Hallinto-oikeudelta merkittävä päätös – Migri saattaa pyörtää satoja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä
Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että Irakista Mosulin kaupungista kotoisin oleva sunniarabi ei voi paeta maan sisällä Bagdadiin. Ratkaisu vaikuttaa suoraan Migrin tuleviin linjauksiin.
Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että Irakista Mosulin kaupungista kotoisin oleva sunniarabi ei voi paeta maan sisällä Bagdadiin.
Ratkaisu voi vaikuttaa satoihin kielteisiin turvapaikkahakemuksiin ja useisiin Maahanmuuttoviraston käsittelyssä yhä oleviin hakemuksiin.
Maahanmuuttovirasto on tähän asti lukuisissa tapauksissa linjannut, että irakilainen turvapaikanhakija ei saa Suomesta suojelua, koska hän voi paeta pääkaupunki Bagdadiin.
Tämän nojalla Suomi on tehnyt kielteisen päätöksen myös monille turvapaikanhakijoille, jotka tulevat terroristijärjestö Isisin hallitsemilta alueilta. Isis valtasi Mosulin kaupungin vuonna 2014.
Hallinto-oikeus kuitenkin päätti tuoreessa ratkaisussaan toisin. Se on tulkinnut käytettävissä olevaa lähtömaatietoa toisin kuin Maahanmuuttovirasto.
”Hallinto-oikeus on todennut, että Mosulista kotoisin olevaa sunniarabia voidaan epäillä Bagdadissa Isisin taistelijoiksi tai tukijoiksi”, kertoo Maahanmuuttoviraston eli Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.
”Tämän vuoksi shiiamilitiat [asejoukot] olisivat erityisen kiinnostuneita heistä, ja he olisivat vakavassa vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi.”
HS on pyytänyt viime perjantaille päivätyn päätöksen hallinto-oikeudesta.
Ratkaisu koski tapausta, jossa Mosulista kotoisin oleva sunniarabi oli saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Hän oli asunut koko ikänsä Mosulissa eikä hänellä katsottu olevan sukulaissiteitä tai muita turvaverkkoja Bagdadissa.
Similän mukaan Migri ei hae päätöksestä valituslupaa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu vaikuttaa siten suoraan Migrin tuleviin linjauksiin. Vastaavan taustan omaaviin turvapaikanhakijoihin ei Similän mukaan jatkossa lähtökohtaisesti sovelleta sisäistä pakoa. Edellytyksenä on, että ihminen muuten täyttää kansainvälisen suojelun ehdot.
Poikkeustapauksia voi yhä olla, jos ihmisellä on esimerkiksi entuudestaan siteitä jollekin muulle turvallisemmalle alueelle. Esimerkiksi vakaampi Etelä-Irak on shiiavaltaista aluetta, eikä muualta tuleva sunniarabeja lähtökohtaisesti ole lähetetty sisäisen paon turvin sinne.
Similä sanoo hallinto-oikeuden kuitenkin katsoneen, että Bagdadin yleiset olosuhteet eivät sinänsä muodosta estettä sisäisen paon soveltamiselle sinne.
Similä ei osaa toistaiseksi sanoa, kuinka moneen päätökseen hallinto-oikeuden linjaus vaikuttaa. Vastaavan taustan omaavia turvapaikanhakijoita, jotka ovat valittaneet kielteisestä päätöksestä oikeuteen, on kuitenkin hänen mukaansa ”paljon”.
“Vähintään kymmeniä, voi olla että puhutaan sadoista”, Similä sanoo.
Paljon on myös vastaavanlaisia turvapaikanhakijoita, jotka odottavat yhä ratkaisua. Tarkkaa lukua Migri ei osaa toistaiseksi sanoa. Virasto pohtii nyt myös, kuinka hallinto-oikeuden ratkaisu vaikuttaa muihin Isisin hallussa olevilta alueilta tuleviin turvapaikanhakijoihin.
Ylivoimaisesti suurin osa Suomeen viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista on irakilaisia.
Irakin armeija liittolaisineen aloitti suurhyökkäyksen Mosuliin noin kuukausi sitten. Kaupungin valtaamisen odotetaan kestävän viikkoja tai jopa kuukausia, eikä kukaan vielä tiedä, milloin asukkaat voivat turvallisesti palata takaisin.
Migri sanoo seuraavansa lähtömaiden tilannetta jatkuvasti. Tänä syksynä se on todennut Mosulin ja sen lähialueiden turvallisuustilanteen kehittyneen taistelujen seurauksena huonompaan suuntaan.
- Mutta sitä ennen niitä pitää säilyttää jossain... Ja mitä vähemmän euroja siihen kuluu, sen parempi.
