoista kuulla, ovatko aluetoimistoissa ottokelpoisista ajoneuvoista kirjaa pitävät kovinkin huolissaan soveliaan autokaluston saatavuudesta sota-ajan joukkojen käyttöön. Olivatpa tai eivät, tuskin mielipidettään kertoisivat. PV ei ainakaan ole pitänyt meteliä asiasta, mutta eri asia, pitäisivätkö sittenkään, jos autojen riittävyys olisi arvioitu huonoksi.

Taitaa maastokelpoisimman kaluston osalta vähän herätä kysymys, että moniko noista autoista on jossakin olennaisessa käytössä siviilisektorilla? Toki maanrakennusfirmojen TJ:t hankkivat pick-upeja munanjatkeiksi, mutta yhtä lailla niitä on mm. kaupunkien teknisellä puolella ja yksityisillä kiinteistöhuoltofirmoilla. Lisäksi työkäyttöön hankituissa autoissa ei välttämättä ole tuplaohjaamoa, mikä vähentää käyttöarvoa miehistönkuljetuksessa melko radikaalisti.

Noin periaatteessa on toki totta, ettei panssaroimaton, kevyt pyöräajoneuvokalusto ole pahimmasta päästä puutteita. Ainakaan siinä mielessä, etteikö sitä voisi hankkia kriisin uhatessa helpommin kuin aseita - autoteollisuus tuottaa jatkuvalla syötöllä monessa maassa ja eurooppalaisten autoliikkeiden vaihtoautoriveistä löytynee ihan kohtuullisia määriä.

Toinen jo kesäaikaan liikkeen lopettava asia on renkaat. Jos alla on asfalttitielle tarkoitetut kesärenkaat noilla jää kiinni jo suunnilleen märälle nurmikolle. Ottotilanteessa pitäisi ehdottomasti vaihtaa vähintään talvirenkaat alle.

Noinhan se täytyy tehdä. Itsekin pohdin joskus asiaa, mutta sitten lopetin huolehtimisen, kun ymmärsin, että meillä on Nokian renkaat. Niin keskeinen osa-alue, että jotakin keskusteluja on varmasti käyty niin raskaan kuin kevyen kaluston renkaista... Esim. tuollaiset Outpostit varmaan parantaisivat monen citymaasturin käyttökelpoisuutta.

 

[Tierna]

Maavoimaseminaari tänään aamulla.



Maavoimaseminaari

Näkökulmia paikallispuolustukseen – Seuraa Maavoimaseminaaria verkossa 22.2. ja osallistu keskusteluun!

Livestream tulee katsottavaksi tälle sivulle seminaaripäivän aamuna.

https://maavoimat.fi/maavoimaseminaari



Ohjelma 22.2.2023

08.45 Ukrainan opit ja niiden vaikutukset paikallispuolustukseen

10.30 Ratkaise asiat paikallisesti – Hyödynnä paikalliset resurssit maksimaalisesti

11.30 Lounastauko

12.30 Vapaaehtoinen maanpuolustus, reserviläiset kouluttajina

14.00 Havaintoja ja parhaita käytänteitä paikallispuolustusharjoituksista

15.30 Loppusanat ja keskustelu

16.00 Seminaarin päätö

 

[Sanavalmis Muurinen]

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Minä olen löytänyt satakunta autoa suuremman rekisteröintimäärän (4x4maailma.fi). Mutta toki ensirekisteröintimäärät olivat viime vuonna laskussa niin pick-upeilla kuin autoilla yleensäkin.
Vuotta aiemmin oli vielä yli 1100.